##MAALISTEN-05 alkuviikko##

Kävin jo labrassa ja kävelin takaisin kotiin. Pakkasta on vain -10 (milloin viimeksi ollut näin vähän?!), ja pieni lumisade saatteli matkalaista. Aamupala nautittu ja kirja melkein luettu, seuraavan korkkausta odottelen.. Luen suomenkielisten ohella Dan Brownin Angels and Demons -kirjaa, mutta sen verran vähän luen englanniksi, että hidasta on tällaiselle malttamattomalle lukijalle.



Pojat lähtivät suhteellisen hyväntuulisina. Esikoinen on jo väsy ja odottaa kovasti hiihtoloman alkua.



Kiitos Tel lasketteluvinkeistä! Olen ajatellut just tuota hiihto-opetussysteemiä: ainakaan minun ei pidä mennä neuvomaan kun en itsekään ole mikään mestari... ;)) Täällähän on nuo opetusjutut hienosti järjestetty ja joka vuosi järjestetään lapsille viikonloppukurssejakin. Mutta ehkä hieman isompana sellainen.



Poistun takavasemmalle. Kun ei mitään asiaa sinänsä ole.. Hei muistinpas! Eilen mietin, että mitenhän nämä neuvolajutut nyt meneekään.. Onko 2v-neuvolatarkastuksen jälkeen seuraava käynti 3v. vai 2,5v? Saattaa olla kuntakohtaistakin. En nimittäin muista esikoisen kohdalta, ja meillähän vaihtui itse asiassa asuinkuntakin silloin.



Nyt menen.

Välillä tuntuu että energiani kohdistuu yksipuoleisesti liikkumiseen ja sosiaaliseen näkemiseen, sitten siivoaminen ja ruoanlaitto (siis kaikenlainen kotityöt) jäävät tekemättä kun en viitsi. Siis oikeasti minusta on järkevämpää maalata seiniä kuin siivota joka päivä. Ne lelut meilläkin valtaavat koko kämpän ja sitten kerran päivässä-kahdessa raivataan urakalla, ei siis ole järkevää joka iltaista siivousta. Ja sanoisin että hyvähän se on jaksaa ja puuhailla kun olen vielä lasten kanssa kotona, on se ihan erilaista kun töissäkäynti (sitäkin olen tehnyt lasten aikana ja vielä samalla ollut usein raskaana, paitsi lasten hoitoon vientiä töissäkäydessä). Eli siis en ole sellainen tehopakkaus että koti pysyisi kuosissa.



Niin siis tuli sisällä oloa tämä aamupäivä kun maaliskuinen on vielä sen verran köhänen etten uskalla ulos laittaa. Iltapäivästä ajattelin että keskimmäisen pitää päästä jonnekin joten lähdetään perhekerhoon niin että maaliskuinen nukkuu vaunuissa ulkopuolella päiväuniaan (saas sitten nähdä kuinka käy ajoituksen kanssa). Eli ikävästi toi tauti ei ole vielä ohi kunnolla, vaikkei isompaa kuumetta ole (illalla tosin oli lämpöä 37,4).



Tuli mieleen noista lasketteluista. Sukset on ehdottomasti helpompi aloittaa kun lauta. Meillä ei suksilla olla laskettu muuten kuin murtsikkasuksilla pulkkamäessä. Esikoinen ja keskimmäinen aloitteli laudalla laskettelukoulussa, mutta valitettavasti siellä Ikaalisissa ei ollutkaan lasten mäkeä, eli oli liian vaikeaa tuolle keskimmäiselle 5v:lle (vaikein mennä hissillä). Nyt siis tarkoitus suunnata kodin lähellä olevaan laskettelumäkeen jossa lasten rinne naruhissineen, jolloin varmaan helpommin onnistuu tuo laskeminen (laudalla kyllä pysyy loivassa pikkumäessä pystyssä, mutta käännöksistä en tiedä onnistuisiko). Ja tosiaan pääsee äitikin harjoittelemaan lasten mäkeen:) Tuo 7v on sitten aika otollinen jo opettelemaan lautailua, mutta on aika nuoresta päästä myös. Ei tunnu ihan pienten lajilta tuo lautailu, vaikka pienenä oppiikin varmaan paremmin.



Niin muuten tuosta nikistä (Pippandii kun mainitsi) oli tarkoitus olla konservatiivinen, ymmärtämätön ja ehkä hieman yksioikoinen palikka-ajattelu " insinööri" yhdistettynä tällä palstalla ja omassa elämässä hyvin voimakkaana olevaan ykkörooliin " äiti" . Eli jotenkin kuvaava, mutta ryppyotsaisuudessaan vähemmän ryppyotsainen. Joo ja olen tosiaan koulutukseltani insinööri, eli ei ole tarvinnut kaukaa hakea nikkiä ja sen arvomaailmaa.



