Ganada goose takin hupuissa ei käytetä enää karvaa.

Pointteja turkistarhauksesta:  Se on 1. eläinrääkkäystä 2. turhaan verorahoilla tuettua, koska ei kannata niinkään 3. puhtaan veden ja energian tuhlausta 4. riski eläintautien leviämisestä ihmisiin 5. vettä ja maaperää saastuttavaa 6. valtaosan Suomen kansasta vastustamaa.  Ollaksemme sivistyvaltioiden joukossa, turkistarhaus on kiellettävä välittömästi.

Saksalaisvirologi vaatii Suomen turkistarhojen sulkemista: Tämä on leikkiä tulella!

Lintuinfluenssan hallitsematon leviäminen suomalaisilla turkistarhoilla on uhkaava ja ennennäkemätön tilanne. Saksalaisprofessori vaatii turkistarhauksen lopettamista.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009766502.html

Jos Ganada Goose taggiin tulee rebeämä, gorjaa se Gorilla deibillä.

Garvainen Ganada Goose taggi vois löytyy girppigseltä. Osta sieltä vanhat Grogsit myös. Ne gans gegsittiin Ganadassa.

Ja juo Crey Coose Vodkaa päälle.

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…

"MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.

Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen

Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.

Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.

Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.

Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.

Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä

Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä (its eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993."

1. Kuinka moni EU-maa on kieltänyt turkistarhauksen tai rajoittanut sitä?

Jo 20 EU-jäsenmaata on kokonaan tai osin kieltänyt turkistarhauksen joko eläinsuojeluun tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Turkistarhauksen ovat kieltäneet Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Ranska, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tiukat rajoitukset ovat lopettaneet tarhauksen Saksassa kaikkien lajien osalta ja Ruotsissa kettujen ja chinchillojen osalta. Ruotsissa valmistellaan turkistarhauksen täyskieltoa. Ranskassa ja Unkarissa on voimassa kiellot, jotka kieltävät muun muassa kettujen, minkkien ja supikoirien tarhaamisen.

Enemmistö EU-jäsenmaista oli Euroopan unionin laajuisen turkistarhauskiellon kannalla vuonna 2023 maatalous- ja metsätalousministerien kokouksessa (AGRIFISH), ja useat Euroopan parlamentin jäsenet ovat julkisesti tukeneet vaatimusta.

Tanskassa on kiellettyä tarhata kettuja ja lisäksi siellä oli kiellettyä minkkien kasvatus koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Väliaikainen kielto johti siihen, että monet tarhaajat vaihtoivat alaa esimerkiksi mansikanviljelyyn ja oluenpanoon. Espanjassa uusia minkkitarhoja ei saa enää perustaa. Jäsenmaita, joissa turkistarhauskielto on parlamentaarisessa käsittelyssä, ovat Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola ja Espanja. Puola on yksi maailman suurimmista turkistuottajamaista, ja silti turkistarhauskielto on siellä hyväksytty jo ala- ja ylähuoneessa. Kielto vaatii vielä presidentin hyväksynnän ja alahuoneen äänestyksen.

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…

7. Minkälaisissa olosuhteissa turkiseläimet elävät turkistarhoilla?

Turkistarhassa naalilla, ketulla tai supikoiralla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,255 m2. Jos tila vaatimuksia verrataan eläintarhoihin, on niissä ketuilla, supikoirilla ja naaleilla oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m2.

Turkiseläimet kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä. Tavallisimmin häkit on sijoitettu rinnakkain niin sanottuihin varjotaloihin, jotka ovat sivuiltaan avoinna olevia katoksia. Viime aikoina myös hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkien kasvatuksessa. Myös halleissa eläimet elävät vastaavissa verkkohäkeissä.

