Jos ihminen suuttuu tai pöyristyy jostain asiasta voimakkaasti
Niin onko silloin lähes aina kyse siitä, että asia toimii peilinä hänelle itselleen ja muistuttaa häntä jostain piirteestä itsessään?
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Ei psykologiassa ole mitään tuollaisia itsestäänselvyyksiä.
On mahdollisuudet väärinymmärrykseen.
On arvokysymykset.
On huonot kokemukset aiheesta jotka voi vaikuttaa.
On myös vain ymmärtämättömyyttä syy ja seuraussuhteille ja joku voi ottaa asiat liian vakavasti syystä tai toisesta.
Projisointi, eli siis "peilaus" on jotain sellaista johon me kaikki lankeamme joskus, mutta yleisimmin se tapahtuu suuttumusta aiheuttaneen puolesta. Projisointi on ajatusharha joka usein saa meidät käyttäytymään huonosti läheisiämme ja muita kohtaan.
Eli siis asetelmasi on totta pikemminkin päinvastoin, jos ollenkaan.
Lisään vielä, että samanlaisen yksinkertaistuksen kautta kuulee todella monesti sanaa "kaasuvalotus". Tilanne jossatoinen väheksyy ja/tai mitätöi toista menee usein siihen, ettei kaasuvalotettava niele toisen selityksiä (kaasuvalottamista) ja sitten tätä termiä keskustelussa käyttävä (huono tapa) väittää kohdettaan kaasuvalottajaksi vain siksi, että ei usko.
Jos joku sanoo päin naamaa, ettei usko toisen näkemystä, tai selitystä koska se olisi ristiriidassa hänen kokemuksensa kanssa, niin se ei ole kaasuvalottamista.
Älkää käyttäkö näitä termejä keskustelussa vaikka osaisitte. Se ei ole tyylikästä, kohteliasta, tervetta, tai rakentavaa. Ihmisten käsitys näistä asioistaja niiden termeistä vaihtelee suuresti ja pahimmillaan tilanne vain eskaloituu. Kohdatkaa toisenne tunteessa mieluummin. Todellisuus on kuitenkin aika yhdentekevää siinä hetkessä. Tunteet, tulevaisuus ja mahdollinen anteeksianto määrää tulevan todellisuuden jossa eletään yhdessä. Keskusteluyhteyttä ei ole jos tunteessa ei kohdata. Silloin ei ole tulevaisuuttakaan, tai sen todellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan. Ei psykologiassa ole mitään tuollaisia itsestäänselvyyksiä.
On mahdollisuudet väärinymmärrykseen.
On arvokysymykset.
On huonot kokemukset aiheesta jotka voi vaikuttaa.
On myös vain ymmärtämättömyyttä syy ja seuraussuhteille ja joku voi ottaa asiat liian vakavasti syystä tai toisesta.
Projisointi, eli siis "peilaus" on jotain sellaista johon me kaikki lankeamme joskus, mutta yleisimmin se tapahtuu suuttumusta aiheuttaneen puolesta. Projisointi on ajatusharha joka usein saa meidät käyttäytymään huonosti läheisiämme ja muita kohtaan.
Eli siis asetelmasi on totta pikemminkin päinvastoin, jos ollenkaan.
Lisään vielä, että samanlaisen yksinkertaistuksen kautta kuulee todella monesti sanaa "kaasuvalotus". Tilanne jossatoinen väheksyy ja/tai mitätöi toista menee usein siihen, et
Jotenkin aika kauniisti muotoiltu. Todellisuus on näissä "paska on jo tuulettimessa" tilanteissa hyvinkin usein aivan yhdentekevää sovinnon kannalta. Vaikka yhteisymmärrys todellisuudesta syntyisikin, niin kauna, viha, tai pettymys, eli tilanteen tunne voi jäädä elämään jos tunteessa ei kohdata.
Aina emme vain kykene ymmärtämään toista. Tämä on hyvä kertoa samalla kun pyydämme toista tunnetasolle. Sitten kerromme kuinka välitämme ja tahdomme vain hyvää. - Anteeksi kun aiheutin sinulle mielipahaa mutta en vain osaa ymmärtää. Haluaisin ja ehkä joskus osaan, mutta annatko anteeksi ja pysyt vierelläni? Olet minulle tärkeä enkä halua pahaa sinulle, tai välillemme. -
No ei todellakaan. Ei psykologiassa ole mitään tuollaisia itsestäänselvyyksiä.
On mahdollisuudet väärinymmärrykseen.
On arvokysymykset.
On huonot kokemukset aiheesta jotka voi vaikuttaa.
On myös vain ymmärtämättömyyttä syy ja seuraussuhteille ja joku voi ottaa asiat liian vakavasti syystä tai toisesta.
Projisointi, eli siis "peilaus" on jotain sellaista johon me kaikki lankeamme joskus, mutta yleisimmin se tapahtuu suuttumusta aiheuttaneen puolesta. Projisointi on ajatusharha joka usein saa meidät käyttäytymään huonosti läheisiämme ja muita kohtaan.
Eli siis asetelmasi on totta pikemminkin päinvastoin, jos ollenkaan.