Sengille toivottavasti nyt alkaa olla leppoisampaa jos lapsilla enemmän tekemistä. Ja tuosta kukkakeppilapsista tuli mieleen että meilläkin esikoinen ja maaliskuinen ovat todellisia kukkakeppejä, mutta keskimmäinen normaalivartaloinen (menee jopa 0-käyrällä painossa, kun nämä kaksi muuta ovat -20kieppeillä). Tosin ainoa tässä perheessä jonka tarvitsisi pudottaa kiloja olen minä. Mieskin on hoikka, vaikkei enää olekaan ihan yhtä laiha kuin nuoruudessa, mutta ihan kivassa kunnossa silti. Omat alipainoiset nuoruudenmittani ovat todella kaukana nykyisestä olemuksestani ja juuri tuo vatsanseutu on yllättävän iso muuhun kroppaan nähden. Nuorena housut kiristivät lähinnä reisistä ja vyötäröllä oli aina tilaa, nyt on melkein toisinpäin (tosin onhan tuo vaatetkokokin kasvanut ainakin kahdella numerolla).



Niin ja kaikille synttäreitä pian viettäville maaliskuiselle onnea! Taitaa monella olla aika synttärijärjestelyrumbaa. Meillä tuo on vasta ihan kuun lopulla ja juhlien viettopäivääkään ei olla edes mietitty.



Meillä siis taidan kirjoitella taas enemmän niin kauan kuin pysytellään maaliskuisen kanssa kotona. Eli Pippandiin kanssa tule varmaan kirjoiteltua!

Huh ja hei, viikko lomaa takana ja töissä ollu mahdoton härdelli nämä kaksi päivää. Lisäksi aiheutin itselleni päänvaivaa tuolla hoitovapaa-asialla (ja muistakin hoitomaksuista) joista laitoinkin oman aloituksen, kiitokset Insinööriäidillekin kun viitsit siihen vastata.

Nyt kun " ongelma" ratkesi niin iski hirvee hedari pelkästä helpotuksesta. Oon niin todella onnellinen että saan pitää hoitovapaata ilman että menetämme ihanaa hoitopaikkaamme! Lomailen siis kesäkuussa ehkä viikon ja heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun. Lisäksi saimme kesä- ja elokuulle lyhennetyt hoitosopparit, heinäkuuksi se piti irtisanoa kokonaan ja syyskuussa jatkuu sit taas normaalisti. Tosi järkevästi tämä meni, kesäkuussa hoidon tarve on tasan se 9 päivää mikä maksetaankin. Käytetään kummityttöäni myös hiukan apuna, saa hänkin taskurahaa. Hip hei!

Oli ihan kiva saada jotain positiivistakin tähän eloon...telkkari kun otti ja hajos sunnuntaina ja sen korjaaminen onkin melkoinen projekti. Töllö pitää korjata Kouvolassa ja itse asumme siis Imatralla.....Sonylla on 5 paikkaa Suomessa jossa telkkuja korjataan, kuka tahansa tv-korjaaja siis ei tule töllöä korjaamaan kun Sony ei valtuuttanut...heillä siis merkkihuolto ja se saattaa kestää kuukaudenkin.

No materiaaliahan tuo vain on, täytyy olla tyytyväinen että olemme kestäneet suht terveinä! Itselläni on poskiontelontulehdus mutta hyvin tässä jaksaa porskuttaa kun ei ole kuumetta. Imatra ja Oulu ovat uutisten mukaan pahimmat Norovirus pesäkkeet....toivon todella että se ei meille pesiydy! Sen verran oli noita vatsatauteja kuluneen vuoden aikana että riittäis kyllä, itse pidin 3 kertaa 8kk aikana.

Omanapaista tekstiä taasen, ei tainnut oikein olla mitään kummempaa keskustelunaihettakaan...? Emme laskettele joten sekin aihe on täysin vieras =)

Synttäreitä vietämme viikon päästä lauantaina eli 10.3, oikea synttäripäivä on kylläkin naistenpäivä mutta sattuu keskelle viikkoa. Hoitopaikassa järjestäävät likan synttärit 7.3 ja hoitaja tekee sinne kuulemma Nasu aiheisen kakunkin =)

Nyt jatkan taas töitä, tunti vielä ja sit kotiin! Heipat!

