Mitenkä selittäisit ihmiselle, joka ei tätä ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

Siis onko kyse fyysisestä väkivallasta, vai pelkästään siitä että tulee suutuspäissään joskus sanottua rumasti?

Normaali aikuinen ihminen osaa hillitä itsensä eikä "tule sanoneeksi" ilkeitä asioita "suutuspäissään". Pikkulapset ja teinit raivoavat ilman kontrollia, aikuiset eivät.

Entä miten sinulle pitäisi selittää, että sinun on nyt otettava ja lähdettävä siitä liitosta, siis heti. Kuinka selittää tämä niin, että ymmärtäisit?

Miksi otat jonkun lampunvaihtorageemisen ja kiroilun omaksi taakaksesi, kun eihän se purkaus kohdistu edes sinuun? Ihmisiä on erilaisilla temperamenteilla varustettuina ja joidenkin tunne-elämä saattaa ajautua pois raiteiltaan jonkun mitättömän pikkuvaikeuden vuoksi. Miksi et vaan suhtaudu siihen olkia kohauttamalla? Jos ei siis fyysistä väkivaltaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Miksi otat jonkun lampunvaihtorageemisen ja kiroilun omaksi taakaksesi, kun eihän se purkaus kohdistu edes sinuun? Ihmisiä on erilaisilla temperamenteilla varustettuina ja joidenkin tunne-elämä saattaa ajautua pois raiteiltaan jonkun mitättömän pikkuvaikeuden vuoksi. Miksi et vaan suhtaudu siihen olkia kohauttamalla? Jos ei siis fyysistä väkivaltaa ole.

Kyllä se minuun kohdistuu, jos minulle haistatellaan ja minua vastaan hyökätään verbaalisesti, koska satun olemaan samassa tilassa.

Ao

Asioilla tuppaa olemaan yleensä kaksi puolta. Mies voi "seota" parin kuukauden välein, mutta mistä se johtuu? Ettei AP:lla olisi vähän omaa syytä tilanteessa. Useamman naisen kanssa asuneena olen huomannut, että ärsyyntynyt nainen voi piikitellä ja ärsyttää viikkotolkulla ulkoistaakseen omaa kiukkuaan. Jaksan itse kuunnella aika pitkään jokapäiväistä pientä narinaa ja kettuilua, mutta jossain vaiheessa pitää kehottaa pitämään suu supussa kun se jatkuva marmatus ja pään aukominen alkaa käydä hermoille. Jostain syystä näissä tilanteissa mies on aina se paha ja henkisesti väkivaltainen, vaikka naiset ovat spesialisteja hitaassa henkisen puolen kidutuksessa.

Sinuna katsoisin ensin peiliin, sitten miettisin miehen näkökulmaa ja lopulta jos koet itsesi aidosti täysin viattomaksi, nostaisin kytkintä. Muussa tapauksessa se pariterapia voisi olla ihan hyvä ratkaisu. Te naiset ette tosiaankaan ole mitään viattomia luontokappaleita, suuri osa on jopa melko sadisteja jos vaan antaa vapauden "toteuttaa itseään".

Vierailija kirjoitti:

Asioilla tuppaa olemaan yleensä kaksi puolta. Mies voi "seota" parin kuukauden välein, mutta mistä se johtuu? Ettei AP:lla olisi vähän omaa syytä tilanteessa. Useamman naisen kanssa asuneena olen huomannut, että ärsyyntynyt nainen voi piikitellä ja ärsyttää viikkotolkulla ulkoistaakseen omaa kiukkuaan. Jaksan itse kuunnella aika pitkään jokapäiväistä pientä narinaa ja kettuilua, mutta jossain vaiheessa pitää kehottaa pitämään suu supussa kun se jatkuva marmatus ja pään aukominen alkaa käydä hermoille. Jostain syystä näissä tilanteissa mies on aina se paha ja henkisesti väkivaltainen, vaikka naiset ovat spesialisteja hitaassa henkisen puolen kidutuksessa.

Sinuna katsoisin ensin peiliin, sitten miettisin miehen näkökulmaa ja lopulta jos koet itsesi aidosti täysin viattomaksi, nostaisin kytkintä. Muussa tapauksessa se pariterapia voisi olla ihan hyvä ratkaisu. Te naiset ette tosiaankaan ole mitään viattomia luontokappaleita, suuri osa on

En juurikaan puhu, ellei puhutella. En piikittele edes leikilläni, koska en saa siitä mitään ja semmonen pelottaisi minua liikaa. Miksi pitäisi tehdä mitään näistä, kun en rakasta miestä enää? Enkä halua enää koskaan olla kenenkään kanssa. Olkoot tuo ensimmäinen ja viimeinen.

Ap

Miksi IHMEESSÄ märehdit miehen raivoamisia, saati "pariterapioita". Etkö oikeasti tajua, että sinun on nyt aika painaa ovi perässäsi kiinni, lopullisesti. Vai saatko jotakin nautintoa tuosta kärsimyksestäsi?

