***Heinämammojen-06 kuulumisia....***
Heips!
Olipas tuo meidän edellinen pino kasvanut pitkäksi, mutta oli ilo lukea mammojen ja pienten taaperoiden kuulumisia :-) ajattelin nyt aloittaa uuden pinon.
Meillä on kanssa mies sellainen että ei vähällä herää yöllä, mutta olen kyllä jättänyt lapset isälle hoitoon yön ylikin ja hyvin ovat pärjänneet. Mies on selittänyt asian niin että sitä tulee eri tavalla nukuttua kun tietää että on yksin lasten kanssa. Joten minun mielestä kannattaa kokeilla jättää miehelle lapsi/lapset ja lähteä ulos tms. Kyllä ne miehet osaa ja pärjää jos vain niin haluaa ja eihän ne tee mitään jos ei niille annetta vastuuta lasten kanssa olosta. :-) Kyllä äitienkin pitää saada ladata akkujaan jne. Onneksi meillä on toiminut tämä homma ainakin tähän asti ja nyt olen niin luottavainen että en soita niin usein kotiin kuin aivan alkuaikoina :-)
Minulla asuu anoppi lähellä mutta on vanhempi ihminen jo, joten en ole montaa kertaa jättänyt hoitoon, ehkä joskus tunniksi...omat vanhempani vahtivat kyllä mielellään lapsukaisia,tosin meillä välimatkaa 250 km, joten harvoin tuota tapahtuu, mutta nyt parin viikon päästä olisi tarkoitus viedä lapset sinne hoitoon kun mies täyttää pyöreitä vuosia, niin saan tehtyä kaikki tarjoilut ym. rauhassa ja samalla käydään tallinnassa, joten lapset ovat 4 päivää mummolassa eikä minua hirvitä yhtään jättää niitä sinne hoitoon.
Meillä kanssa nuo ruokamäärät kasvaa koko ajan ja kyllä huomaa tuon pojankin kasvavan, kun pieneksi jää vaatteita, mutta onneksi niitä saa kiertoon :-) ja kotiäitinä sitä tulee löydettyä vaikka mitä kivaa mm.huutonetistä.
että tällaista tällä kertaa ja huomenna onkin helmikuun viimeinen päivä, sitten ollaan jo maaliskuussa :-)
Voimia kaikille!
Tupuhupuna ja Mikko 7 kk
Kommentit (27)
nimittäin se norovirus meillekkin. minä sitä nyt tässä sairastan ja istun vatsa kippurassa koneella. toivottavasti nuo meidän pienemmät nyt eivät saisi tätä.
oi-kukka: meillä myös Mea imee peukaloaan. tai ei oikeastaan ime mutta pitää suussa ja " pureksii" sitä. tutti kyllä kelpaa myös meidän menninkäiselle.
nyt ei ajatus juurikaan juokse mihinkään. kirjoittelen taas kunhan vaan jaksan. :)
Ihana ilma kun aurinko paistaa! Kohottaa kummasti mieltä. Vietin itse laatuaikaa sisällä kun mies meni meijän sällin kanssa ulos kävelylle. Uskon että ensi viikolla stressi ja väsymys toivottavasti vähenee kun miehelläni on viikko lomaa joten arjen pyöritys ei ole kokonaan minun harteilla tai siis niin paljon kuin normaalisti :)
Milla-Mea: Ootteko aatellu että jos ei asia ratkea teidän välillä kahdestaan puhumalla niin menisitte jonnekkin ammatti auttajan pakeille yhdessä?Tsemppiä ja toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin!
Meillä kovasti harjoitellaan istumaan.Itse ei istumaan vääntäydy vaan laitan hänet ja sitte leikitään.Kovasti kaveri kaipaa seuraa ja tapahtumia niin sitten suu on hymyssä.Tavallaan aika raskasta kun ei yksinään puuhaa juuri ollenkaan mutta toisaalta on ihanaa antaa aikaani hänelle kun se vielä kelpaa,koen olevani oikeasti tärkeä.
tuo pirskatin ärhäkkä virus ei nyt meinaa hellittää kirveelläkään. onneksi muut eivät ole sitä vielä saaneet...
viikonloppuna on nyt sitten ainakin puhuttu kun en nukkumaankaan ole pystynyt ja mies on urhoollisesti hoitanut minut ja lapset ja kotiakin sen verran ettei ihan " paskaan" (anteeksi tuo sana) hukuta. ja puhuminen on auttanut. kannatti siis sairastua! ;) eli nyt taas toivo pilkistää ja jos ei tämä nyt paranna välejä (sekä se etelän matka) niin sitten marssitaan kyllä jonnekkin apua saamaan. periksi en piru vie anna.
väsyneenä, onnellisempana ja toipilaana
milla-mea
pikaista paranemista milla-mealle!!!!
