Lue keskustelun säännöt.
Miksi olet tyhjäkäynnillä?
21.12.2024 |
En tarkoita nyt tekemisen puutetta, ainahan pientä tekemistä on, imuroinnista ruuanlaittoon ja lasten kuskaamiseen. Mutta missä ovat ajatuksesi? Jossain ketjussa mainittiin että 5 vuoden päähän mietitään tulevaisuutta tarkemmin. Missä sinä olet 5 vuoden päästä?
Ihminen on siitä erikoinen eläin, että se kykenee suunnittelemaan tulevaa. Suurin osa ihmisistä näyttää täyttävän päänsä kaikenlaisella hömpällä telkkarista, netistä (istumalla täällä esim) tai lehdistä. Eikö tosiaan päänuppisi toimi sen vertaa että miettisit joutokäynnin sijasta tulevaisuuttasi?
Unelmasi voidaan toteuttaa, sun pitää vain itse miettiä asia itsellesi selväksi ja alkaa hommiin, Pieni askelin, välitavoitteita. Olipa kyseessä työpaikka, asunto, oma yritys tai mikä tahansa, tärkein asia minkä voit tehdä itsellesi, on asettaa tavoitteita ja toimia niiden eteen.
Lopeta se valitus ja syyttely, menneessä ja itsesäälissä kieriskely, sinä voit parantaa tulevaisuuttasi, mutta sun pitää itse miettiä tavoitteesi ja TOIMIA niiden saavuttamiseksi.
Kommentit (42)
Vähän samaan kuin AP viitaten voin suositella kirjaa "Aikaansaamisen taika", kirjoittaja Satu Pihlaja. Kyseessä on jonkin sortin kurssikirja, siihen liittyy myös työkirja. Aivan loistavaa perusasioiden järkeistämistä ja eteenpäin potkimista. Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5v päästä olen 63v. Toivottavasti asun silloin jo Kreikassa.
Hyvinvoivien ongelmat ovat erit kuin ei-hyvinvoivien. Tarvehierarkia.
Jossakin on ilo. En sano nyt missä se on nyt.
Osalla voi olla talvella olo että vampyyri on vienyt voimat, asunto voi olla esimerkiksi kylmähkö. Ja hengitystieoireita. Eli kyse ei ole itsesäälistä kaikilla. Jokainen tietää että lämpö lisää aktiivisuutta ja aurinko, pensaat, luonto - paitsi hyttysaika ei. Joillakin on myös pakko-oireinen häiriö joka voi jumittaa jos on ahdisteltu netissä tai muualla (muiden jatkuva negatiivisuus) monelleko se tuo motivaation, myös huonot vinkit, ehkei ole hyviä tiloja tehdä tai raha esteenä. Osa on kiusattuja, että vuosia oli kiusaamista ja pelottelua. Koskaan et tiedä mikä ihmisillä voi olla. Ei pitäisi tuomita ihmisiä. Pitäisi olla rakentavasti kaikille mahdollisuuksia eli tasa-arvoa. Mutta välimatkat ovat Suomessa pitkiä, sekin pitää muistaa. Osalla on reumatyyppisiä oireita tai muita sairauksia, siihen ei toimi pitkät matkat. En nyt mene syvemmälle aiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämmöistä ei tarvita ilman konkretiaa ja työpaikkoja.
Mitäpä jos tekisit sen työpaikan itse? Sinäkin osaat jotain, jotain josta joku saattaisi maksaakin. MIltä tuntuisi olla yrittäjä, päättää itse omista aikatauluista ja millä välinieillä työtä tekee?
Minä osaan vaikka mitä sellaista, mistä moni olisi valmis maksamaankin, mutta minä en osaa myydä osaamistani. Siksi en voi alkaa yrittäjäksi.
Nyt joku fiksu ja filmaattinen keksii huudella tähän, että palkkaa siihen joku, joka osaa myydä osaamistasi. Ongelma on se, että tässä tulee vastaan taas asioita, joita en osaa. Eikä varsinkaan yritystoiminnan alussa ole rahaa maksaa palkkaa tai palkkiota kenellekään.