Yksipuoliseen näkemykseen on turha vastata. Kun ei tiedetä mitä jätät kertomatta. 

Vierailija kirjoitti:

Yksipuoliseen näkemykseen on turha vastata. Kun ei tiedetä mitä jätät kertomatta. 

Eli hyvästit kaikille keskustelupalstoille. Oikeastaan, hyvästit kaikille keskusteluille myös irl jossa ei ole kaikkia mahdollisia osapuolia paikalla. 

Ap

Oletko itse liian pelkoinen ihminen ja toisen erilainen temperamentti "pelottaa". Näitä lumihiutaleita on nähty, jotka menevät melkein paniikkiin kun esim joku spurgu lähistöllä vähän nostaa ääntään.

Onko mies sillee sopivasti jännä ja wautsiwau?

Vierailija kirjoitti:

Oletko itse liian pelkoinen ihminen ja toisen erilainen temperamentti "pelottaa". Näitä lumihiutaleita on nähty, jotka menevät melkein paniikkiin kun esim joku spurgu lähistöllä vähän nostaa ääntään.

 

Solvaaminen ja haistattelu joka kohdistuu minuun, ahdistaa ja loukkaa mutten mene enää "paniikkiin". Saa kyllä vihaamaan miestä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko mies sillee sopivasti jännä ja wautsiwau?

Vanhan maalaistalon poikia, tavallisennäköinen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuta turvaan omaan asuntoon, hullun kanssa ei tarvitse asua. 

Näin olen tekemässä, mutta mies haluaa pariterapiaan, jotta joku muu saisi selittää MINULLE, että "on ok jos joskus puoliso suuttuu ja vihaisena tulee sanottua kaikennäköistä mitä ek tarkoita". Mutta kun itse en toimi näin. En saa mitään toisen satuttamisesta, enkä ole koskaan ymmärtänyt sitä, edes lapsena. Miksei etsisi toista naista, joka on samanlainen kuin itse arvoiltaan? Mutta ei, minut pitää raahata pariterapiaan, jotta ymmärtäisin että on normaalia ja pitää aina antaa anteeksi.

Ap

annat anteeksi,ja sama jatkuu älä anna ateeksi,ei huonoa käytöstä kenenkään tarvi sietää

Hei aapee, 

Luepa tekstisi ajatuksen kanssa kuvitellen, että kirjoittaja olisi paras ystäväsi. Miten neuvoisit häntä? Kohtele itseäsi, kuin parasta ystävääsi; niin hyvin kuin voit.

Ei sinun tarvitse tai ehkä kannatakaan selitellä mitään ihmiselle, joka ei ymmärrä. Se, että parisuhteessa voi olla riitoja, on eri asia kuin tuo. Anteeksipyyntö jää tyhjäksi, jos toinen vain toistaa samaa rataa. Sitä toimintaa pitäisi oikeasti muuttaa.

Itse jäin miettimään, mikä miehen syy pimahtaa on - lampun vaihto vai joku muu, josta ei osaa puhua. Syy ei tietenkään ole sinun, ja vaikka miestä hiertäisi jokin sinussa tai teidän suhteessa, ei kuvailemasi toiminta ole oikea tapa ratkoa asioita. Tässä mielessä terapia voisi kyllä auttaa miestä, ja ehkäpä voisit sanoa tämän ääneenkin. 

Jos haluat vielä yrittää, terapeutin kanssa on mahdollista ratkoa parisuhteen ongelmia sekä yksin ja yhdessä.

Ei väkivaltainen jännämies ymmärrä. Eikä nainen ymmärrä että henki lähtee jos asut sellaisen miehen kanssa. Monen naisen henki on lähtenyt koska mies sekosi lopullisesti.

 Jaksan itse kuunnella aika pitkään jokapäiväistä pientä narinaa ja kettuilua, mutta jossain vaiheessa pitää kehottaa pitämään suu supussa kun se jatkuva marmatus ja pään aukominen alkaa käydä hermoille. 

Kannattaisiko olla purematta sitä hammasta ja ärryttää itseään. Sen sijaan voi heti marmatuksen alkaessa aloittaa keskustelun marmatuksen aiheista. Toisinaan niissä on ihan aihettakin, vaikka itsestä ei siltä tunnukaan. Jos ei, onpahan keskusteltu asia kummankin kannalta.

Jos taas kyse on tosiaankin pelkästä oman harmituksen purkamisesta, meillä auttaa kummasti, kun katsoo toista rauhallisesti ja tiukalla äänellä, ei raivoten, sanoo, että lopeta ennen kuin alatkaan, turhaan sä muhun omaa oloasi purat. Molemmin puolin.

Olet ihan yhtä henkisesti väkivaltainen ja etenkin manipuloiva, kun hilloat tunteitasi ja keräilet niitä varastoon toisen niskaan pudotettavaksi.

Lähde terapiaan, mutta yksin. Siellä voit miettiä, miksi annat itseäsi kohdella noin huonosti.

J. Peterson sanoisi: if someone doesnt listen, STOP TALKING.

Mikähän oiskaan se toinen puoli tarinasta...