Liittyykö valehtelu masennukseen?
Olen tuntenut yhden ystäväni viiden vuoden ajan. Hänellä on takanaan tosi pitkä masennus, joka oireilee aina välillä. Olen huomannut, että häneen ei voi luottaa ollenkaan. Hän lupailee kaikenlaista, mitä ei koskaan tapahdu, esim. lupaa tulla lapsenvahdiksi, ja joudun pulaan, kun häntä ei näy. Tavatessamme hän ei mainitse asiasta halaistua sanaa. Minua loukkaa se, että hän valehtelee minulle, ystävälleen. Vai pitäisikö minun jotenkin ymmärtää häntä?
Kommentit (4)
Noita epäluotettavia lupailijoita on maailma pullollaan. Itsekkäitä minä ja minä tyyppejä.
Ihan ensiksi: Sinun ei pidä hyväksyä lupausten pettämistä vaikka ystäväsi olisikin masentunut ja/tai vetoaisi siihen.
Masentunut ei välitä paljon mistään. Hänellä voi olla muistin kanssa pahojakin ongelmia (kokemusta on, masennus vei muistin pahasti), hänen ajantajunsa voi pettää. Masentunut ei aina itsekään tiedä, mikä on totta (tosin tällöin kyse on jo aika vakavasta jutusta). Usein masentunut elää hetkellisen tunnelman mukana, ja jos lasten kaitseminen juuri tällä punaisella minuutilla ei satu kiinnostamaan, niin se ei sitten kiinnosta eikä sitä tehdä.
MUTTA: Masentunutkin osaa käyttää tilaansa hyväksi. Se on luonnollista: Kun elämä on muuten ihan paskaa, pitää yrittää saada etua edes siitä, että se on paskaa. Sellaiseen ei pidä mennä mukaan, sillä se ylläpitää masennusta. Masentunutta tulisi pääosin kohdella aivan kuin ketä tahansa, odottaa samanlaista vastavuoroisuutta ja luotettavuutta kuin keneltä tahansa.
Summa summarum: kyse voi tosiaan olla siitä, että ystäväsi ei voi pitää sanaansa masennuksen vuoksi. Sinun ei kuitenkaan tarvitse sitä hyväksyä, vaan voit huomauttaa asiasta ja olla normaalilla tavalla vihainenkin.
Ja se syö luottamusta :(