Lapset on pistetty sänkyyn, Saana jo nukkuukin, ja nyt on sitten hetki omaa aikaa ennen kuin pitää mennä nukkumaan. Miehellä on iltameno, tämä taas on minun ainoa kokonainen koti-iltani tällä viikolla, joten meillä on varsinaista perhe-elämää varsin vähän tässä muutamaan päivään... Minulla alkaa huomenna yksi luentosarja avoimessa yliopistossa, joten siellä menevät suurimmat osat illoista, ehdin juuri ja juuri kotiin laittamaan lapset nukkumaan...



Jostain syystä uni on kartellut meikäläistä pari viime yötä. Olen heräillyt siinä klo 3 pintaan, enkä sitten ole enää saanut kunnolla unta, vaan olen kyttäillyt kelloa 15 minuutin välein... Välillä olen kyllä varmaan vähän torkkunut, mutta joka tapauksessa unet ovat jääneet vähiin. Toivottavasti saan ensi yönä nukuttua, muuten alkaa vähän unettomuus jo stressata, ja sehän sitten vain ruokkii sitä kierrettä...



Emme päässeetkään tänään katsomaan sitä kavereiden viikon vanhaa vauvaa. Saana nimittäin yski taas viime yönä, minä heräsin aamulla kurkku kipeänä ja nenä kutisten. Myös Nuutti oli iltapäivällä ääni käheänä. Ei viitsitty mennä sitten tartuttamaan pikkuista mihinkään flunssaan, menemme sitten, kun olemme tervehtyneet. Harmi sinänsä, olisi ollut niiiiiiin ihana nähdä ihan oikea lähes vastasyntynyt taas pitkästä aikaa. Mutta toisaalta, ehkä minun vauvakuumeelleni ihan hyvä asia ;-)



Laskettelusta vielä sen verran, että minäkin olen sitä mieltä, että suksilla on varmaan helpompi opetella ensin. En varmaan olisi antanut meilläkään Nuutille lupaa kokeilla lautaa vielä tänäkään talvena, ellei olisi sattunut se kaveriperheen lauta ja sopivan loiva mäki näin hyvin tarjolle... Yllätyin kyllä, miten hyvin Nuutti ymmärsi esim. sen, miten lautaa käännetään, ja onnistui pari kertaa ihan mallikkaasti. Enimmäkseen oli tietysti suoraan laskemista ja pyllylleen menoa... Haluan kyllä, että meillä opitaan laskettelemaan myös suksilla (murtsikkasuksilla laskeekin jo tosi hyvin ja jyrkkiäkin mäkiä), jotenkin kuvittelen, että sekin taito voi olla joskus tarpeen, ts. että kaikissa mäissä laudalla ei ole niin hyvä tulla. Mutta se on kyllä vain meikäläisen kuvittelua ;-)



No joo, se siitä laskettelusta. Nyt taidan siirtyä tuonne sohvalle löhöilemään vähäksi aikaa. Ja sitten sänkyyn.



Palaillaan asiaan! Hyvää yötä!



Terhi&ihana hiljaisuus (= nukkuvat lapset)

Meillä sitten maaliskuisella on taas kuumetta/lämpöä, silmät lupsuu ja nenä valuu solkenaan ja silmäkin valuu. On kipeän näköinen lapsi. Yön tosin nukkui todella hyvin ja muuten tuossa leikkii ja kitkuttaa. Eli sisällä ollaan ja mitään ei tehdä. Tosin päiväunille laitan tänään vaunuihin niin että mennään keskimmäisen kanssa edes pulkkamäkeen samalla, mutta on sitten siihen aikaan ettei siellä ketään muuta ole.



Epäilen että maaliskuisella voisi olla a-virus, onko teillä kokemuksia tuosta? Meillä kun tuo olo vaihtelee ja ihan normaali flunssa ei tunnu olevan. Mutta aikaa varmasti nyt siis menee.



Eilen onnistuttiin olemaan perhekerhossa keskimmäisen kanssa, maaliskuinen nukkui vaunuissa ulkona koko ajan. Tänään jouduttiin kyläilyt peruuttaa ja siirrettiin perjantaille (saas nähdä onnistuuko sittenkään). Huomenna jää minulta ja maaliskuiselta perhekahvila väliin. Ja viikonlopuksi suunniteltiin menevämme mäkeen lautailemaan, saas nähdä onnistuuko.



Muuten tämä varmaan menisi, mutta tuo keskimmäinen 5v lapsikin joutuu olemaan sisällä ja ei näe muita. Onneksi on edes uimakoulussa iltaisin, et silloin on tekemistä. Itsekin kaipailisin hieman seuraa. Me muut kun ollaan terveitä, vaan tuo maaliskuinen on kipeä.



