Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa, ilman sormuksia.
21.12.2024 |
Eräs pariskunta on ollut pitkään naimisissa. Aluksi kumpikin käytti sormuksia koko ajan. Sitten jäi sormus pois mieheltä. Viimeksi, kun tapasin heidät, oli myös rouvan sormukset poissa. Heistä tulee vaikutelma, että suhde voi hyvin. Useampi lapsi, joista vanhin täysi-ikäinen ja omillaan, ja nuorinkin yläkouluikäinen.
Mikä voisi olla syy, miksi eivät käytä sormuksia? Sen ymmärrän, jos töissä ei voi käyttää, mutta ei käytä vapaa-ajallakaan, edes juhlissa. Jos sormus on liian pieni, voisi sen isontaa, tai väliaikaisesti pitää esim. kaulaketjussa.
Kommentit (75)
Ovat jääneet pieniksi ja ei ole saanut aikaiseksi suurennuttaa, kaulaan ei voi laittaa, kun ovat aika raskaat...
Kyllä naimisissa olo on enemmän pää sisäinen, kuin rinkulat merkkeinä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika turhakkeita. Emme perusta tämmöisistä symboleista.
Vierailija kirjoitti:
Heillä menee varmasti niin hyvin, ettei heidän tarvitse todistella muille, että he ovat naimisissa ja sitoutuneita toisiinsa.
TÄMÄ!!!
Hommattiin kalliit ja näyttävät sormukset vuosia sitten kun mentiin naimisiin. Kerran pari käytettiin ja nyt ovat kaapissa tallessa olleet vuosia. Tiedetään silti että olemme naimisissa. Enkä pysty oikein koruja pitämäänkään esim. korvakorut ja kaulakorut. Otan ne heti pois kun kotiin pääsen. Jotenkin tuntuu häiritseviltä . Samoin kuin rintaliiviit. Ne lähtee heti lentoon kun kotiudun.
30 v. naimisissa, sormukset jäivät pois käytöstä ekan vuoden aikana. Ei koskaan oltu sormusihmisiä, tunsin koko ajan sormuksen, kädet pestyäni jäi sormuksen alta märäksi jne., en vaan tykännyt. Miehellä sama. Niinpä laitettiin ne pois. Alussa muistettiin ottaa ne korulippaasta juhliin, sitten sekin tapa jäi. Nyt on varmaan mennyt jo 20 vuotta ilman sormuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 v. naimisissa, sormukset jäivät pois käytöstä ekan vuoden aikana. Ei koskaan oltu sormusihmisiä, tunsin koko ajan sormuksen, kädet pestyäni jäi sormuksen alta märäksi jne., en vaan tykännyt. Miehellä sama. Niinpä laitettiin ne pois. Alussa muistettiin ottaa ne korulippaasta juhliin, sitten sekin tapa jäi. Nyt on varmaan mennyt jo 20 vuotta ilman sormuksia.
Lisään vielä, että jos joku tuttava pohtii suhteemme tilaa sormusten puuttuessa sormistamme, niin sekään ei meitä häiritse. Emme ole koskaan olleet sellaisia "mitä ihmisetkin ajattelevat" -tyyppisiä.
En ole ikinä pitänyt sormusta, yli 10v naimisissa. En ole muutenkaan perinteitä kunnioittava vaan luon itse omat jutut.
Sormusta katselin silloin, en osannut valita ja jäi hankkimatta. Myöhemmin ei ollut enää varaa hankkia enkä edes ehtinyt ajatella perheen pyörityksen lomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalle kysymys hyvässä hengessä. Oletko toisten ihmisten käsien kyttääjä? Jos puuttuu sormus niin oletat että on eronnut tai huonosti menee? Ei se sormus ole pelkästään tae siitä että on naimisissa. Ja mitä se kenellekkään kuuluu minä parisuhdestatus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen on helpompi pettää, kun ei ole sormusta riesana.
Ei pidä paikkaansa. Monet naiset oikein hakemalla hakevat itsetuntobuustia viettelemällä varattuja miehiä.
itse naisena olen huomannut, että iskuyritysten määrä on vähentynyt, kun olen jättänyt sormukset pois.
Silloin, kun olin vielä sinkku, sain usein kuulla olevani "ikisinkkutyyppiä". Eli ilmeisesti ilman sormusta annan taas "pesunkestävä ikisinkku" -vaikutelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei koskaan hankittuaan. Tuli lapsia, autoja, asuntoja. Paljon menoja ja rahat tiukilla. Alussa halpakin olisi käynyt mutta se aika on jo mennyt. Nyt ei enää tarvitse sormusta muistuttamaan että on ollut naimisissa yli 20 vuotta.
Kuten moni jo sanonut, ehkä sormukset on jääny pieniksi eivätkä ole saaneet aikaiseksi viedä suurennettavaksi.
Kaikki ei tykkää koruista. Eikä se avioliitto ole sormuksista kiinni. Se sormus on käytännössä pelkkä symboli, vaikka kaunis symboli onkin. Jos menisin naimisiin, en välttämättä käyttäisi sormuksia, koska en muutenkaan käytä koruja kuin joissain juhlissa. Korkeintaan voisin käyttää sellaisia pelkkiä kultarenkaita ilman mitään kiviä, kun niitä ei tarvitsisi sillä tavalla varoa, eivät jää mihinkään kiinni jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pelehtii duunikseen pienoisjännitteisistä keskijännitteisiin, kaikki ylimääräinen sähköä johtava on haitaksi. Ja myös.mekaaninen kömpelyys päälle, oli sitten asennushanska suojaamassa tai ei.
Isovanhempani eivät pitäneet sormuksia. He olivat naimisissa 60 vuotta. Kun isoäitini kuoli, isoisän kukkalaitteessa luki:"Olet aina sydämessäni. Rakkaudella, x". Ap varmasti väittää, että heillä meni huonosti, koska eivät käyttäneet sormuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun isoäitini erosi isoisästäni kasikymppisenä, niin sormukset jouduttiin leikkaamaan irti kultasepän luona.
Itse en samaa halua, tiedän olevani arvostettu ja rakastettu muutenkin kuin jalometallirinkulan siitä muistuttaessa.
Kuten joku aiemmin ketjussa sanoi, tiedän olevani naimisissa ilman sormustakin. Kihlasormus on yli 30 vuotta vanha, vihkisormus pari vuotta tuoreempi. Kapoisia renkaita molemmat. Leveä sormus ahdisti jo silloin, samoin kaikki suuret timanttihärpäkkeet.
Lakkasin käyttämästä sormusta, koska se oli aina hukassa työpäivän jälkeen. Raskaus turvotti sormet ja sairaus nivelet. Määräänsä enempää ei kapeaa sormusta voi suurentaa. Olin 25 vuotta käyttämättä sormuksia. Nyt viimeisen pari viikkoa ne ovat taas olleet sormessa, kun satuin ne korulaatikosta löytämään etsiessäni hautajaisiin sopivaa riipusta. Yllätyksekseni sormukset mahtuivat taas sormeen.
Puoliso on käyttänyt kihlasormusta kaikki nämä vuodet. Yksi pieni katko oli, kun hän mursi vasemman kätensä.