Sisko paheksuu kun tein kaiken itse enkä turvautunut valmisruokiin
Rakastan joulua ja pidän sen suunnittelusta ja ruokien laitosta. Olen joka vuosi tehnyt laatikot itse, paistanut kinkun, laittanut kalapöydän, leiponut jälkkärit ja kakut jne.
Sisko menee lapsen ja miehen kanssa anoppilaan valmiiseen pöytään, perinteensä mukaan, na minä kutsun isämme meille syömään jouluksi.
Nyt korviini särähti kun joulun alla sisko oli niin negatiivinen ja valitti miksen oikaise jossain kun olen töissäkäyvä yksinhuoltaja (tosin nuorinkin täytyää jo 17). Minusta on ihana laittaa lapsilleni jo7lua ja nautin kun opiskelijat tulevat kotiin pitkän syksyn jälkeen. Siskosta on taas ihanaa mennä valmiiseen pöytään oman eskarilaisen ja miehen kanssa. Anoppi on kyllä saanut vääntää kaikki alusta pitäen itse, sitä suorastaan odotetaan, mutta minun pitäisi ostaa hookoota koska hän haluaa että olen jotenkin reppana tai jotain. Tuttua?
Kommentit (18)
Ei ollenkaan tuttua, olen toista ääripäätä. Mua paheksuttiin aikanaan siitä, että kokkaan ympäri vuoden, mutta ei-jouluihmisenä pidän tähän aikaan siitä vapaata ja ostan aivan kaiken valmiina. Koska kyllähän kunnon ihmisen, naisen, vaimon ja äidin vaan piti, jaadajaada. Lakkasin jo ajat sitten korvaani lotkauttamasta, suosittelen. Hyviä pyhiä kullekin tyylillään.
Ei, ei ole tuttua. Omituista touhua puuttua toisten jouluruokien tekemiseen. Mitä se kenellekään kuuluu joka ei ole edes niitä syömässä. Minä teen itse laatikot, tosin porkkanalaatikon ja lanttulaatikon valmiista soseesta, ei ole mitään järkeä niitä kuoria ja keitellä kun saa puolivalmisteenakin, näin olen toiminut jo niin pitkään kun niitä on ollut saatavilla, 20 vuotta? 25 vuotta? Eikä kukaan ole valittanut, minä teen parempia laatikoita kuin kaupan. Myös äitini tekee valmiista soseesta, hänkään ei tiedä miksi nähdä turhaa vaivaa.
Ehkä siskosi ihmettelee, miksi sinulla on niin tyhjä elämä. Tietysti hyvä, jos noin arkisista asioista innostuu ja saa hyvän mielen.
Ja painoa oli? Minusta hienompaa olisi, jos kuntoilisit paljon sen sijaan, että laitat ruoat itse alusta asti. Terveellisempi valinta.
Tunnistan ja ärsyttävää on. Minulla ystävä, joka ostaa kaiken valmiina, eikä siinä mitään. Mutta minä tykkään tehdä itse, ja joka vuosi hän voivottelee kuinka suoritan joulua ja kuinka varmasti olen uupunut ja rentoutuminen olisi ollut fiksumpaa kuin suorittaminen. Ehkä sitten suoritan, mutta minusta juhlaruoka saakin vaatia vähän vaivannäköä.
Juureslaatikoissa on kyllä hyvä tuoksu, mutta eivät ne kyllä erityisen juhlavia ole.
Rapulohimousse, mädit, graavikala, hummeri, pateet, Siinäpä juhlaruokaa.
Jotkut ihmiset tarvitsee lähelleen "reppanan", jotta voivat voida hyvin. Jos taas reppanalla menee hyvin heidän itsetuntonsa ei kestä sitä. Olen itsekin yh ja mulla on ollut tällainen kaveri. Ei kestänyt sitä kun mun lapsi pääsi opiskelemaan yliopistoon ja hänen lapsi ei. En tiedä onko siinä jotakin persoonallisuustasoista ongelmaa, että se heidän omassa mielessään luoma reppanuus kaverilleen/sukulaiselleen on heille voiman lähde? Sä et ollut hyvä lähde kun jaksoit yksinhuoltajana enemmän kuin siskosi.
Vierailija kirjoitti:
Ja painoa oli? Minusta hienompaa olisi, jos kuntoilisit paljon sen sijaan, että laitat ruoat itse alusta asti. Terveellisempi valinta.
Ai?
Itse toooodella inhoan ruoan laittoa enkä osaa kokata yhtään. Teen perusruokia koska pakko perhe on ruokkia.
Mielellään menisin valmiiseen joulupöytään. Todellakin.
Mun puolesta kukin taplatkoon tyylillään. Mutta en kyllä ihan ymmärrä miksi esim 3 pienen lapsen äiti tekee kaiken itse?? Tietysti jos siitä niin paljon nauttii?
Vierailija kirjoitti:
Juureslaatikoissa on kyllä hyvä tuoksu, mutta eivät ne kyllä erityisen juhlavia ole.
Rapulohimousse, mädit, graavikala, hummeri, pateet, Siinäpä juhlaruokaa.
Hyi hele.. noita sinun juhlaruokiasi nyt ei syö sikakaan vinkumatta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset tarvitsee lähelleen "reppanan", jotta voivat voida hyvin. Jos taas reppanalla menee hyvin heidän itsetuntonsa ei kestä sitä. Olen itsekin yh ja mulla on ollut tällainen kaveri. Ei kestänyt sitä kun mun lapsi pääsi opiskelemaan yliopistoon ja hänen lapsi ei. En tiedä onko siinä jotakin persoonallisuustasoista ongelmaa, että se heidän omassa mielessään luoma reppanuus kaverilleen/sukulaiselleen on heille voiman lähde? Sä et ollut hyvä lähde kun jaksoit yksinhuoltajana enemmän kuin siskosi.
Aivan, jokainen tarvitsee sen reppanan, ja tässä siskolle se olisi ap, aapeelle se taas on sisko.
Jokainen haluaa lähtökohtaisesti tuntea että omat valinnat ovat hyviä ja vielä lähtökohtaisesti hiukan parempia kuin sen toisen.
On tuttua, siinä mielessä, että sisareni puuttuu elämääni ja on aina sanomassa kuinka tuonkin voisi tehdä toisin. Jos ei päin naamaa niin selän takana. En oikein ole enää hänen kanssaan tekemisissä.
Laatikothan voi tehdä ajoissa ja pakastaa sitten, paitsi perunalaatikko tehdään vasta jouluna.
et tehnyt kaikkea. Epäilen että jäi possu kasvattamatta ja teurastamatta, kalat pyytämättä jne.
Mä tein myös aikoinaan laatikot itse alusta asti, mutta lopetin koska valmistuva määrä oli aina liian iso ja osa joutui hukkaan. Nykyään ostan pikkulaatikot valmiina, sekoitan vähän kermaa joukkoon ja on just sopiva määrä kolmelle.
Pienten lasten äidit on vaan rasittavia. Todennäköisesti tekisi mitä tahansa muuta itse kuin olisi lapsensa kanssa.