Siis vali, vali viestiä. Mitään uutta ihmeellistä ei ole. Täytynee varmaan siirtyä seinämaalaukseen tylsyyden tappamiseksi.



Mitä muille kuuluu? Mitäs Pippandii olet keksinyt päivän puuhiksi?

Nyt nimittäin tökkii tämä joutenolo ja kotona ihmettely. En saa mitään järkevää aikaiseksi, ja kaulaa ja arpea ahdisti aamulla - en tiedä johtuuko siitä, kun nostelin maalispoikaa yöllä. Pojalla oli ihan ihme menot päällä, tuli meidän viereen, vaikka ei siinä osaa nukkua ja kohta sitten halusikin omaan sänkyyn sanoen " ykti nukku" . Yksin nukahtikin, omassa rauhassa. Itse en ollut vielä edes nukahtanut (klo oli 1.30, otin eilen päiväunet ja se kostautui...) enkä sitten nukahtanutkaan kuin vasta kahden jälkeen. Semmonen yö.



Pian kuitenkin ulos pienelle kävelylle. Kaveripariskunta sai viime viikolla esikoispojan, joten heille tarttee kortti laittaa. Hoidan sen samalla reissulla.



Kiitos kysymästä insinööriäiti. Kirjoja olen lukenut taas, mutta keskittyminen rakoilee jo. Siivottavaa olisi, mutta laiskottaa sen suhteen. Niin ja kun verikokeiden tulokset soitan, niin onhan tässä aamupäiväksi ohjelmaa... Ihan mielettömänä.



A-viruksista ei kokemusta. Toivottavasti tauti selätetään insinööriäidin perheessä!! Terhille parempia unia toivon! Eikä pahitteeksi, jos Nukkumatti vierailisi täällä meilläkin ja kaataisi säkkitolkulla unihiekkaa minunkin silmiini.



Pirtein tunnelmin, Pippandii

Pikaisesti kerron, että meille syntyi laskettuna päivänä ma 26.2. klo 7.38 tyttö. 3090 g, 49 cm ja pää 32 cm. Ihana söpöliini, joka loppujen lopuksi tuli maailmaan vauhdilla. Ehdittiin olla sairaalassa noin 10 min... ponnistusaika 2 min.... synnytyskertomuksessa lukee " Tuli ja synnytti!!!" Mutta olipa nopea ja kivuton tapahtuma. Kerron myöhemmin enemmän, onneksi kaikki meni hyvin. Tänään tultiin jo kotiin.



" Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa."



Maalistaapero on rakkautta tulvillaan Muru-vauvasta.



T: Tuula, Aleksanteri ja mUru 3 vrk

Kuulostipas todellakin supernopealta toiminnalta.



Me ollaan koko päivä menty paikasta toiseen ihan tässä kotikulmilla. Aamulla ruokakauppaan, sitten pyykkitupaan eestaas eestaas. Kas, kun unohdin tarkistaa aamulla, että löytyykö riittävästi pesuainetta, niin meni sitten viimeiseen hiutaleeseen asti. Pihalla touhuttiin pari tuntia, likka ei halunnut pulkkaa mukaan, vaan tahtoi " tehdä lumihommia" , joten kaiveli sitten auton lumilapiolla pitkin pihaa. Viimeisen tunnin kävi aivan kuumana, kun leikkimökistä löytyi jotain astioita ja keitti aivan tohinassa käpykeittoa ja punssia (Muumilaakson taikuritarinassa meinaan hörpitään punssia ja se on tehnyt tyttöön vaikutuksen).



Sisään päästyämme rupesin tekemään siskonmakkarakeittoa ja kehotin likkaa keittämään myös soppaa omassa kattilassaan. Kuului suhaus ja kopsaus, kun maalisneiti haki kattilansa ja heitti sen kaaressa liesisuojan yli hellalle. Hänen kattilansa on tuollainen pinnasta vioittunut teflonkattila. No, saman tien sitten pystytettiin isonsiskon leikkikeittiö ja likka hääräsi aivan täpönä siinä, ja piti tiukasti puolensa kuin mikäkin tomera emäntä, etten mä päässyt sohimaan joukkoon. Mistäköhän oppinut;-p



Pippandiikos se luki Dan Brownia? Mun mielestä hänen kirjansa ovat niin vauhdikkaita, että suomeksikin tulee ihan hiki, kun pitää kiriä koko ajan eteenpäin niin tiukkaa tahtia.



Ei siis mitään ihmeempää täällä

Korvapuustit

Alkuun onnea Minille ja perheelle uudesta tulokkaasta!!!



