Joulun järjestämisen lopettaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ilmoitin jo esikoisen ensimmäisenä opiskelusyksynä, että joulun saa viettää ihan niin kuin haluaa ja muistutin, että itse olin aikanaan 10 joulua peräkkäin töissä. Toki sanoi, että kotiinkin on aina tervetullut, mutta ei ole mikään pakko tänne saapua.

Ja niin meillä on ollut jouluja vaikka millaisisilla kokoonpanoilla, joskus ihan kaksinkin puolison kanssa. Kertaakaan ei kukaan ole pahoittanut mieltään, vaikka ei saisi sukujoulua eikä ole tarvetta ajella ympäri maata joulukyläilemässä. Yhtenä syksynä miniä haikaili sukujoulua ja totesin, että hienoa, kyllä sinä voit sellaisen järjestää. Hän vetosi kahteen pieneen lapseen ja minä lohdutin, että kun nuo tuosta kasvavat, voit sen sukujoulusi tehdä.

Todella tyly olet ollut opiskelemaan lähteneelle lapsellesi. 

Myönnetään, että olin tyly, kun lapsi olis saanut työpaikan, jossa oletettiin hänen olevan jouluna töissä ja juteltiin siitä, mitä se merkitsee lapsen rahatilanteelle, joulunvietolle jne. Kannustin ottamaan työn vastaan muistuttamalla, että itsekin olen ollut joulut töissä eikä se tehnyt minusta huonoa ihmistä. Ja että joulua voi viettää kavereiden kanssa vaikka tapaninpäivän aamuna, jos työvuorot sen mahdollistavat. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa elää joulua eikä niitä lapsuusjouluja ole tarpeen uusintaa samanlaisina vuodesta toiseen. Jouluperinne kun voi olla sellainenkin, että joka joulu on vähän erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ilmoitin jo esikoisen ensimmäisenä opiskelusyksynä, että joulun saa viettää ihan niin kuin haluaa ja muistutin, että itse olin aikanaan 10 joulua peräkkäin töissä. Toki sanoi, että kotiinkin on aina tervetullut, mutta ei ole mikään pakko tänne saapua.

Ja niin meillä on ollut jouluja vaikka millaisisilla kokoonpanoilla, joskus ihan kaksinkin puolison kanssa. Kertaakaan ei kukaan ole pahoittanut mieltään, vaikka ei saisi sukujoulua eikä ole tarvetta ajella ympäri maata joulukyläilemässä. Yhtenä syksynä miniä haikaili sukujoulua ja totesin, että hienoa, kyllä sinä voit sellaisen järjestää. Hän vetosi kahteen pieneen lapseen ja minä lohdutin, että kun nuo tuosta kasvavat, voit sen sukujoulusi tehdä.

Todella tyly olet ollut opiskelemaan lähteneelle lapsellesi. 

Myönnetään, ett

No entäpä sitten tämä miniälle ilkeily? Miniä olisi toivonut pienille lapsilleen sukujoulua, mutta mitäpä tuosta, palataan asiaan kun lapset ovat isompia.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helppo homma .

Ihan yksinkertaisesti jättää vain kutsumatta ketään luokseen syömään.

Mikä siinä on ongelma?

Aika monet aikuiset lapset pitävät vanhemman järjestämään sukujoulua niin itsestäänselvyytenä, että he eivät edes odota kutsua, vaan tulevat kutsumattakin. Korkeintaan ilmoittavat etukäteen, mihin aikaan ovat tulossa ja antavat listan erikoisruokavalioista, jotka pitää ottaa huomioon. Kyllä heille pitää ihan suoraan sanoa, jos ei enää aio järjestää heille joulua.

Ap:ta suosittelen sanomaan suoraan, että ei enää tämän jälkeen järjestä joulua, mutta vasta joulun jälkeen. Tämän joulun joulutunnelmaa voi pilata pahasti, jos sanoo tämän nyt joulupöydässä.

Sinänsä ymmärrän kyllä ap:tä hyvin. Olen itsekin muutamaan otteeseen viime päivinä ajatellut, kuinka mukavaa olisi vain mennä nukkumaan ja herätä seuraavan

Juuri näin. Ei kannata joulupöydässä ilmoittaa perinteen päättyvän etenkään kun välit eivät kuulosta ihan mutkattomilta, kun tilanne on päässyt tällaiseksi, että yksi väsyy joulun takia. Jos pakko huomenna sanoa, niin sitten vasta illan päätteeksi. Ehkä myös sillä tavalla, ettet heittäydy marttyyriksi ja tuuppaa lapsille syyllisyyttä menneistä vuosista, että kylläpä olenkin ollut väsynyt ja nyt on mitta täynnä. He ovat kuitenkin saattaneet ajatella, että oikeasti nautit joulun laittamisesta.