Minä olen nyt pienimmäisen kanssa kahdestaan kotona kun isommat sisarukset on pitkästä aikaan hoidossa :-) saadaan herran kanssa touhuta, tosin huomasin että Mikko vaatii enemmän huomiota kun ei muut ole kotona, kun on varmaan tottunut että kotona on paljon enemmän meteliä kuin mitä nyt on :-) kohta laitan ukon ulos nukkumaan kun ei ole pakkasta ja sitten jos keittäisi kahvit ja lukisi päivän lehden rauhassa...
mutta nyt herra on kukkien kimpussa...pitää rientää sinne!
Tupuhupuna ja Mikko
Pestini hoitajana 24h jatkuu. Tautikierre alkoi siis tammikuussa, milloin kukakin perheenjäsen. Viimeisimmät sairaanaolijat ovat siis esikoinen, sit mieheni sairastui ja vauvani sai myös kuume-räkätaudin toistamiseen. Kai tissikässä on jotain " taikaa" kun isommat miehet ovat olleet viikon kipeenä ja pikkumies oli vain puolitoista päivää kuumeessa. Tai sit kaikki on vielä edessäpäin. Minä ja tyttäreni olemme olleet terveenä. Joku Y-kromosomiin takertuva tauti, näemmä;D
Poika oppi konttaamaan, mutta edelleen karjuu: " Äittiii" Kun pitäisi liikkumaan päästä. Laiska. Tai mukavuudenhaluinen. Liikkuminen on edelleen mukavempaa äidin käsivarsilla. Ja herrasta on tullut itsepäisen sinnikäs kiellettyjen asioiden suhteen. Kiellät, nauraa ja tekee uudelleen, kiellät, sama toistuu. Kiellät ja kun huomaa ettei todella saa tehdä mitä haluaa, niin loukkaantuu ja suuttuu niin että äkkiseltään voisi kuvitella että johonkin sattuu ja kovasti.
No, nyt hän heräsi. Saihan tässä jo " rentouduttua" 15min. Huoh! Alkaa oleen aika väsy olo. :/
Pikaista paranemista Milla-Mealle ja toivottavasti tuleva viikonloppu piristää jos saat keskustella miehesi kanssa :-) tai olla muuten vaan kotona.
meillä on pitkästä aikaa sellainen viikonloppu että miehellä ei ole töitä, joten mukavaa olla kotosalla yhdessä ja lapsien kanssa touhuta, toivottavasti säät sallii olla ulkonakin.
huomasin tässä tänään kun hyvä ystäväni kävi kylässä pitkästä aikaa kahden lapsensa kanssa, muuttivat naapurikuntaan kun rakensivat oman talon, niin ei hän muusta puhunutkaan kuin uusista naapureista ja niiden lapsista sekä kuinka mukavaa niiden kanssa on olla ja että kiireitä riittää. jotenkin tuli itselleni sellainen outo olo, siis onhan se hienoa että ovat saanet talon valmiiksi jne... mutta olisi ollut mukava jutella sellaisistakin asioista mistä ennen puhuttiin ja muutenkin ilmapiiri oli erilainen kuin ennen, en tiedä sitten mistä johtui...mutta se siitä.
kelan kanssa kun saa aina takuta ja taistella noiden papereiden kanssa niin tänään tuli hyvä uutinen, vanhimman pojan sairaan lapsen hoitotuki-päätös tuli ja oli myönteinen, vaikka summa ei ole päätä huimaava mitä kk:ssa tulee niin mutta saatua on sekin, kyllä kesti meinaan pitkään kun tuo päätös tuli, melkein 2 kuukautta.
nyt sauna lämpiämään :-) mukavaa viikonlopun alkua kaikille!
tupuhupuna ja mikko sekä -03 tyttö, 01-poika