Ei yhtään joulututa
Meillä on kaikki hyvin. Tasapainoinen perhe. Kaksi omillaan asuvaa aikuista lasta, joilla ei perhettä. Toinen tulee illaksi ja toinen on muutaman päivän. Laitetaan jouluruoka, ei sitäkään isosti, mutta muuten ei innosta yhtään. Ei ole siivottu mitenkään; meillä nyt on normaali perussiisteys kuitenkin. Kuusta ei kukaan halunnut joten ei laiteta. Koristelua on ledikynttilät muutana kpl. Mutta noin muuten.
Teen palkkioperusteista työtä ja aloitin aamun 2 tunnin työrupeamalla. Nyt kahvitauko ja sitten jatkan taas. Lahjoiksi on lapsille kauppojen lahjakortit. Annetaan ruokailun aikana. Joulun laitto ei huvita eikä perhe sitä kaipaa sen isommin. Ulkopuoliset vaan tuntuvat kauhistelevan kun kerron että meillä on vähän valmisruokia, ei kuusta eikä osteta lahjoja. En tätä kertoisi mutta joku piipahtaa ja ihmettelee kuusettomuutta ja jotkut kysyvät mitä sait lahjaksi tai joko olet leiponut piparit. Miesväen allergioiden vuoksi meillä ei voi pitää mitään kukkia ja ja jos joku tuo vien pyörävaastoon saa ottaa lapun kera, syynkin laitan. Siksi vain piti purkautua kun sain taas "pitäisi sitä nyt.."- kommenttia.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Rakas päiväkirja . . .
Taaskaan muut ihmiset eivät olleen muuttunut sellaisiksi kuin minä joululahja listoissani toivoin.
Meitä tonttuntuttaa sen verran lasten kanssa, että askarrellaan maitopurkista sulle mitali ja laitetaan postiin.
Aloituksen pointti oli se, että miksi toisten tavat kuuluu muille, jos eivät ole itse paikalla?
Nainen, alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin. Lopeta sen vatvominen mitä muut susta ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen pointti oli se, että miksi toisten tavat kuuluu muille, jos eivät ole itse paikalla?
Käyttäytyvän puutteellisuuden piikkiin. Miksi siihen pitäisi jäädä yhtään sen enempää vatvovaan mitä muut susta ajattelee?
Hienoa, upeata , mahtavaa ja kerta kaikkiaan rohkeaa, ja ainut laatuista naiselta ja äidiltä, olet tehnyt teidän näköisen joulun! Lumihiutale!
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen pointti oli se, että miksi toisten tavat kuuluu muille, jos eivät ole itse paikalla?
Small talk. Ei ihmisiä oikeasti kiinnosta. Kuhan yrittävät olla kohteliaita ja kyselevät koska niin kuuluu tehdä. Pirjo, mua ei kiinnosta teidän joulun pätkääkään.
Kaupassa kaikki jouluherkut oli edelleen järjettömän kalliita. Ei varaa joulukinkkuun, suklaaseen. Kyllä se vetää mielen ankeaksi. Pitää toivoa että joulun jälkeen miinus 50 % jouluherkkuja on vielä myynnissä.
Ihan ihme kommentteja ap:lle. Luulenpa, että meillä mennään hyvin saman tyyliseen, kunhan lapset vielä vähän kasvaa. Kuusesta tykätään, se meillä varmaan aina on, mutta tänä joulunakin siinä on pelkät valot. Muita koristeita en ottanut esille, eikä näköjään kukaan muukaan. Lahjat ja jouluruuat vielä on, mutta odotan jo tuota lahjakortti tai rahalahja aikaa. Siivous oli perus viikkosiivous, ei sen suurempaa.
Eipä joulututa. Ei ole mitä syödä. Köysi helopottaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen pointti oli se, että miksi toisten tavat kuuluu muille, jos eivät ole itse paikalla?
Small talk. Ei ihmisiä oikeasti kiinnosta. Kuhan yrittävät olla kohteliaita ja kyselevät koska niin kuuluu tehdä. Pirjo, mua ei kiinnosta teidän joulun pätkääkään.
Jokainen tietää, että me keskitymme keskitymme enemmän siihen, että näytämme kiinnostuneilta kuin todella olemaan kiinnostuneita. Eivät toisten asiat ole yhtä kiinnostavia kuin omat. Kun peruskohteliaisuudet on vaihdettu voikin siirtyä kertomaan omasta erinomaisesta joulustaan. Kuten apkin nyt teki, mutta hän ei vaan tunnista itsestään käytöstä josta syyttää muita. Pointin olisi toisiaan saanut mahtumaan yhteen lauseen, mutta sen sijaan hän kirjoitti pitkän tarinan omasta erinomaisesta joulustaan, ikään kuin me kaikki muut suhtautuisimme jouluun ylihysteerisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakas päiväkirja . . .
Taaskaan muut ihmiset eivät olleen muuttunut sellaisiksi kuin minä joululahja listoissani toivoin.
Ja muutenkin elämäni on edelleen tasan just sitä paskaa millaiseksi sen rakensin.
Me käydään tänään illalla kaupassa ja ostetaan jotain kun lapset tulee huomenna käymään(onbeksi vaan käymään, en ymmärrä aikuisia ihmisiä jotka notkuu vanhemmillaan yökylässä). Kämppäkin on vähän kaaoksessa ja pöydällä työkaverilta saatu kukka.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen pointti oli se, että miksi toisten tavat kuuluu muille, jos eivät ole itse paikalla?
No miksi ne piti meille sitten jakaa?
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen pointti oli se, että miksi toisten tavat kuuluu muille, jos eivät ole itse paikalla?
Elämme uhriutumisen kulttuurissa. Ihminen kokee olevansa jollakin tapaa uhri ja liioittelee itseensä kohdistuvia negatiivisia asioita. Kun pyrkii välttämään tätä onnistuu myös huomaan että suurin osa ihmisista on varsin neutraalia väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen pointti oli se, että miksi toisten tavat kuuluu muille, jos eivät ole itse paikalla?
No miksi ne piti meille sitten jakaa?
Saadakseen ihailua ja kehuja. Aloittajan kannattaisi tutustua sanaan piilonarsmini. Ehkä ensi joulu on hänelläkin parempi, jos hän viimeinkin oppisi kysymään itseltään pari tiukkaa kysymystä sen sijaan että hän miettisi muiden esittämiä kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ihme kommentteja ap:lle. Luulenpa, että meillä mennään hyvin saman tyyliseen, kunhan lapset vielä vähän kasvaa. Kuusesta tykätään, se meillä varmaan aina on, mutta tänä joulunakin siinä on pelkät valot. Muita koristeita en ottanut esille, eikä näköjään kukaan muukaan. Lahjat ja jouluruuat vielä on, mutta odotan jo tuota lahjakortti tai rahalahja aikaa. Siivous oli perus viikkosiivous, ei sen suurempaa.
Sinulla meni ohi aloituksen pointti. Joo, ap kertoi toki omasta joulustaan ja seuraavassa lauseessa jo uhriutui miten väärin muut ihmiset häntä kohtelee. Aivan kuin aikuisuus olisi paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella.
Minua joulututtaa! Sain sanottua, hävettää. Ikään kuin nämä jouluiset tunteeni olisi jotenkin vääriin ja nyt minun pitäisi haudata ne jonnekin syvään metsälampeen. Anteeksi, että haluan jouluni erottuvan jotenkin lomkeronharmaasta arjesta.
ok