Ari Heinonen makaa Turun yliruuhkautuneessa päivystyksessä jo toista päivää: Eilen sai kaksi leipää ja jogurttipurkin

Täällähän ihmiset myöntävät että ovat lähteneet paikalta koska ottanut aikaa.

Ja jos eivät kirjottele toiselta puolelta niin hengissä ovat.

Mietin miksi menee edes sinne?

Pistäkää ne kotona lojuvat tapatyöttömät sairaalaan jakamaan ruoka-annokset niin ei tartte hoitsujen jakaa.

Palkkaahan jo saavat, asuntotuki, työttömyys päiväraha j n e.

Vierailija kirjoitti:

Täällähän ihmiset myöntävät että ovat lähteneet paikalta koska ottanut aikaa.

Ja jos eivät kirjottele toiselta puolelta niin hengissä ovat.

Mietin miksi menee edes sinne?

Pistäkää ne kotona lojuvat tapatyöttömät sairaalaan jakamaan ruoka-annokset niin ei tartte hoitsujen jakaa.

Palkkaahan jo saavat, asuntotuki, työttömyys päiväraha j n e.

Päivystys ei ole ruokala eikä siellä kuulu saada ruokaa. Se on paikka, jossa lääkäri tutkii potilaan, jolla on oireita, joiden kanssa ei voi odottaa seuraavaan päivään. Määrää ehkä kokeita, tai lähettää osastolle ta sitten kotiin reseptin kera. JOs potilas ei jaksa olla missään ilman evästä, niin ottaa omat eväät kotiin ja ymmärtää, että jos on vaarassa joutua leikkaukseen, niin ennen syömistä kysyy luvan henkilökunnalta, että saako syödä, on omat eväät mukana.

Näistä uutisista puuttuu aina yksi olennainen asia. 

 

Paljonko oli asiakkaita ja paljonko oli henkilökuntaa. Se, mitä valitusta saanut lukea, on se, että sairaanhoitajalla voi olla 8-10 potilasta päivässä ja sanotaan, että se on liikaa Siis 8h työpäivässä. Onko tämä nyt paljon?



Jäin nyt pohtimaan, mikä määrä siellä päivystyksessä oli potilaita ja mikä oli resurssointi. Ja paljon keskimäärin päivässä on potilaita per henkilö ja menikö resurssointi pieleen? Kai nyt aikaisemmilta vuosiltakin on dataa niist ajoista, kun tarvitaan suurempi määrä henkilökuntaa ja tilastot, kun henkilökunta seisoo kädet ojossa, kun ei oo asiakkaita.. Huonoa johtamistahan tuo on, jos ei osata työvuoroja suunnitella

Ei mitään hätää. Hallitus pidensi hoitotakuun kolmeen kuukauteen. 

Ja woltti sekä putseriat kuljettaa ruokaa kun tilaa.

Tääkin ongelma ratkeaisi, jos kävijät saisivat jonotusnumeron, joka on tosin vain arvio. Tekoäly laskisi todennäköisyyden normipotilasmäärillä suhteessa aikaan ja millaisia operaatioita menossa. Säästäisi aikaa sekä jonottajilta että sairaalalta.

Syy miksi sellaisia ei ole sen enempää virastoissa kuin sairaaloissa lienee kaikille selvä? Mitä kehnompaa palvelua sitä vähemmän palvelua haluavia. Päättäjät ovat sitä mieltä, että jos palvelua on helposti tarjolla, sille on myös käyttäjiä. Tehdään siis kokemuksesta mahdollisimman vaivaloinen ja ikävä ja rahaa säästyy.

Näillä premisseillä on turha ihmetellä, miksi hoitoon pitää jonottaa. Niin se on tarkoituskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin itse Tyksin päivystyksessä reilu vuosi sitten. Tutkimusten jälkeen pääsin osastolle. Aikaa meni noin 6h. Tulin Tyksiin ambulanssilla.

Olin jatkohoidossa sydänosastolla. Minulla ei ole kyllä mitään valittamista hoidosta. Taustalla oli tapaturma.

Minkä ikäinen olet?

Itse sain kolmevitosena todella tehokasta ja nopeaa hoitoa umppariin, kiitos siitä päivystykselle. Mutta seitsemänkymppinen äitini lähetettiin sisäisen verenvuodon kanssa pari kertaa takaisin kotiin ja käskettiin ottaa arkipäivänä yhteyttä terveyskeskukseen. Vasta kolmannella kerralla otettiin sisälle, ja silloinkin sai odottaa 12 tuntia tutkimuksia. Siinä vaiheessa hemoglobiini oli muistaakseni 68.

Nuoret ihmiset hoidetaan kyllä yleensä kunnolla. (No, ei ihan aina niitäkään.)

Olin 48v. Ruokaa en haikaillut päivystyksessä, koska tiesin, että tilanteen selvittyä voin joutua leikkaukseen. Onneksi vammat eivät vaatineet leikkaushoitoa. Osastolle päästyäni sain iltapalaa, kun tilanteeni vakaus oli varmistunut. 

Vierailija kirjoitti:

Tääkin ongelma ratkeaisi, jos kävijät saisivat jonotusnumeron, joka on tosin vain arvio. Tekoäly laskisi todennäköisyyden normipotilasmäärillä suhteessa aikaan ja millaisia operaatioita menossa. Säästäisi aikaa sekä jonottajilta että sairaalalta.

Syy miksi sellaisia ei ole sen enempää virastoissa kuin sairaaloissa lienee kaikille selvä? Mitä kehnompaa palvelua sitä vähemmän palvelua haluavia. Päättäjät ovat sitä mieltä, että jos palvelua on helposti tarjolla, sille on myös käyttäjiä. Tehdään siis kokemuksesta mahdollisimman vaivaloinen ja ikävä ja rahaa säästyy.

Näillä premisseillä on turha ihmetellä, miksi hoitoon pitää jonottaa. Niin se on tarkoituskin.

Eräänlaisen vuoronumeron saattaa saada soittamalla siihen 116117 numeroon. Ainakin itselle sieltä kerrottiin, että minun olisi syytä tulla käymään päivystyksessä, mutta jonoa on paljon, joten voisin hyvin odottaa kotona pari tuntia ja lähteä sitten tulemaan päivystykseen. Henkilö. jonka kanssa puhuin puhelimessa sanoi, että avaa ja minun tietoni, joten olen siellä valmiiksi jonossa. Kun sitten menin parin tunnin kuluttua paikalle, näin itsekin, että päivystys tosiaan oli täynnä, mutta ei tarvinnut sitten odottaa kuin noin 15 minuuttia, kun lääkäri kutsui sisään. ämä kaikki sen ansiota, että soitin tuohon numeroon ensin, niinkuin ohjeistivat hyvinvointialueen sivulla.