Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, jotka katuvat eksänsä dumppaamista? Karmea katumus..
28.12.2024 |
Eksäni reilun kymmenen vuoden takaa tuli kotipaikkakunnallemme takaisin asumaan. Erosimme aikanaan, kun minusta tuntui siltä, etten halua sitoutua häneen. Hän oli kyllä kaunis ja luonteeltaan todella lempeä ja rakasti minua todella kiihkeästi, mutta hän halusi naimisiin ja lapsia melkein heti seurustelun alettua, sekä oli myös takertuva minua kohtaan. Minä en siihen aikaan, parikymppisenä vielä halunnut sitoutua niin nopeasti häneen. Hänellä ei ollut vakituista työpaikkaa eikä ammattia, ja aikani touhua katseltuani päätin lopettaa suhteen. Yritin saada häntä ryhdistäytymään ja saada jonkun ammatin ennen kuin vakiintuisimme, mutta siitä ei näyttänyt tulevan mitään. Hän oli järkyttynyt erosta ja aneli minua takaisin muutaman viikon ajan. Tunsin silloin helpotusta ja ajattelin löytäväni jonkun paremman, jonka kanssa voisin asettua aloilleen.
Mutta en löytänyt. Löysin kyllä uuden naisen, jonka kanssa olemme seurustelleet vakavasti nyt muutaman vuoden ajan ja jonka kanssa sain pari vuotta sitten lapsen. Avovaimoni on fiksu ja tasapainoinen, kiva nainen, mutta hän ei rakasta minua samalla tavalla kuin eksäni teki, enkä minäkään rakasta häntä samalla tavalla kuin eksääni. Hänessä ei ole samaa tunteen paloa, naisellisuutta, leikkisyyttä tai elämäniloa. Olen nähnyt eksääni muutaman kerran paikallisessa leikkipuistossa (hänellä on kaksi lasta ja kolmas ilmeisesti tulossa) ja hän vaikuttaa hyvältä äidiltä, jaksaa leikkiä ja hassutella lasten kanssa ja heillä vaikuttaisi olevan lämpimät välit keskenään. Oma avovaimoni lähinnä tiuskii lapsellemme ja tuijottaa puhelinta. Kuulin yhteisiltä tuttavilta, että eksäni on kouluttautunut ja on nyt arvostetussa ja vakaassa ammatissa. Muhun sattuu, kun näen hänet kaupungilla jossain ja kadun suunnattomasti sitä, että hylkäsin hänet. Hänen elämänsä näyttää ainakin ulkopuolisen silmin siltä, miltä toivoin joskus parhaina päivinämme meidän tulevaisuuden näyttävän. Hän on just sellainen, millaisen olisin omaksi vaimoksi halunnut. Ja tiedän vielä sen, ettei hän ole kaunis vain ulkoa vaan myös sisältä. Huomaan nyt, miten hänen takertuvaisuutensa ärsytti minua, mutta kohtelin itse häntä kylmästi ja epäoikeudenmukaisesti, mistä syystä hän on saattanut käyttäytyä ärsyttävästi.
Mä en tiedä, miten mä pääsisin tästä eteenpäin. Ymmärrän, että eksäni on mennyt eteenpäin ja hänellä on uusi mies ja uusi perhe. Miten voisin olla onnellinen siitä, mitä minulla on, kun eksä ja menetetty tulevaisuus on jatkuvasti mielessä ja koska pienessä kaupungissa asumme, myös silmieni edessä. Ehkä haluaisin sanoa nuorille miehille, että älkää päästäkö hyvästä naisesta irti.
Kommentit (21)
Kaffebulla kirjoitti:
Sellainen satu sitten.
Totuus on tarua ihmeellisempää
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuulin yhteisiltä tuttavilta, että eksäni on kouluttautunut ja on nyt arvostetussa ja vakaassa ammatissa."
Eivät sinua sitten aiemmin infonneet miten hänellä menee?
