Kotoa muuttanut nuori, miten loput tavarat?

Omia romujani hillottiin varmaan 10 vuotta. Yritin kyllä sanoa että pistäkää pahvilaatikkoon niin mä vien mukanani.

Vierailija kirjoitti:

Omia romujani hillottiin varmaan 10 vuotta. Yritin kyllä sanoa että pistäkää pahvilaatikkoon niin mä vien mukanani.

Mikset itse pakannut romujasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos vanhempi itsekin on aikeissa muuttaa esim. vuoden sisällä toiseen osoitteeseen niin eihän siitä mitään tulisi että muuttaisi nuoren tavarat sinne omaan uuteen osoitteensa eikä nuoren omaan!

Ihanko totta te muut jätätte nuorten huoneet sellaisinaan? Kaikki lapsuuden tavarat, vanhat vaatteet, vaikka auton stereot, harrastusvälineet, rullalaudat jne sinne olemaan?

No ei niitä nyt kyllä tungeta sinne lapsen opiskelija-asuntoonkaan. Äitini yritti tehdä näin. Vanhemmilla 200 m2 koti vielä 30 vuottakin sen jälkeen, kun lähdin opiskelemaan, mutta silti olisi pitänyt sillä sekunnilla ottaa ihan kaikki mukaan. Paljon meni roskiin, jota olisi ollut hauska näyttää omalle lapselle myöhemmin. 

Loppujen lopuksi on hyvin vähän tavaroita, joita kannattaa säilyttää ajatuksella, että näytän omille lapsilleni ja lastenlapsille. Kierrätykseen vaan.

Ap tarvitsetko tilaa?

Minun +40 ja mun veljen +40 tavaroita on meidän isän luona. Isäni asuu suuressa talossa yksin, joten mahtuvat olemaan.

Haen omat legot meille, kun lapseni vähän vielä vanhempi.

Molemmat lapset ovat muuttaneet jo kotoa vuosia sitten.Isossa vaatehuoneessamme on yhä heidän vaatteitaan rekeissä roikkumassa, juhlakenkiä jne.

Toinen valmistuu kohta yliopistosta, toinen AMKista.

Joulun aikaan kun tulevat, sanon että merkkaavat ne kamat, jotka eivät lähde kiertoon. Loput lähtee. Veikkaan, että eivät merkkaa mitään, koska eivät ole 3-5 vuoteen niistä mitään tarvinneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos vanhempi itsekin on aikeissa muuttaa esim. vuoden sisällä toiseen osoitteeseen niin eihän siitä mitään tulisi että muuttaisi nuoren tavarat sinne omaan uuteen osoitteensa eikä nuoren omaan!

Ihanko totta te muut jätätte nuorten huoneet sellaisinaan? Kaikki lapsuuden tavarat, vanhat vaatteet, vaikka auton stereot, harrastusvälineet, rullalaudat jne sinne olemaan?

No ei niitä nyt kyllä tungeta sinne lapsen opiskelija-asuntoonkaan. Äitini yritti tehdä näin. Vanhemmilla 200 m2 koti vielä 30 vuottakin sen jälkeen, kun lähdin opiskelemaan, mutta silti olisi pitänyt sillä sekunnilla ottaa ihan kaikki mukaan. Paljon meni roskiin, jota olisi ollut hauska näyttää omalle lapselle myöhemmin. 

Loppujen lopuksi on hyvin vähän tavaroita, joita kannattaa säilyttää ajatuksella, että näytän om

On joissakin omissa leluissa sitä taikaa. On kivaa, kun oma lapsi leikkii näillä. Harva pystyy näitä opiskelija asuntoon ottamaan. 

Aikoinaan siivosin lapsuuskodissa omia tarpeettomia tavaroita jätepusseihin. Olin jo kantamassa niitä roskalaatikkoon kun äiti alkoi hyssyttelemään ja sanoi itse vievänsä ne vähin erin roskalaatikkoon (ymmärsin, että naapurien pelossa).

