Onko muilla tällaisia joulukyläilijöitä?
Kutsutaan itsensä kylään. Suostun ja sanon tarjoavani glögiä ja torttuja. Meillä ei juuri vietetä joulua joten muuta ei ole. 10min ennen ilmoitettua saapumisaikaa tulee viesti, että lapset söi just torttua ja piparia välipalaksi joten mitään ei saa tarjota. Pöytä on jo katettu, uunituoreet tortut. Voi helvetti kun tekis mieli sanoa, että meidän pitääkin just lähteä lenkille, heippa.
Kommentit (9)
Joka vuosi jotain, mikä pahoittaa mielen. En varmasti ole ensi vuonna kotona joululomalla.
Tavallaan. On sellaisia joille ei sitten ikinä käykään se mitä on ajoissa sovittu, aina on jotain ihme säätämistä kalenterin, kellon ja tarjoilujen suhteen, meidän kanssa sovittu asia näyttää väistävän aina kaikkia muita asioita.
Tulevat vaan hakemaan lahjan sinulta lapsille, setelit käy hyvin. Aikaa vierailuun ei haluta käyttää niin paljon, että tortun ehtisi syödä. Tuttu tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Tulevat vaan hakemaan lahjan sinulta lapsille, setelit käy hyvin. Aikaa vierailuun ei haluta käyttää niin paljon, että tortun ehtisi syödä. Tuttu tilanne.
Itse asiassa lahjojenkin hankkiminen heidän lapsille on kiellettyä. Minun annetaan siis olla vain omituinen saita täti.
Vierailija kirjoitti:
Tulevat vaan hakemaan lahjan sinulta lapsille, setelit käy hyvin. Aikaa vierailuun ei haluta käyttää niin paljon, että tortun ehtisi syödä. Tuttu tilanne.
Itse asiassa lahjojenkin hankkiminen heidän lapsille on kiellettyä. Minun annetaan siis olla vain omituinen saita täti. Lapset siis tuovat jonkun lahjan minulle, pipareita luultavasti, mutta minä en saa antaa heille mitään.
Yrittivät kutsua itsensä aatoksi meille, mutta oli pakko kieltytyä kun näitä ohjeita ja sääntöjä oli liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan. On sellaisia joille ei sitten ikinä käykään se mitä on ajoissa sovittu, aina on jotain ihme säätämistä kalenterin, kellon ja tarjoilujen suhteen, meidän kanssa sovittu asia näyttää väistävän aina kaikkia muita asioita.
Tätä inhoan. Olemme muutamalle sukulaiselle/ystävälle kivasti mummoloiden välissä, joten he mielellään "piipahtavat tuomaan joulumuistamisen". Ensin sovitaan, että klo 13 on OK eli tiedän, että me emme ehdi klo 14 jouluhartauteen. Sitten tulee viesti, että sorry, meneekin vähän pitempään, olla siellä teillä klo 14. Jaha. Teen rauhassa ruokavalmisteluja ja klo 13.45 tulee viesti, että käväistään sittenkin tässä välissä tädillä, ollaan teillä klo 15.30. Kohautan olkapäitä, jää klo 16 hartaus väliin. Menkööt mies ja lapset. Niinpä klo 16.45 pihaan saapuu perhe, joka on ihan ihmeissään, että missä teidän lapset on, meidän olisi niin halunneet nähdä ja leikkiä hetken. Totean, että ovat viemässä kynttilät hautausmaalle ja sitten mummolla joulukylässä, eivät palaa ainakaan pariin tuntiin. Otan vastaan joulukukan ja ojennan omani ja päätän, että ensi jouluna meille ei piipahdeta.
En ota ketään vieraaksi. Osaan olla tiukka ja sanon että vietämme joulua kaksistaan kun muuttenkaan eivät koskaan sukulaiset käy
Ei tartte tulla toiste ainakaan