Hän on tuossa asemassa koska sinä et ole hänen puolisonsa. Et tuota elämää olisi saanut jos olisitte yhdessä pysyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kun jaoit tarinasi. Ihan noin voimakkaasti koskettavaa kokemusta minulla ei ole, mutta lähellä kuitenkin. Eräs nainen oli samoin todella lupaava kandidaatti puolisoksi mutta jätin hänet kylmästi. Jokin asia hänessä ei miellyttänyt ja se ei miellyttänyt koska en ollut itse aikanaan riittävän vahva kestämään sellaista. Paljon tuli muita muijia hänen jälkeen ja yhden kanssa menin naimisiin koska hän oli silloin näistä kaikista parhaimman näköinen. Sopivan kumppaninen löytäminen ei ole helppoa, jos on korkeat standardit. Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää. Olet nyt oppinut tärkeän oppitunnin. Toinen opetus on että nykyinen ei ole sinulle oikea. Se oikea on jossain ja sen löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Niin kauan on kuitenkin toivoa kun on elämää.
Tulee mieleen oma tarinani. Jotenkin asiat järjestyivät ja seikat saivat meidät palaamaan yhteen mutta nyt mies on taas mustasukkainen ja painostaa ottamaan tatuoinnin - aivan samanlaisen kuin hänen eksillään.
tatuointi on erittäin hävyttömässä paikassa mutta pakko se on ottaa - rakkauden merkiksi
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Elämäni paras päätös. Olisi pitänyt lähteä vuosia sitten, niin olisi mennyt vähemmän elämää hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kun jaoit tarinasi. Ihan noin voimakkaasti koskettavaa kokemusta minulla ei ole, mutta lähellä kuitenkin. Eräs nainen oli samoin todella lupaava kandidaatti puolisoksi mutta jätin hänet kylmästi. Jokin asia hänessä ei miellyttänyt ja se ei miellyttänyt koska en ollut itse aikanaan riittävän vahva kestämään sellaista. Paljon tuli muita muijia hänen jälkeen ja yhden kanssa menin naimisiin koska hän oli silloin näistä kaikista parhaimman näköinen. Sopivan kumppaninen löytäminen ei ole helppoa, jos on korkeat standardit. Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää. Olet nyt oppinut tärkeän oppitunnin. Toinen opetus on että nykyinen ei ole sinulle oikea. Se oikea on jossain ja sen löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Niin kauan on kuitenkin toivoa kun on elämää.
Olet pinnallinen paska. Naiset eivät myöskään ole mitään muijia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin ex sinun kanssasi olisi noin kukoistanut, jos olisitte perheeksi päätyneet. Et arvostanut häntä silloin ja nyt et arvosta nykyistä kumppaniasi ja lapsesi äitiä.
Ihminen tekee elämässään valintoja ja niillä on usein korjaamattomia seurauksia. Kun menneisyyttään ei voi muuttaa, kannattaa keskittyä tulevaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väänsit oikein kunnon ontuvan stoorin. Naisen kirjoittama vielä. Onko jotain jäänyt hampaankololoon vai ihan huvikseenko satuilet.
En usko tätä miehen kirjoittamaksi vaan naisen ja kirjoittaja on kääntänyt mies-nainen aseman päälaelleen.
Tämä juttu on aivan liian pitkä miehen kirjoittamaksi.
Luulen siis, että ap on tyytymätön omaan suhteeseensa ja kadehtii nuoruudenrakastetun elämää. Sellaisia tuntemuksia saattaa tulla kenelle tahansa, mutta kannattaa tehdä muutos itsessä, eikä odottaa muutosta muissa. Hankkia se ns. elämä siinä hetkessä ja tilanteessa, jossa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän on tuossa asemassa koska sinä et ole hänen puolisonsa. Et tuota elämää olisi saanut jos olisitte yhdessä pysyneet.
Naisen onni. Löysi varmasti paremman kumppanin, jolta saa rakkautta ilman ehtoja.
Vierailija kirjoitti:
"Kuulin yhteisiltä tuttavilta, että eksäni on kouluttautunut ja on nyt arvostetussa ja vakaassa ammatissa."