Eikö voi esimerkiksi käydä vain kahvilla joulun aikaan? Onko pakko ruokkia koko suku? 

olisi vaan ilmoittanut ostan sen ja sen jos joku haluua jotain muuta tuo tulessaan t

Mitäpä jos ap sanoisi (pian joulun jälkeen), että yhdessä ruokailu tai palkkä kahvittelukin olisi mukava tapa tavata läheisiä joulun aikaan, mutta itse on kuitenkin aina joulun aikaan kovin väsynyt sen järjestämiseen. Pyydä, että joulun viettäjät ottavat vaikka vuorotellen joulun tästä eteenpäin hoitaakseen. Mikäli tämä ei onnistu, ehdota että syödään sitten jokainen kotonansa mitä kukin perhe syökään- ja vietetään yhteinen kahvihetki vaikka joulupäivänä vuorojouluin kunkin kotona. Allergiarajoitteet voinee jokainen itse tuoda jotain, niin ei tarvitse monia kakkuja leipoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kutsut ihmisiä luoksesi ruokailemaan?

Ilmeisesti olet jonkinlainen autisti jolla on pakkomielteitä?

Toisaalta voivathan lapsesikin olla yksinkertaisia, itsekkäitä pikku paskiaisia jollaisiksi olet heidät kasvattanut. 

Mutta yhtäkaikki vika on sinussa itsessäsi.

 

Jotkut vanhat mummot vain ovat tuollaisia nöyriä lastensa palvelijoita. Tiedän muitakin ap:n kaltaisia mummeleita jotka ovat kasvattaneet lapsistaan reppanoita jotka elelevät kelan rahoilla ja joille nämä mummot sitten ostelevat ruokaa, kaljaa sekä huumeita. 

Huumeita ostelevat mummot? Hurjaa touhua

Kannattaa ottaa asia puheeksi. Voi hyvin olla, että moni on tullut joulupöytään vain kohteliaisuudesta ja on tavallaan helpottunutkin, kun saa viettää joulun kotona jatkossa.

Me vietetään joka toinen joulu yhdessä (lasteni) mummolassa ja yleensä jokainen tekee/tuo jotakin. Joku tuo kalat, joku tekee laatikot ym. Lahjoja ei aikuisten kesken vaihdeta. Jos äitini ilmoittaisi ettei enää jaksa järjestää joulua, niin sekin olisi ihan ok ja ymmärtäisin asian hyvln. 

Tärkeää että asiasta puhutaan. Ei nyt tietenkään jouluaterialla vaan sitten myöhemmin. Tuskin kukaan asiasta mieltään pahoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on niin ihana nähdä lapsia, että en katkaise jouluperinteitä, niin kauna kuin jaksamme laittaa. Tekemistä on tosiaan paljon. Olen ratkaissut ongelman niin, että jaan nuorille ruoat, jotka he tekevät ja tuovat tullessaan. Vastaukseksi ei käy - en osaa. Opetelkaa! Mieheni auttaa siivouksessa ja paistaa kinkun.

Eli tehdään yhdessä ja nautitaan yhdessä joulun rauhasta. Älytöntä, että yksi ihminen raataisi niska limassa kaikki työt. Typerää niin tekijältä kuin joulujuhlaan osallistujilta.

Nimenomaan näin. Minä ja siskoni, aikuisia lapsettomia sinkkuja, menemme äidin luo jouluksi. Äiti saa laittaa joulua, jos haluaa, mutta ei ole pakko, koska me siskon kanssa hoidamme jouluvalmistelut mielellämme. Yleensä äiti onkin korkeintaan siivonnut, hankkinut suklaata ja vaihtanut jouluverhot. Me hoidamme siskon kanssa joulukoristelun, jouluruoat, leivonnaiset, hankimme ja koris

Oletteko töissä 23.12? Asutteko samalla paikkakunnalla äidin kanssa vai satojen kilometrien päässä? Moni asia vaikuttaa tuohon joulunlaittoon jonkun muun kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Sano ihan kauniisti vaikka nyt jouluvierailun päätteeksi tämä. Että joulut on olleet mukavia, mutta aika aikaa kutakin ja jatkossa olet ajatellut viettää joulut vähän eri tavalla, leväten ja rauhassa. 

Näin minäkin tekisin. En sanoisi ainakaan ennen ateriaa. Jollekin saattaa tulla huono fiilis ja omatunto niin olisiko kenestäkään kiva syödä ikävän ilmapiirin vallitessa.

Kukin tavallaan. Itse en jaksa hössöttää yhden päivän takia. Muutama lahja verkkokaupasta, kinkun ostominen ja paistaminen, jos vielä jaksaa makaronilaatikon tehdä niin hyvä.

Siivota en ole viitsinyt, kun muutenkin siistiä. Isoin homma oli hakea kuusi kävelyreissulla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano ihan kauniisti vaikka nyt jouluvierailun päätteeksi tämä. Että joulut on olleet mukavia, mutta aika aikaa kutakin ja jatkossa olet ajatellut viettää joulut vähän eri tavalla, leväten ja rauhassa. 

Näin minäkin tekisin. En sanoisi ainakaan ennen ateriaa. Jollekin saattaa tulla huono fiilis ja omatunto niin olisiko kenestäkään kiva syödä ikävän ilmapiirin vallitessa.