Insinööriäidille rupesin vastaileen kun kyseli tosta A-viruksesta..jos nyt käy enää tätä pinoa lukemassa...eli meillä sairastettiin toi a-virus.Minä olin toissa viikolla taudin kourissa ja Juuso viime viikolla.Ja tosiaan lämpöä saattaa yhtenä päivänä olla,toisena sit taas ei ookkaan ja kohta taas nousee.On kuin vuoristorata tai ainakin meillä Juusolla kuume heittelehti et ei tosiaan tiennu onko seuraavana päivänä kuumetta vai ei.Ja nuha ja yskä kuuluvat tautiin.



Nasulinalle täältä vilkutukset,meidän muksut ovat syntyneet samana päivänä!! :)



Suoomppeli81 ja Juuso

Sössin äsken viestini. Uusi yritys.



Kotona siis yhä. Viikonloppu meni vauhdilla. Kylmästä säästä huolimatta ulkoilimme, välillä hampaaat irvessä. Nimittäin vaikka aurinko paistoi eilenkin hirmuisen nätisti, niin pakkasta oli kyllä ja viima puri napakasti. Mulla oli varpaat viikonlopun ulkoilujen jäljiltä ihan tönköt ja lapsilla posket suhteellisen laikukkaat.. Selviydyimme kuitenkin. ;)) Sisälläkään ei kyllä koko viikonloppua olisi voinut viettää, sillä sen verran vauhdikkaat menot meillä täällä välillä on. Innostuessaan jätkät juoksevat ja vetävät autoillaan rallia huoneesta toiseen. Olkoon pakkasta tai ei niin ulos on päästävä.



Päivän ohjelma: postiin, kirjastoon, kävelylle, lukemista. Siinä se. Kirjoitelkaas kuulumisianne.



Ja ketkäs teistä valmistelevat jo ensi viikonlopuksi synttärijuhlia? Meillä syntskät vasta loppukuussa, joten ei tarvitse vielä pohtia tarjottavia..

Täällä ollaan taas " elävien kirjoissa" eli influenssa voitettu,nuhaa vielä jäljellä.Juusokin sit sairasti viime viikon samaa tautia kuin minä,kuume oli välillä tosi korkeella ja poitsu ei jaksanu muuta kuin maata sängyssä.Mutta nyt hänkin on oma touhukas itsensä.Kiva vaan,kun meillä töissä jyllää tämä mahatauti niin asukkaissa kuin henkilökunnassakin....me ollaan jo kertaalleen sekin sairastettu,toivottavasti ei tule uudestaan.



Mikähän vaihe tolla meijän pojalla taas on menossa kun on aloittanut yöllä huutamaan/itkemään ihan yhtäkkiä.Ja siihen ei saa mennä rauhoittelemaan tai huuto yltyy...tosi kiva saada keskellä yötä shokkiherätyksiä.Mut välistä tosta huudosta kyl kuulee et on " tekopeliä" et eikö kumpikaan vanhemmista todellakaan kuule et minä täällä nyt huudan...



Meillä ei vielä tällä viikolla ole juhlien järjestelyjä,ensi viikolla sitten.Kutsut laitoin postiin tänään.Meillä täällä on 2-vuotiaana hammahoitajalla käynti ja Juuso sai just synttäripäivälleen ajan ensi viikolla.



Jep,ohjelmassa tänään vielä kaupassa käyntiä sekä bodypumppia.



Suohomppeli81 ja Juuso 8.3

On ollut pinoissa hiljaista viime aikoina. Koitanpa nyt kantaa oman korteni kekoon.



Olin eilen lasten kanssa uimassa ja yllätyin todella positiivisesti. Meidän Santtukin viihtyi altaassa tosi hyvin. Oli mielessä viime kesäinen kylpyläreissu, joka oli ihan painajaista. Santtu halusi vain juosta paikasta toiseen, eikä viihtynyt altaassa kahta minuuttia pidempään. Eilisestä innostuneena menin tänään etsimään Santulle omia kellukkeita, mutta eipä niitä helmikuun pakkasilla ollut missään. Kuka tietäisi mistä saa kellukkeita??



Meillä ei vielä synttäreitä suunnitella, mutta kohta kai tartee kaivaa keittokirja esiin ja aloittaa hommat. Saatiin kyllä juuri kutsu naapuriin 2v. synttäreille.



Mitenkäns laihduttajilla sujuu?? Täällä yksi kateellinen huutelee. Siis NYT mun on pakko tehdä itselleni jotain. Mä vaan paisun kuin pullataikina. Kyllä tuntuu olevan pahasti jotain vialla tuolla korvien välissä, kun ei herkuttelu lopu. Liikuntakin on ihan tyssännyt. Aaaarghhh...