Toinen on raha: Minun osaamiseni vaatisi muutaman kymppitonnin alkupääoman, jotta olisi työvälineet, joilla sitä työtäni teen.
Kun katson elämääni taaksepäin, voin todeta että en ole edennyt minnekään eikä mitään mielenkiintoisia mahdollisuuksia ei ole auennut. Tästä voi päätellä, että niitä tuskin on jatkossakaan tulossa joten ei kannata liikaa panostaa itsekään jotta pettymys ei ole liian suuri. Ihmissuhdeverkostoni on liian niukka enkä tunne ketään valtaapitäviä tai tärkeitä ihmisiä joten oikeita mahdollisuuksia ei oikeasti ole, koska se edellyttäisi suhteita.
Tulevaisuuteni käsikirjoitettiin jo lapsena ja vaikka kuinka paljon olen asioitani jo työstänyt, en ole päässyt niistä traumoistani eteenpäin kunnolla vaan huono itsetunto vaikuttaa jääneen pysyvästi seuralaisekseni. Korjaavia kokemuksia en ole onnistunut luomaan, jotta saisin tarvittavan buustin jaksaa jatkaa yrittämistä. Jossain vaiheessa on pakko todeta tosiasiat ja antaa olla, ihan oman mielenterveyden rippeiden tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämmöistä ei tarvita ilman konkretiaa ja työpaikkoja.
Mitäpä jos tekisit sen työpaikan itse? Sinäkin osaat jotain, jotain josta joku saattaisi maksaakin. MIltä tuntuisi olla yrittäjä, päättää itse omista aikatauluista ja millä välinieillä työtä tekee?
Olen vuosi sitten valmistunut putkiasentaja. Koulussa opetettiin miten kuten perusasiat ja kesätöissä olin toissa kesänä. Sit tuli tää rakennusalan romahdus.
Perustan firman, tuunko sulle laittaa putket? Otatko tällä osaamistasolla?
Meidän duunissa on sivutyökielto. Se yrittäjyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän varmaan kaikki ihmiset yrittävät omien resurssiensa puutteissa. On sairautta jne. Ei se ole aina helppoa.
"Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askelensa" (Sananlaskut 16:9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämmöistä ei tarvita ilman konkretiaa ja työpaikkoja.
Mitäpä jos tekisit sen työpaikan itse? Sinäkin osaat jotain, jotain josta joku saattaisi maksaakin. MIltä tuntuisi olla yrittäjä, päättää itse omista aikatauluista ja millä välinieillä työtä tekee?
Olen vuosi sitten valmistunut putkiasentaja. Koulussa opetettiin miten kuten perusasiat ja kesätöissä olin toissa kesänä. Sit tuli tää rakennusalan romahdus.
Perustan firman, tuunko sulle laittaa putket? Otatko tällä osaamistasolla?
Sinänsä jännä, et just viisi vuotta sitten lähdin vaihtaa alaa putkiasentajaksi ankeista töistäni. Valinta osoittautui hyväksi, työ on mukavaa ja palkkakin hyvä. Tarkoitus oli tehdä muutama vuosi töitä ja opetella lisää ja sit ehkä perustaa oma firma. Mutta vtuiksihan tämäkin meni ja nyt työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Kun katson elämääni taaksepäin, voin todeta että en ole edennyt minnekään eikä mitään mielenkiintoisia mahdollisuuksia ei ole auennut. Tästä voi päätellä, että niitä tuskin on jatkossakaan tulossa joten ei kannata liikaa panostaa itsekään jotta pettymys ei ole liian suuri. Ihmissuhdeverkostoni on liian niukka enkä tunne ketään valtaapitäviä tai tärkeitä ihmisiä joten oikeita mahdollisuuksia ei oikeasti ole, koska se edellyttäisi suhteita.
