onko normaalia että "inhoaa" tuntemattomia ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ns. normaalia ole, koska se on yleistä katkeruutta. Minäkin aloin vihaamaanym. yhtä jos toistakin ihmistä, kun olen saanut turpaani tietyssä paikassa. Tavallaan sitä kyrpiintyy lopulta kaikkiin ihmisiin, jos jossain paikassa alinomaa hyökätään itseä päin tai tapahtuu jotain muuta negatiivista.

Kannattaa kyllä koittaa erotella ne haukkujat ja negatiiviset ihmiset muista ihmisistä, eikä kantaa vihaa ja kaunaa koko maailmaa kohtaan. Silloin huomaa senkin, että se negatiivinen porukka on todellakin itse marginaaliporukkaa, joka ei osaa käyttäytyä. Ei kannata vajota kiusaajien tasolle.

 

Tämä. Itsekin tunnistan alkaneeni inhoamaan ihmisiä yleisesti saatuani liian kauan liian monilta osakseni huonoa, ilkeää ja pahaa kohtelua. Sitä alkaa olettaa kokemuksen

Kohtalotoverini. Kyllä niillä ON nimenomaan päässä vikaa, ei mene perille mikään ja rajoja venytetään liikaa äärirajoille. Tsemppiä sinullekin.

Pidän buddhalaisuudesta ja yritän rakastaa kaikkia eläviä olentoja. Jos aistin negatiivista energiaa jossakin henkilössä, niin en ole hänen kanssaan tekemisissä. Kannattaa yrittää päästää irti vihasta ja suuttumuksesta, siitä tulee parempi olo itselle :)

Tarvitsee olla vahva ihminen, että pystyy olemaan suhtautumatta ihmisiin negatiivisesti huonoista kokemuksista huolimatta.

Ei. Esim rahtihameiset herättää aina inhoa. Ihan perustellusta syystä koska ...99, 9% pilaa sen 0,1% maineen.

Varsinkin kaulapartanaiset usein vihaavat miehiä, kun eivät saa Tinderistä seksiä. Kyse on kansainvälisestä femcel ilmiöstä tai femkkelismistä. En tiedä, kumpaa kirjoitusmuotoa kotimaisten kielten tutkimuskeskus suosittelee käytettävän.

Vierailija kirjoitti:

Saattaa johtua myös siitä, että on antanut itsestään liikaa muille ja nyt pitää rajoja vähän liiankin vahvasti pystyssä, kun ei tiedä, missä seuraava avunpyytäjä/ häirikkö/ energiasyöppö vaanii.

Kokemusta on.

Tämäpä. Liian usein toistunut samankaltainen tilanne ja samanakltaiset kohtaamiset johtavat siihen, että on jo vaolmiiksi torjuvalla asenteella, jos syntyy edes vaikutelman häivähdys samnakaltaisen uusiutumisesta tai samankaltaisesta ihmisesta. sivusta

.

Riippuu. Jos sinulla on vain huonoja kokemuksia tai pääasiassa huonoja kokemuksia uusiin ihmisiin tutustumisesta niin tuo on adaptaatio, eikä ongelma. Itse en ainakaan saa juuri mitään irti uusiin ihmisiin tutustumisesta, ellei kyseessä ole jollakin positiivisella tavalla poikkeuksellinen yksilö. Perus perhedraamat ja sosiaalipornot eivät kiinnosta, työelämä ja diagnostiikka eivät kiinnosta, niin vähän jää jäljelle. Joillakin on mielenkiintoista sanottavaa tai hyvä energia, mutta suurimmalla osalla valitettavasti ei. Ja tämä yleensä näkyy jo päällepäin, jos vaatekaappi heijastelee mustan eri sävyissä niin minä kierrän henkilön kaukaa.