Joidenkin mielestä pitää puhua just syödessä mikä pilaa ruokahalut. Ruuan pitäisi olla nautinto hetki eikä yhdistää siihen negatiivisia uutisia. Tekis mieli lähteä samantien pöydästä eikä jäädä niitä pöperöitä nieleskelemään jotka on hampaat irvessä väännetty.

Sano etttä sulla on kauhea ripuli ja paskatti

Rakastan perhettäni, mutta olen niin introvertti, että väsyn jouluista aina kamalasti, jos joku perheenjäsen on käymässä luonani. Jouluna olen vielä yleensä töistä väsyneimmilläni, syksy ja loppuvuosi on töissä aina ihan kuivattavan raskasta. Rakastan nykyisin olla joulun yksin tai vain puolison kanssa, ihan hiljaa.

Siitä lähtien kun mulla sisarellani oli omat kodit opiskelija-asuntojen jälkeen, me vuoroteltiin vanhempien kanssa niin että jokaiselle tuli joka kolmas joulu. Sitten kun lapsenlapsia alkoi olla useita päädyimme siihen, että kaikki söivät kotonaan ja lahjat jaettiin yhdessä ja kahviteltiin. 

Ap on ilmeisesti pitkään järjestänyt suvun joulut. Ei pitäisi olla yhden vastuulla, kun omat lapset on jo aikuisia. Vanhemmalla on oikeus ajatella omaa jaksamistaan. Ilmoitat kaikille ystävällisesti, mutta napakasti että et jaksa enää järjestää jouluja. Että nyt on tullut aika keksiä uudet perinteet ja joulunviettopaikat. Tämä oli nyt viimeinen kerta ja ensi vuodesta lähtien vietät joulut omalla lomalla. Aikuisten lasten pitää kyllä ymmärtää ja on heidän vastuullaan järjestää taas omien lastensa joulu.

Mielestäni voit puhua suoraan, mutta ehkä en tekisi sitä ruokapöydässä. Tai miksi ei, jos on varma ettei kukaan loukkaannu ja siitä pystyy keskustelemaan asiallisesti. Ja jos jaksat niin voisithan silti osallistua joulun viettoon lapsen luona. Itse olen sitä mieltä ettei äidin enää tarvitsisi jaksaa yksin järjestää joulua, mutta hän haluaa joka vuosi. Olemme olleet kyllä usein silti aaton kotona omien lasten kanssa ja kutsuneet meille, mutta hänelle joulu on vain siellä omassa kodissa. Ja vaatii sitten edes joulupäiväksi hänen luokseen. No kaippa hänkin joskus ymmärtää, että joulun voisi viettää rennosti vieraana.

Parasta olisi ehdottaa juurikin sitä ratkaisua, että joulu järjestetään tästä eteenpäin vuorotellen. Toki nyyttäriperiaatteen voi ottaa myös mukaan kuvioon.

Itse kertoisin asiasta kuitenkin vasta joulun jälkeen (tai en ainakaan joulupöydässä).

Ei mitään muuta kun oikein kunniallisesti ja juhlavasti kohotat ruokailun yhteydessä maljan, että ihanaa että olette kaikki täällä, ja nauttikaa ruoasta nyt, sillä tämä tulee olemaan viimeinen jouluaatto, jonka järjestät. Seuraava joulu tulee sitten olemaan aikuisten lapsien itse järjestämä, ja et malta odottaa nähdä, mitä perinteitä he itse alkavat vaalimaan, mitä uutta tulee tilalle ja mitä lähtee pois. 

Näin ainakin itse tekisin.

Jos lapset ottavat tympeästi, voit myös ehdottaa, että pidätte jouluillallisen ennen jouluaattoa, menette vaikka ravintolaan syömään yhdessä, kunhan vaan joulupäivinä saat rauhoittua ja levätä.

Voit toki lopettaa, tai sitten jaatte järjestelyt. Jos olette sinun luonasi, muut tuovat valmiit ruuat, ja tietenkin kaikki yöpymiseensä tarvittavat tekstiilit sun muut, jos yöksi jäävät. 

Mulla on suvussa pariskunta, joiden kaikki kolme lasta perheineen tulevat joka joulu, joka pääsiäinen, joka juhannus ja joka hemmetin loma täysihoitoon. 12 vierasta, eivätkä osaa edes lakanoita tuoda, ruuista puhumattakaan.

Käsittämätöntä. Sitten vielä nämä loiset vaativat, että emännän on itse tehtävä karjalanpiirakat, leipomon tekemät eivät kelpaa! Ja niitähän menee tuolla porukalla joku 150 kappaletta helpostikin.Ihan jumalaton homma tehdä 14 ihmiselle kaikki ruuat ja maksaakin ihan stnasti. Ja kun täysihoidossa olleet viimein lähtevät, alkaa emännällä koko porukan lakanoiden ja pyyhkeiden pyykkäys. Eikä heillä ole edes kuivuria. Siinä menee iäisyys, ja sittenpä vieraat taas saapuvat...

Minun on niin vaikea käsittää, miten he eivät voi sanoa OMILLE aikuisille lapsilleen,