Mies ilmoitti, ettei ota mukaan minua...
Miehen kaverilla on synttärit, joihin minutkin on kutsuttu. Mies ilmoitti suoraa, ettei halua minua mukaan vaan haluaa omaa aikaa ja yksin.
Sanoin miehelle, että en ole tulossa mukaan, jos hän ei halua. Olen silti tosi surullinen koska tunnen itseni ulkopuoliseksi. Muiden puolisot ovat tulossa mukaan.
Emme juuri koskaan käy missään yhdessä ja ajattelin, että olisi ollut kiva mennä mukaan kun tuli kutsukin, mutta ei.
Mies sanoi, että jos tulen mukaan niin hän ei mene. Painotin, että en ole tulossa mukaan, jos hän ei minua halua sinne.
Ajatuksia?
Kommentit (30)
Mun ex valehteli, ettei minua ole kutsuttu yksiin bileisiin, jotka hänen kaverinsa järjestivät. Myöhemmin lipsautti juhlien isännän kyselleen, että missäs se Mari oikein on.
Tarinan opetus: paino sanalla ex.
Vierailija kirjoitti:
Hanki oma elämä niin ei tarvitse ripustautua, uhriutua ja märistä.
No tuossa tilanteessa on ihan oikea reaktio uhriutua ja märistä. Mies on ihan perseestä. Suosittelen myös oman elämän hankkimista, sellaisen, johon tuo ukko ei kuulu ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ex valehteli, ettei minua ole kutsuttu yksiin bileisiin, jotka hänen kaverinsa järjestivät. Myöhemmin lipsautti juhlien isännän kyselleen, että missäs se Mari oikein on.
Tarinan opetus: paino sanalla ex.
Voimaannuitko tuosta viimeisestä lauseesta nyt? Helpottaako se katkerista traumoistasi toipumista?
En lauseesta itsessään, vaan sen sisällöstä kyllä. Totta kai helpottaa toipumista, kun jättää toksiset ihmiset taakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki oma elämä niin ei tarvitse ripustautua, uhriutua ja märistä.
No tuossa tilanteessa on ihan oikea reaktio uhriutua ja märistä. Mies on ihan perseestä. Suosittelen myös oman elämän hankkimista, sellaisen, johon tuo ukko ei kuulu ollenkaan.
Kerro toki, kuinka joku mies on sinua satuttanut ja miksi olet noin katkera? Onko yksinäinen joulu tulossa?
Olen joulun perheeni kanssa. Mites oma joulusi?
Nää "Ajatuksia?" -jutut tilanteista puolison kanssa on aamu aamulta hauskempia.
Oma ajatukseni on se, että jos puoliso ei halua minua mukaan, niin minussa on jotain sellaista, mikä saa miehen haluamaan, että en ole mukana. Katsoisin peiliin ja pohtisin, onko miehen siivellä eläminen todella sen arvoista, että siihen jään vai olenko aikuinen nainen, jolla on oma koti, omat rahat ja oma elämä, ei tarvetta elättäjälle.
Vaihtoehdot:
Häpeää sinua jostain syystä ja siksi ei ota mukaan
Siellä on joku nainen jonka kanssa on jo sutinaa tai haluaa sutinaa. Siksi ei ota mukaan.
Siellä on ex-puoliso ja siksi ei ota mukaan.
Mitään juhlia ei olekaan ja tekosyy ihan muulle menolle.
Mutta oli miten oli, tosi loukkaavaa ja itse kyllä pahoittaisin mieleni myös.
Suosittelen erilleen muuttamista, koska mies ei osaa käyttäytyä.
Ei sinun tehtäväsi ole siivota mt-ongelmaisen miehen sotkuja.
Parempaa elämää voi elää joko yksin tai fiksun miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Nää "Ajatuksia?" -jutut tilanteista puolison kanssa on aamu aamulta hauskempia.
Oma ajatukseni on se, että jos puoliso ei halua minua mukaan, niin minussa on jotain sellaista, mikä saa miehen haluamaan, että en ole mukana. Katsoisin peiliin ja pohtisin, onko miehen siivellä eläminen todella sen arvoista, että siihen jään vai olenko aikuinen nainen, jolla on oma koti, omat rahat ja oma elämä, ei tarvetta elättäjälle.
Missä kohtaa tuossa luki että on elätettävänä?