Äidin kuolinpesää siivoessa lähes kaikki jätesäkkiin sulomani tavarat löytyi kaapeista ja henkareilta. Äidin mottona oli "aika tavaran kaupittelee"

Vierailija kirjoitti:

Muutin maajussin luo. Hän siis pitää sukutilaa. Tilalla on myös varasto, jossa on hänen aikuisten sisarustensa romuja. Posliinikoiria, pieniä hiihtomonoja, disneytakkeja, rikkinäisiä kenkiä, reikäisiä kalsareita, vanhoja papereita joistain 30 vuotta vanhoista asioista. Ja miehen omat varastoitavat tavarat (ja hänen lastensa tavarat) eivät mahdu varastoon, kun siellä on kolmen aikuisen, perheellisen,yli nelikymppisen ihmisen tavarat. Miehen ja lastensa kesä-ja talvitamineet ja hisommatkin harrastusvälineet ovat joutuneet säilömään talossa, autotallin nurkilla, eteisessä, jopa pihalla. 

Kun olen siivonnut ja pyytänyt mieheni sisaruksia hakemaan tavaroitaan, he ovat tulleet katsomaan niitä ja nostalgioimaan, ja sanoneet vaan että "tämä saa jäädä tänne", olen tehnyt kasan ja vienyt läheiselle lähetyskirpputorille tai roskiin. Viekööt omien omakotitalojensa ullakoille.

Ja millä oikeudella? Et sinä siellä omistaja ole. 

Vierailija kirjoitti:

Omia romujani hillottiin varmaan 10 vuotta. Yritin kyllä sanoa että pistäkää pahvilaatikkoon niin mä vien mukanani.

Ei tullut mieleen itse laittaa, ehkä joku tunti olisi aikaa löytynyt kymmenen vuoden aikana.  Tai olisit edes rohkaissut mielesi ja sanonut etkä vaan yrittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin maajussin luo. Hän siis pitää sukutilaa. Tilalla on myös varasto, jossa on hänen aikuisten sisarustensa romuja. Posliinikoiria, pieniä hiihtomonoja, disneytakkeja, rikkinäisiä kenkiä, reikäisiä kalsareita, vanhoja papereita joistain 30 vuotta vanhoista asioista. Ja miehen omat varastoitavat tavarat (ja hänen lastensa tavarat) eivät mahdu varastoon, kun siellä on kolmen aikuisen, perheellisen,yli nelikymppisen ihmisen tavarat. Miehen ja lastensa kesä-ja talvitamineet ja hisommatkin harrastusvälineet ovat joutuneet säilömään talossa, autotallin nurkilla, eteisessä, jopa pihalla. 

Kun olen siivonnut ja pyytänyt mieheni sisaruksia hakemaan tavaroitaan, he ovat tulleet katsomaan niitä ja nostalgioimaan, ja sanoneet vaan että "tämä saa jäädä tänne", olen tehnyt kasan ja vienyt läheiselle lähetyskirpputorille tai roskiin. Viekööt omien omakotitalojensa ullakoille.

Jos ovat naimisissa, ja tila on jaettu, niin itseasiassa saattaa olla. Sen sijaan sisarukset eivät enää millään tapaa ole. Kokko pystyyn vaan ilmaisena varastona käyttävien hyväksikäyttäjien romuista. Samaa kokenut - tosin omat sisarukset yrittivät tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin maajussin luo. Hän siis pitää sukutilaa. Tilalla on myös varasto, jossa on hänen aikuisten sisarustensa romuja. Posliinikoiria, pieniä hiihtomonoja, disneytakkeja, rikkinäisiä kenkiä, reikäisiä kalsareita, vanhoja papereita joistain 30 vuotta vanhoista asioista. Ja miehen omat varastoitavat tavarat (ja hänen lastensa tavarat) eivät mahdu varastoon, kun siellä on kolmen aikuisen, perheellisen,yli nelikymppisen ihmisen tavarat. Miehen ja lastensa kesä-ja talvitamineet ja hisommatkin harrastusvälineet ovat joutuneet säilömään talossa, autotallin nurkilla, eteisessä, jopa pihalla. 