Eivät sinua sitten aiemmin infonneet miten hänellä menee?
Eivät varmaan ole eksäni kanssa olleet juuri tekemisissä kun hän asui muualla, sellaisia hyvänpäiväntuttuja ovat
Hah. Voisi olla oman eksäni katkera vuodatus. Elää ankeaa perhe-elämää pikkukylässä. Nähtiin joskus ruokakaupassa, jossa oli ostamassa halvinta makaronia ja jauhelihaa. Vaimoke ilmeisesti soitti ja hopotti, mies alistuvana kuunteli kassajonossa naisen huudot. Lopetti masentuneen näköisenä puhelun ja lähti kohti ankeaa farmariautoaan. Nuorena ajeli ja remontoi, sekä haaveili erikoisista autoista.
Itse olen hyvätuloinen kaupunkilaisnainen nykyään. Matkustan asiantuntija-ammatissani miltei viikoittain ja nautin vapaudestani nähdä maailmaa. Opiskelen tohtorintutkintoa harrastuksena, urheilen ka pidän hyvää huolta ulkonäöstäni. Mulla on ihania ystäviä ja harrastuksia, tykkään kulttuuririennoista ja deittailen ketä huvittaa. Menen minne huvittaa. Matkustan, kun huvittaa.
Tuntuu, että olen elänyt ja kasvanut täyteen potentiaaliini. Hän vaikutti latistuneelta ja kuin liekki hänen sisältään olisi sammunut. Nuorena seikkailtiin yhdessä. Siitä miehestä ei näkynyt jälkeäkään. Palo silmistä oli sammunut. Ehkä hän on onnellisempi miltä näytti. Ehkä nähtiin, kun hänellä oli huono päivä. En tiedä, eikä oikeastaan kiinnostakaan.
Erottiin syystä. Hän suhtautui muhun juuri aloittajan tavoin alentuvasti, kun ei silloin 19 vee ollut vielä koko paketti kasassa. Lisäksi alkoi kohdella huonosti, kun suhde arkipäiväistyi ja lopulta petti. Oikeastaan ajattelen, että sai sellaisen elämän kuin ansaitsikin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kun jaoit tarinasi. Ihan noin voimakkaasti koskettavaa kokemusta minulla ei ole, mutta lähellä kuitenkin. Eräs nainen oli samoin todella lupaava kandidaatti puolisoksi mutta jätin hänet kylmästi. Jokin asia hänessä ei miellyttänyt ja se ei miellyttänyt koska en ollut itse aikanaan riittävän vahva kestämään sellaista. Paljon tuli muita muijia hänen jälkeen ja yhden kanssa menin naimisiin koska hän oli silloin näistä kaikista parhaimman näköinen. Sopivan kumppaninen löytäminen ei ole helppoa, jos on korkeat standardit. Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää. Olet nyt oppinut tärkeän oppitunnin. Toinen opetus on että nykyinen ei ole sinulle oikea. Se oikea on jossain ja sen löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Niin kauan on kuitenkin toivoa kun on elämää.
Vituttaa, kun tajuaa asioita liian myöhään eikä niitä enää pysty korjaa. En halua erota avovaimostani, sillä me tullaan kuitenkin ihan hyvin toimeen eikä minun mielestä kannata erota, jos ei ole vakavia ongelmia. En halua olla lapsesta erossa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sait mitä ansaitsit. Kärsi.
Yritän parhaani pärjätä. Olisi helpompaa, jos hän vihaisi minua. Se voisi kertoa siitä, että hänellä on edelleen tunteita minua kohtaan. Hän kuitenkin suhtautuu minuun ystävällisesti ja hymyilee, mutta sillä tavalla kaverillisesti, ihan kuin meillä ei koskaan olisi ollut mitään kiihkeää. Se tuntuu vielä pahemmalta.
ap
Alue: Aihe vapaa
Sellainen satu sitten.
🇺🇦🇮🇱