Uskallanko ääneen manitakkaan, mutta meillä ollaan oltu terveinä pitkän aikaa *kop kop kop*. Toivottavasti tämä kestää.



Nyt taidan lähteä kohentelemaan paikkoja, kun joka paikka on täynnä jotain romua ja sitten jauhelihakeiton tekoon. On se kumma juttu ,kun noi lelut ei pysy lastenhuoneessa, vaan ne valtaavat koko kämpän.



T. lappu ja Santtu 22.3

Täällä sitä taas ollaan töissä oikein mukavan ja rentouttavan viikonlopun jälkeen. Ei kyllä olisi huvittanut aamulla raahautua tänne... Viikonloppu oli tosiaan oikein kiva, oltiin kavereiden vapaa-ajan asunnolla. Meitä oli siellä 3 lapsiperhettä, joten vilskettä riitti. Lauantaina olimme kyllä ulkoilemassa, Nuutti pääsi kokeilemaan ihan oikeaa lumilautaa (ja osasi yllättävän hyvin). Poika oli onnesta soikeana, kun sai vielä ottaa laudan kotiin lainaksi... Saana keskittyi sitten pulkkailuun.



Lapsia oli paikalla yhteensä 5, tosin yksi jo kouluikäinen. Menoa ja meininkiä riitti, mutta onneksi lapset leikkivät hyvässä hengessä, eli tappeluita oli vain vähän... Saana oli eilen aamulla niin poikki, että heräsi vasta lähempänä kymmentä... Ja yleensä ei koskaan nuku yli puoli kahdeksaan...



Tämä viikko onkin tosi kiireinen, minulla on kaikenlaista iltamenoa, ts. tänään kokous, ke&to luento ja pe työkaverin läksiäiset. Niinpä isäntä saa hakea lapsia tällä viikolla hoidosta oikein urakalla... No, herra lähtee 2 viikon kuluttua poikien kanssa alpeille, joten syytä onkin nyt hoidella vähän lapsia...



Lapulle piti sanoa, että olen ihmetellyt lelujen suhteen samaa kuin sinäkin, eli miksi ihmeessä niillä ei voi leikkiä lastenhuoneessa vaan ne pitää levitellä pitkin olohuoneen lattiaa? Niitä on sitten kiva raivata useamman kerran päivässä... Välillä tekisi mieli hakea iso jätesäkki ja heittää kaikki siihen...



Ai niin... Huomenna pitäisi mennä katsomaan n. viikon ikäistä pikkuvauvaa. Jännittää vähän, iskeekö vauvakuume... Toivottavasti tässä ei iske mikään tauti (meilläkin kun ollaan terveitä...), jotta siis päästään katsomaan vauvelia.



Mutta nyt pitää mennä kokoukseen!



Terhi&muksut

Pippandii kauanko vielä tuo sairaslomasi jatkuu? Hyvin sinulla tuntuu olevan pientä puuhaakin.



Minulla sama kuin Lapulla, että tunnun paisuvan kuin pullataikina. Syön liikaa ja kaikkea lihottavaa. Liikunta taas jäänyt kerran viikkoon harrastamiseen, jokailtainen jumppaus pitäisi saada ohjelmaan. Mitenköhän sitä saisi itseään niskasta kiinni? Tai tiedän että sitten joskus kun olen töissä pystyn pitämään syömiset kurissa, mutta kotona ollessa ei niinkään onnistu.



Meillä maaliskuinen oli sitten viikonloppuna kipeä. Oli kuumetta ja on edelleen komea yskä. Tänään ei lämpöä ole vielä ollut ja nukkui 3h päiväunia! Josko olis toivoa että päästäisiin huomenna liikenteeseen. Kamalan räkänen tuo lapsi on ja varmaan pidempäänkin, mutta se ei niin haittaa. Sää on kaunis, mutta me siis vietämme aikaa sisällä- huoh.



Hiihtolomaviikko meni alkuviikko kylpylässä, uimassa ja lautailurinteessä ja Titi-nalletalossa ja Ideaparkissa. Siitä iski kipinä ja ollaan miehen kanssa mietitty josko saataisiin itsellemmekin laudat ostettua. Esikoiselle siis on jo ostettu ja poika olikin rinteessä opettelemassa. Samalla sitä pääsisi itsekin noihin lastenrinteisiin opettelemaan (tai mies menee jo normaalistakin mäestä, minä hätäisesti jostain pienen pienestä sompahissimäestä). Keskimmäinenkin pärjäisi varmaan naruhissin kanssa pikkumäessä. Maaliskuinen voisi sitten nukkua lasketteluaikaan vaunuissa mäessä. Into olisi kova päästä mäkeen harrastamaan ja keksiä koko perheelle harrastusta (siis sen luistelemassa käynnin lisäksi, jossa tosin keskimmäinen ei halua pelata jääkiekkoa ja esikoinen haluaa- eli eri toiveet siinäkin)!