Kun olen siivonnut ja pyytänyt mieheni sisaruksia hakemaan tavaroitaan, he ovat tulleet katsomaan niitä ja nostalgioimaan, ja sanoneet vaan että "tämä saa jäädä tänne", olen tehnyt kasan ja vienyt läheiselle lähetyskirpputorille tai roskiin. Viekööt omien omakotitalojensa ullakoille.

Oman käden oikeudella, vaikkapa.

Varmaan kannattaisi keskutella sen nuoren kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Sanot nuorelle, että ne on otettava mukaan tai lähtevät roskiin. 

Ei roskiin. Kierrätykseen.

Rikkinäiset toki roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei tulisi kyllä mieleenkään pakkotyhjennyttää taloa nuorten tavaroista. Ei niitä nyt niin paljon ole. Sitten, kun ovat ostaneet oman kodin ja ns. asettuneet aloilleen, voisi yhdessä käydä läpi, mitä tahtoo omaan kotiin ja mitä laitetaan eteenpäin tai roskiin.

No miten voi vielä enemmän asettua jos tekee ekan oman vuokrasopimuksen ja töissäkin käy. Pitääkö vanhemman jäädä ikuisiksi ajoiksi jonkun lapsuudenkotiin pitämään mausoleumia?

Meillä aikuinen nainen asuu ihan omalla vuokrasopimuksella ja työssäkin käy. Muuttaa n. 2 kertaa vuodessa, ja tuo meille pienen sohvansa silloin, kun asunto on iso, ja ison sohvansa silloin, kun asunto on pieni. Toki ne kaapin perältä löytyneet kivet ja kepit hävitimme, kun oman muuttomme yhteydessä ne löysimme.

On minunkin jäljiltä tavaroita vielä lapsuudenkodissani. Vaatteista en tiedä, koska ne ovat olleet sisarusteni lapsille "vapaata riistaa". Itsepähän joudumme sen talon tyhjentämään viimeistään sitten, kun vanhemmista aika jättää. He eivät enää pysty meidän tavaroitamme hävittämään.

Minun ja sisarusteni tavaroita on myös yhä isän luona, vaikka olemme kaikki 50 vuoden molemmin puolin. Olemme muuttaneet paljon ja asuneet välillä ulkomailla, vieneet tavaraa isälle ja hakeneet pois tarpeen mukaan. Huonekalujakin, joille on myöhemmin löytynyt käyttöä seuraavan sukupolven muuttaessa omilleen. Isä ei ole ikinä antanut ymmärtää, että tämä häiritsisi, päinvastoin. Hän ei ole muuttanut 50 vuoteen ja hänellä on tilaa. Sitten kun ei voi enää asua talossaan niin on jokaisen tietysti haettava tavaransa pois.

Omien lasteni kohdalla olen toiminut hiukan toisin, koska olemme muuttaneet heidän kotoa muuttonsa jälkeen. Esikoisen kanssa sovittiin, että hän voi jättää meille ne tavarat, jotka eivät mahdu hänen pieneen asuntoonsa, mutta jotka haluaa säilyttää. Nämä pakattiin laatikoihin ja siirtyivät varastosta varastoon muutossa. Toinen ei halunnut käydä tavaroitaan läpi, joten hänen tavaroistaan kärsimme selvät roskat (kuihtuneet huonekasvit yms.) pois ja säilöimme kaiken muun.

Jotenkin tuntuu oudolta, että kun lapsi muuttaa kotoa joko töiden tai opiskelun takia, huone tyhjennettäisiin ja se huone joka lapsella on ollut, pitäisi ottaa "muuhun käyttöön " ja  tavarat hävittää. Sehän on lapsen koti vaikka omaan asuntoon muuttaakin. Molemmat tyttäreni ovat muuttaneet omiin ASUNTOIHINSA mutta koti ja siellä olevat huoneet ovat ennallaan.  Elävät kuten elävät mutta aina on paikka mihin tulla iloissa ja suruissa.