Ketuilla on oltava häkissä verkosta tehty makuuhylly. Pesäkoppi on kettuemojen käytössä ainoastaan pentujen syntymän ja hoidon ajan. Lisäksi kettuhäkissä on oltava esimerkiksi puukapula pureskelua varten. Minkeillä on käytössä pesäkoppi ympäri vuoden. Pesäkopissa on oltava kuivikkeita, yleisimmin olkea. Osa minkeistä kasvatetaan kaksikerroksissa häkeissä, joissa on myös toinen kerros eläinten käytössä.

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…

14. Vaarantaako turkistarhaus luonnon monimuotoisuutta?

Turkistarhaus on vuosien saatossa vaikuttanut tuhoisasti luonnon monimuotoisuuteen. Turkistarhaus on vastuussa joidenkin lajien katoamisesta ja uhanalaistamisesta.

Vieraslajien leviäminen on todettu yhdeksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. 18:sta Euroopan haitallisimmaksi määritellystä vieraslajista kolmasosa on tarkoituksella tai vahingossa levinnyt luontoon turkistarhoilta: esimerkiksi minkki ja supikoira.

EU:ssa supikoira on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä. Suomi on kuitenkin hakenut poikkeusluvan supikoirien tarhaamiselle. Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä.

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…

 

"Turkiksista suurin osa käytetään nykyisin somisteina. Turkit eivät siis lämmitä ketään talvipakkasilla, koska niiden tärkein käyttötarkoitus on tehdä hupun reunasta vähän näyttävämpi. Turkisten käyttöikä jää myös yhtä lyhyeksi kuin sen takin, johon turkisreunus on ommeltu. Turkistarhauksen ympäristövaikutukset ovatkin mittavat. Aito turkis tuottaa esimerkiksi moninkertaisesti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaava muusta materiaalista valmistettu takki."

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/

Sey: Evijärven turkisketut kuolivat tuskallisella tavalla, kun viranomaiset eivät reagoineet

Suomen eläinsuojelu (Sey) kanteli viranomaisten toiminnasta maa- ja metsätalousministeriölle, joka antoi huomautuksen aluehallintovirastolle. Jutun kuvamateriaali voi järkyttää.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7e6fe572-bb9d-4abd-8e71-002bfff8e630

"Turkistarhan kaikki ketut kuolivat tuskallisesti nälkään ja janoon poliisin toimet käsittelyssä valtakunnansyyttäjänvirastossa

Evijärveläisen turkistarhan kaikki ketut kuolivat nälkään ja janoon. Tapauksesta kertoi Suomen eläinsuojelu (SEY) tiedotteessaan tiistaina.

Läänineläinlääkäri oli järjestön mukaan tietoinen tarhan ongelmista ja antanut määräyksiä, mutta jätti suorittamatta uusintatarkastuksen kohtuullisessa ajassa.

Kun tilalla käytiin uudestaan 21 kuukautta myöhemmin, olivat kaikki ketut kuolleet."

https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/5677647

Se hanhenhöyhenen tuotanto on onneksi täysin eettistä niihin takin täytteisiin, joten nyt on kaikki kunnossa.

Turkiksien käsittelyssä vaatetuskäyttöä varten tarvitaan usein sellaisia ympäristömyrkkyjä, että Suomessa on kielletty turkisten markkinoiminen sanoilla luomu, ekologinen, luonnontuote, jne. Jo turkistarhat saastuttavat ympäristöään, saati sitten materiaalin prosessointi sellaiseksi, että siitä voi valmistaa vaatteita.

Turkisten käyttö ei lopu niitä markkinoimalla ja käyttämällä. Muutenkin käyttäjästään näkee päältäpäin lähinnä sen, että tämä suosii niitä edelleen. Aitoa turkista jäljittelevä tekoturkissomiste hupussa toimii ihan samalla tavalla turkisten mainoksena kuin aitokin. Harva tietää, onko kyseessä aito vai feikki turkisreunus. Sen julkinen käyttäminen tekee somisteesta haluttavan ja lisää sekä turkisten että tekoturkisten kysyntää mikä on irvokasta.