Loppuviikko meni sitten normaalisti luistellessa ja hiihtäessä lasten kanssa ja kaupassa ja anoppi oli viikonlopun. Oli ihan kivaa. Mutta nyt siis arki ja ei siinäkään mitään pahaa ole jos vaan pääsee liikkeelle.



Tänään on minulla vielä hammaslääkäri- oih. Ja keskimmäinen aloittaa kahden viikon jokapäiväisen uimakoulun. Iltaisin on muutenkin ohjelmaa (harrastuksia ja opettajan kanssa keskustelu), mutta noiden päivien osalta odotan maaliskuisen kunnon paranemista. Suunnitelmia olisi jo vaikka mitä: Huomenna aamupäivästä pulkkamäkeen, iltapäivästä perhekerhoon, keskiviikkona kyläilyä, torstaina perhekahvilaan jne. Kunhan ei kotona tarvitsisi kykkiä. Tuo kotona sisällä olo ei ole mun laji, nytkin iltapäivästä ois ollu hinku ulos...



Jos tulee pakollista sisällä oloa täytyä ryhtyä projekteihin. Ennen lomaa maalasin keskimmäisen huoneen seinälle poneja ja maisemaa. Esikoinen sitten halusi itselleen Bioniclen (ja jalona lupasi että minä saan valita minkä niistä maalaan), joten se sitten seuraavana tiedossa. Onhan se kivaa piirtää seinille! Maalaamisessa tosin menee tuhottoman monta päivää ja käryää, mutta on oikeastaan kivaa ja terapeuttista. Eteisen seinän maalasin jo joskus vuosi sitten autiomaamaisemaa ja eläimiä. Tällä menolla kämppä on pian täyteen maalattu.



Jaa eli tulihan tyhjänpäiväistä turinaa, mutta aikaahan on. Kirjoitelkaahan kaikki muutkin kuulumisia! -Saadaan pinoon vähän pituuttakin.

Niin että jos maku ei ole parhaimmasta päästä niin onneksi edes tuoksuvat! Kokeilen nyt löytämääni reseptiä, potuille ja kalkkunalle. Pitkästä aikaa jotain muutakin kuin niitä tavanomaisia ruokalajeja. Piti muka siivotakin hieman tänään, kaappeja, mutta innostuin lukemaan kirjaa...



Insinööriäiti: Sinä olet kyllä kans melkoinen pakkaus! Uskomaton energiasellainen siis, nikkisi mukaisesti, vai mitä ;)) Ihan sieluni silmillä muodostin kuvan teidän kodin " maisemoinnista" kun kirjoitit noista maalauksistasi. Kiva että teillä oli onnistunut loma. Olen saikulla vielä kaksi viikkoa - oikeastaan ensi viikko olisi joka tapauksessa hiihtoloma, mutta sairaslomallakin siis samalla. Olo ihan hyvä. Kaula on leikkausarven kohdalta vielä hieman arka ja turvoksissa. Joten mitään voimia vaativaa uurastusta en ole suunnitellut täällä päivieni iloksi. Jörkän sanoin: lukeminen kannattaa aina, niin myös tässäkin tilanteessa. ;))



Lappu ja Tel: Olen niiiiiin samaa mieltä! Just miehen kanssa eilen ihmeteltiin, että miten nuo lelut eivät pysy siellä mihin ne kuuluvatkin. Tuossa kun tein valkosipulipottuja, nauroin ihan ääneen kun leikkulaudan vieressä oli esikoisen pikkuauto. Itsekin sokeutuu noille leluille, eikä edes ihmettele niiden hassuja sijainteja.



Tel: Me olemme myös jutelleet, että voisi esikoisen viedä mäkeen tänä talvena, kunhan meillä säät hieman lämpenevät. Onko Nuutti mennyt aimmin laskettelusuksilla? Varmaan viemme meidän pojan suksille, sillä me emme miehen kanssa kumpikaan ole lautailleet, joten ei oikein osaa auttaa toista mäessä...



Suohomppelin taloudesta taudit hus pois!



