Lue keskustelun säännöt.
Onko muita joita karmii ajatus ns isosta joulupöydästä
Kommentit (39)
Vieraana voisin osallistua ja kiva juttu mukavien ihmisten kanssa eli ei karmisi. Jos olisin se jouluruoan järkkääjä, kokkaaja, kattaja ja lopuksi tiskaaja, karmisi ja pahasti. Ja jos seura olisi kamalaa. Jouluna haluan levätä ja tehdä kokkailut maks.omalle perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi, musta ei olisi ollenkaan karmea! Meidän joulupöydässä on kymmenisen henkeä, mutta enemmänkin ottaisin mielelläni. Ei haittaisi olla edes se, joka laittaa, kunhan olisi riittävästi tilaa sille isolle pöydälle ja myös säilytystilaa ruoille.
Vierailija kirjoitti:
Joissakin suvuissa on tapana kokoontua sedät, tädit, serkut ja kumminkaimat. Siis monta kymmentä henkeä. Olisi hirveää, jos puolison suku ois tuommoinen, kun itse on oltu vaan lähiperheellä.
Mun miehellä on 20 sisarusta ja osalla heistä on omia lapsia. Jouluna on kaikki juhlijat yhteen laskettuna kolmisenkymmentä ihmistä paikalla ikähaarukassa 0-70. Eli miehen sisarukset ja heidän lapset, miehen vanhemmat ja yhdet isovanhemmat sekä lisäkseni muutama muu sukuun naitu.
Kestän sitä hälinää sen yhden päivän, illalla haluan kyllä jo kotiin omiin oloihin. Itse olen ainoa lapsi.
Ei. Olen introvertti, mutta jouluna saa olla porukkaa.
Joukupöydän herkut ovat monenlaiset. Mutta kaikki eivät kaikista herkuista pidä. Ihan etsimättä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti. Tämä mummon opetus pätee myös jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suloinen mummo Jos mummo olisi elossa hän olisi kyllä kunniavieras joulupöydässäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään, en ole mikään hullu.
Mutta empatiakyvytön pälli olet.
Ihan sama mitä olet mieltä, kunhan en ole hullu.
Taitaa sairaudentunnottomuus vaivata. Sellasta se hulluilla on..
Mikähän sinuakin riivaa. Taitaa olla yksinäinen olo. Mukavahan se on silloin jankuttaa aamusta asti vauvapalstalla ja peukuttaa samantien omaa kommentiaan. ps. en ole tuo jolle vastailet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun yhden eksän suku muinoin näytteli aina tuollaisen yksi iso onnellinen suku/perhe näytelmän jouluisin. Ison pöydän ääressä kaikki mahdolliset jouluruoat nautittiin ja kahviteltiin. Yksi raatoi koko joulun muita passaten, ette varmaan arvaa, kuka se oli... Vanha äitimuorihan se tietenkin oli, joka palveli miestä ja miehen sukua ja aikuisia lapsia perheineen.
Nousee oksennus suuhun vieläkin, vaikka siitä on jo aikaa.
Kyllähän tuo hyvin vahvasti johonkin nepsypiirteisiin viittaa, jos ahdistaa läheisetkin ihmiset noin paljon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joissakin suvuissa on tapana kokoontua sedät, tädit, serkut ja kumminkaimat. Siis monta kymmentä henkeä. Olisi hirveää, jos puolison suku ois tuommoinen, kun itse on oltu vaan lähiperheellä.
Jollakin menee koko ilta keittiössä, kun muut viettävät rentouttavaa joulua.
Parhaat joulut on vietetty isommalla kokoonpanolla. Ei sukulaisten, vaan ystävien kanssa. Pöytä on notkunut ruoasta, jokainen vieras on tuonut bravuurinsa. Lapset ja aikuiset yhdessä, on juhlittu syöty ja juotu, ei riitaa eikä mielipahaa kun juuri MINUN tarpeeni ja asiani ei pyöritä kaikkin muiden tunnelmia. Lapsetkin ymmärsivät käyttäytyä. Tämä vielä 1990-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso joulupöytä olis ihana kun sais rauhas yksin ahmia. Ihmisiä en siihen kaipaa.
Ei ole introverttina helppoa, mutta jaksan juuri ja juuri kärvistellä yhden päivän. Puolisolla on iso lapsuudenperhe, joten jouluna saattaa samasta tilassa olla jopa 20 ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole yleensä ollut yli kymmentä hlö ja joskus olen ollut yksin.
Olen tottunut siihen, että joulupöydässä on kolme kattausta ja ehkä vielä neljäs myöhemmin. Siinä vietetään pitkä aika ja on mukavaa. Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana olen vieraillut myös yhden tai kahden kattauksen jouluaterioilla. On ihanaa syödä aattona pitkän kaavan mukaan.
Aikuisporukassa sopisi kyllä tuollainenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa jos pöydällä on paljon sikaa.
Tai sikoja!
Ei karmi koska en osallistu sellaisiin bileisiin.
Vierailija kirjoitti:
Joukupöydän herkut ovat monenlaiset. Mutta kaikki eivät kaikista herkuista pidä. Ihan etsimättä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskot
Miks tuota samaa paskaa suollat joka ketjuun? Viiraako päässä??
En tiedä, voisi olla kivaakin. Olen kokeillut variantit muutama lähisukulainen, muutama ystävä, yksi työkaveri ja yksin. Kaikki ihan hyviä vaihtoehtoja.