Itse olen siis irrottanut talvitakeistani ne tekokarvareunukset ja käyttänyt takkeja ilman somistetta. Takki voi näyttää jonkun mielestä aneemisemmalta, mutta mielummin näin kuin toimiminen turkisten ja tekoturkisten mainostajana ja hyväksyjänä.

Jos jokin on tullissakin contraband ja ei toivottu tavara jo aina itsessään, se on sitä ja poimitaan pois, ei silloin ole väliä kuka omistaa tai kuka omistanut sen missäkin välissä ja sitten laittanut tavaran eteenpäin. Ei suorana yhtäläisyytenä, vaan esimerkkinä kun katsotaan vaihtelevan omistajuuden roolia. Se, että omistajuus voi vaihdella, ei pyyhi pois tuotantotapaa ja mistä tavara on peräisin. Useinhan tuota toki yritetään. Näkyvyyden, mainostamisen ja kysynnän kasvu kuitenkin yleensä johtaa osaltaan siihen, että tavaraa alkaa ilmestymään myös sieltä etupäästä enemmän markkinoille jossain kohtaa taas lisää.

Kyllä olen turkistarhan naapurissa kasvaneena nähnyt, kuinka niitä tuotetaan. Ongelma on nimenomaan siinä, että koirallekin määritellään laissa tarhan vähimmäiskoko tai juoksulangan vähimmäispituus. Tilavaatimuksiltaan samanlaiset turkiseläimet saa lain mukaan kuitenkin tunkea ainakin kahdeksan kertaa pienempiin tiloihin. Niiden liikunnantarpeesta ja aktivoinnista ei huolehdi kukaan sillä välin, kun turkistarhaajan sesse viedään metsälenkille.

Ihmisillä on tapana lajitella eläimiä tärkeysjärjestykseen sillä perusteella, miten niitä hyödynnämme. Lemmikkieläimiä kohdellaan kuin perheenjäseniä, mutta samaan aikaan suljetaan silmät muiden eläinten kärsimykseltä. Alinta pohjasakkaa ovat tuotantoeläimet. Ei ole oikeastaan olemassa "turkiseläimiä". Ne ovat villieläimiä, joita ihminen on alkanut jalostaa käyttöönsä. Ne eivät ole esineitä tai robotteja. Nekin kaipaavat liikuntaa, pariutumista ynnä muuta lajilleen ominaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista.

Väitteissä on usein käytössä dikotomiaharhautus, missä asiat esitetään kahtena huonona vaihtoehtona. Vaihtoehtoja on huomattavan paljon enemmän. Ja turkisten osuus tässä vaatemaailmassa on aivan mikroskooppinen. Esim. Statistan maailmanlaajuisissa vaatevertailuissa kaikkien eläinperäisten osuus vaatteissa on parin prosentin luokkaa ja turkisten reiluisti alle prosentin. Eivät ratkaise vaateteollisuuden isompia tarjontapaineita mitenkään.

"There are many alternatives to leather, including cotton, linen, rubber, ramie, canvas..."

Vaihtoehtoja on ainakin parisenkymmentä, mitä vaatemateriaaleja oppaissa tarjotaan.

Lisäksi metsäkuitujen hyödyntämistä on kehitetty jo pitkälle. Eli ei tämä ole mikään joko tai.

Eri materiaalit yhdistävissä kokonaisvaikutusten vertailuissa kuten Higgs Materials Sustainability Index, joka on ehkä se käytetyin, turkistarhauksella tuotetut turkikset sijoittuvat pohjalle kuten yleensä muissakin vastaavissa.

Turkistarhaus on asetuksella sallittua eläinrääkkäystä. Eläintarhassa ketuilla esimerkiksi pitää olla useiden kymmenien neliömetrien laajuinen tarha missä niillä on oltava mahdollisuus kaivaa maata. Minkeillä tulee olla mahdollisuus uimiseen ja niilläkin huomattavasti enemmän tilaa.