Painosta: Minähän vuosi sitten pudottelin elopainoani 72 kiloon (175cm olen), siitä hieman nousi mutta sain hyvin vakiintumaan n. 74 kiloon, vaikka herkuttelinkin välillä entiseen tapaani... (tunnustan). Nyt alkuvuodesta olen taas menettänyt malttini noin niin kuin kauniisti sanottuna ja tänään aamulla herätessäni punnitsin - 76 kiloa! Eli toimenpiteenä paluu säännölliseen ruokailuun ja yhteen herkkupäivään viikossa. Kilotavoitteita mulla ei ole edelleenkään, mutta sain kylläkseni tästä " pursuamisesta" .



Ja siitä puhe mistä puute, takaisin patojen ääreen. Lihat vielä laittamatta ja perhe tulee kohta kotiin.

Nopeasti pinolle, ennen kuin lähden kotiin...



Pippandii kyseli lautailusta&laskettelusta: Meillä Nuutti oli viime talvena Lapissa laskettelusuksilla muutaman kerran, otettiin yksi hiihtokoulutuntikin. Ihan hyvin meni silloin. On niin superinnostunut lautailusta, kun hoitotädin nuorimmainen laskee laudalla siinä hoitotädin pihassa (mäkinen piha). Niinpä on kärttänyt lautailun perään viime talvesta asti, ja nyt kun tarjoutui tilaisuus (eli oli sopiva lauta tarjolla ihan ilmaiseksi...), annettiin koittaa. Ajatus kyllä on, että ihan tavallisillakin laskettelusuksilla pitää opetella laskemaan, mutta lautailu näyttäisi kiinnostavammalta. Minä ja mies emme osaa lautailla (olen kerran koittanut, eikä siitä tullut mitään...), joten emme kyllä osaa opettaakaan. Mutta jotenkin luonnostaan lähti tulemaan kyllä. Mutta pistäkää ihmeessä laskettelusuksille, ja suosittelen kyllä sitä hiihtokoulua (tunnin yksityisopetus ei ollut mitään superkallista), siinä saa heti alkuun sitten oikean tekniikan.



Ja nyt kotiin!



Terhi

Tippuu, mutta hitaasti... Toissa viikko meni nollapudotuksella, kun oli sitä suunnitteluseminaaria ym. Viime viikko sitten menikin ihan hyvin. Tällä viikolla on taas vähän ansoja eli tapahtumia eikä ehdi oikein liikkua, joten hyvä, jos saan jotain tippumaan. Mutta olen päättänyt, etten stressaa vaan koetan pudottaa hiljaksiin... Jospa sitten pysyisikin poissa, kun ei hirveällä nälkäkuurilla pudottele...



Terhitaas

minunki osaltani. En edes muista milloin viimeksi olen kirjoitellut, hyi minua............

Varsinaista ohjelmaa ei ole ollut esteenä. Viime viikon isommat lapset oli lomalla kotona. Pakkaset paukkui -20 niin sai hiki(?) päässä keksiä sitä kuuluisaa tekemistä lapsille. Iltasin olin niin kypsä etten mitään jaksanut, josko tämä tästä taas.

Lauantaina sain jonku ihme ideaväläyskohtauksen. Huonekalut vaihtoi paikkaa olkkarissa ja pistin vauvatavaraa(NYYH), kuten kaukalo ja vaunut, myyntiin. Jos joku vanhempiakin malleja vielä käyttöön kelpuutaisi, toivossa on hyvä elää.

Maalisneiti on löytänyt uhman. Minun oma, minä ite jne on nyt in ilmauksia. Potallekaan ei enää suostu, vaan pitää päästä pöntölle. Pituutta neidillä huimat 85cm on vähän huteraa pytyllä olo.

Synttärit meillä 11.3 joka sattuu sunnuntaiksi, joten juhlitaan kerrankin oikeanna päivänä.



Omaa napaa..... siis varsin. ylipainoa mulla ei ole, mutta herkut maistuu turhankin hyvin. Alkaa vatsanympärys huolestuttavasti kasvaa. JOTAIN TARTTIS TEHDÄ! liikuntaa lisätä ja syömisiä hiukka kattoo jes, tunnetusti helpommin sanottu kuin tehty. Keskimmäiselle lapselle tekis samat jutut terää myös. Suunnittelin jo yhteisiä kävely yms juttuja, Pakkaset ja flunssa sotkivat nekin suunnitelmat. >Esikoinen ja maaliskuinen ovat sitten taas vastaavasti " kukkakeppi" mallisia. Tasan ei käy onnenlahjat.

Mies jonottaa tähän koneelle, joten vuoronvaihto.