Vierailija kirjoitti:
Nää "Ajatuksia?" -jutut tilanteista puolison kanssa on aamu aamulta hauskempia.
Oma ajatukseni on se, että jos puoliso ei halua minua mukaan, niin minussa on jotain sellaista, mikä saa miehen haluamaan, että en ole mukana. Katsoisin peiliin ja pohtisin, onko miehen siivellä eläminen todella sen arvoista, että siihen jään vai olenko aikuinen nainen, jolla on oma koti, omat rahat ja oma elämä, ei tarvetta elättäjälle.
Voihan se puoliso itse miettiä miksei halua vaimoa mukaan ja erota, koska häpeää häntä tai kiikarissa on parempi tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää "Ajatuksia?" -jutut tilanteista puolison kanssa on aamu aamulta hauskempia.
Oma ajatukseni on se, että jos puoliso ei halua minua mukaan, niin minussa on jotain sellaista, mikä saa miehen haluamaan, että en ole mukana. Katsoisin peiliin ja pohtisin, onko miehen siivellä eläminen todella sen arvoista, että siihen jään vai olenko aikuinen nainen, jolla on oma koti, omat rahat ja oma elämä, ei tarvetta elättäjälle.
Voihan se puoliso itse miettiä miksei halua vaimoa mukaan ja erota, koska häpeää häntä tai kiikarissa on parempi tapaus.
Ideaalitilanteesaa näin, mutta kaikilta ihmisiltä ei voi olettaa tuollaista selkärankaisuutta. Parempi jättää tuollainen lapamato itse niin hommat etenevät nopeammin ja uudet kuviot voivat alkaa.
Menisin jos haluaisin. Jos kaveri porukka on läheistä,menisin ja viihtyisin.
Vierailija kirjoitti:
Hanki oma elämä niin ei tarvitse ripustautua, uhriutua ja märistä.
typerys
"Jos sinä menet, minä en tule mukaan!" = Mies ei ole ensinkään menossa niihin juhliin, vaan johonkin, mihin ei halua sinua mukaan. Eli voit ihan itse päättää, menetkö niihin juhliin vai et. Ei se miehesi siellä ole kuitenkaan.
Sinut on kutsuttu, joten voit mennä ihan omana itsenäsi. Ei sinun tarvitse sinne miehesi kanssa mennä.
Vierailija kirjoitti:
"Jos sinä menet, minä en tule mukaan!" = Mies ei ole ensinkään menossa niihin juhliin, vaan johonkin, mihin ei halua sinua mukaan. Eli voit ihan itse päättää, menetkö niihin juhliin vai et. Ei se miehesi siellä ole kuitenkaan.
Sinut on kutsuttu, joten voit mennä ihan omana itsenäsi. Ei sinun tarvitse sinne miehesi kanssa mennä.
Itse menisin ja kertoisin rehellisesti, mitä mies on sanonut tulemisestaan, kun ihmisethän ihmettelevät miksi ei miestä näy. Siitä voisi poikia hyviä keskusteluja.
Minulla on vähän samantyyppinen tilanne. Mies ei halunnut mukaan useinkaan sosiaalisiin juttuihin, kavereiden kanssa oli hauskempaa kai. Minunkaan järjestämät sosiaaliset tapahtumat (ystäväpariskuntien kanssa) eivät kiinnostaneet,jättäytyi pois. Pikkuhiljaa kaikki jäi sitten pois, ja mies kävi vaan sitten mieskamujen kanssa peleissä, saunailloissa ym.
Minun kanssa halusi sit vaan olla kotona ja pussailla terassilla. Olin sitten sellainen "kotinainen".
No monta vuotta siinä meni. Lapset ja työ veivät niin paljon aikaa, etten sitä edes kyseenalaistanut.
Nyt lapset ovat jo isoja ja huomaan, että olemme miehen kanssa täysin irti toisistamme. Mies haluaa jatkaa, ja haluaisi edelleen romantiikkaa, seksiä ja hellyyttä, mutta minä en halua häneltä juuri mitään.
Justiinsa. Eikö sitä omaa aikaa vois ottaa joskus muulloin kuin just silloin jos on yhdessä kutsuttu jonnekin.
Ottais kyl päähän. Onko sulla muita kavereita joiden kanssa ottaa omaa aikaa niin ei tarvii kotona kökkiä hautomassa asiaa?