Tulevaisuuteni käsikirjoitettiin jo lapsena ja vaikka kuinka paljon olen asioitani jo työstänyt, en ole päässyt niistä traumoistani eteenpäin kunnolla vaan huono itsetunto vaikuttaa jääneen pysyvästi seuralaisekseni. Korjaavia kokemuksia en ole onnistunut luomaan, jotta saisin tarvittavan buustin jaksaa jatkaa yrittämistä. Jossain vaiheessa on pakko todeta tosiasiat ja antaa olla, ihan oman mielenterveyden rippeiden tähden.
Muut ihmiset on se virta, joka pitää muutoksessa. Oletko kokeillut opiskella jotain vaikka harrastuksena? Mikä kiinnostaa, mikä on unelmiesi ammatti?
Mene jollekin työväenopiston kurssille, jossa tehdään käsillä jotain.
Koita innostua jostain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän duunissa on sivutyökielto. Se yrittäjyydestä.
Rupea harrastamaan jotain pitkäjänteisesti. Kartuta taitoja ja osaamista. Kun olet kypsä, hyppää yrittäjyyteen. Voi mennä vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämmöistä ei tarvita ilman konkretiaa ja työpaikkoja.
Mitäpä jos tekisit sen työpaikan itse? Sinäkin osaat jotain, jotain josta joku saattaisi maksaakin. MIltä tuntuisi olla yrittäjä, päättää itse omista aikatauluista ja millä välinieillä työtä tekee?
Minä osaan vaikka mitä sellaista, mistä moni olisi valmis maksamaankin, mutta minä en osaa myydä osaamistani. Siksi en voi alkaa yrittäjäksi.
Nyt joku fiksu ja filmaattinen keksii huudella tähän, että palkkaa siihen joku, joka osaa myydä osaamistasi. Ongelma on se, että tässä tulee vastaan taas asioita, joita en osaa. Eikä varsinkaan yritystoiminnan alussa ole rahaa maksaa palkkaa tai palkkiota kenellekään.
Toinen on raha: Minun osaamiseni vaatisi muutaman kymppitonnin alkupääoman, jotta olisi työvälineet, joilla
Herran jestas! Ala harrastamaan markkinointikursseja. Pikkuhiljaa kartuta taitoja ja saa rohkeutta. On markkinointia, graafista suunnittelua jne. Opit kyllä. Kaikkea oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän duunissa on sivutyökielto. Se yrittäjyydestä.
Rupea harrastamaan jotain pitkäjänteisesti. Kartuta taitoja ja osaamista. Kun olet kypsä, hyppää yrittäjyyteen. Voi mennä vuosia.
Mun sukulainen ryhtyi yrittäjäksi niin, että oli töissä. Iltaisin suunnitteli tuotteita pari vuotta ja suunnitteli yrittäjyyttä. Ei ollut mitään yritystukia, ei muitakaan tukia. Hänellä oli perhe.
Sitten irtisanoutui ja alkoi yrittäjäksi. Teki itse mainoksia kopiokoneella, otti jonkun muun yrityksen mainoksista osia. Lähetti postissa mahdollisille asiakkaille. Sai kun saikin yhden asiakkaan. Siitä se sitten lähti.
Elämäntilanne ja siihen tyytyminen. Lääkkeet, jotka ovat tehneet innottoman. Kyllä tässä yritetään omien resurssien puitteissa.
Männänrenkaat on jumissa, sytytys tahmoo eikä kone ota kierroksia. Kaasutin sentään toimii ja pakoputki röpöttää.
Kyllä kaikki varmaan haaveilee jostain paremmasta. Suurin asken nykyihmisellä on siirtyä haaveista tekoihin. Se on enemmän henkinen kuin fyysinen askel. Siihen periaatteessa kuvastuu ihmisen luonne, onko aloitteellinen, utelias, uskalias, kokeilunhaluinen. Sitten on se sisäinen taistelutahto.
Moni meistä tekee jotain vasta kun on aivan viimeinen pakko, siksi jäädään usein paikalleen, ollaan tyytymättömiä nykytilaan, haaveillaan paremmasta, mutta tässä on nyt kuitekin hyvä olla...
Ihminen on maanpäällinen turhake.