Lue keskustelun säännöt.
Vastavalmistuneiden suhtautuminen työelämään
16.12.2024 |
Haluaisin nostaa keskusteluun asiantuntijatyössä aloittelevien vastavalmistuneiden suhtautumisen annettuihin työtehtäviin.
Työskentelen korkeakoulussa asiantuntijatiimissä, jossa meillä on ollut nyt kaksi vastavalmistunutta assistenttia. Ensimmäinen tuli töihin milloin sattui, eikä vastannut sähköposteihin. Kun pyysin vahvistamaan, että on ymmärtänyt esimerkiksi jonkun kirjoitustehtävän, kuittasi että kyllä. Kysellessäni viikon päästä perään sain selville, että tehtävää ei oltu edes aloitettu. Monen peräänkyselyn ja uudelleenselittelyn jälkeen tehtävä palautettiin viime tingassa ihan väärin tehtynä. Lisäksi tyyppi hoisi hommat minimisti, esim. jos pyysin lisäämään valokuvia raporttiin, ne oli lätkäisty miten sattuu ja rajattu niin, että esim. ihmisten päistä puolet puuttui. Sanoin asiasta monta kertaa ja myös pomon kautta, mutta mikään ei muuttunut.
Ko. assarin lähtiessä huokaisin helpotuksista. Ajattelin, että ehkä uusi on yhteistyökykyisempi. Noh, pyysin uudelta assistentilta pieniä, hänen tehtävänkuvaansa kuuluvia palveluksia, kuten Webropol-kyselyn luomista. Tekstit ja kysymykset loin valmiiksi, joten aikaa tuollaiseen menee n. 10 min. Vastaus: valitettavasti en millään ehdi (!) Siis ko. tehtävän suorittamiseen olisi ollut viikko aikaa, mutta ei ehdi? Tämän assarin tehtävä on olla koko pienen tiimimme tukena, mutta jokaiseen pyyntöön tulee nihkeä, tylykin vastaus, vaikka pyydän ihan ystävällisesti. Nykyisin hoidankin hommat mielummin itse.
Olen viittäkymppiä lähestyvä nainen. Kun itse aloitin ensimmäisissä valmistumisen jälkeisissä töissä, yritin melkeinpä ylikorostaa oppimishaluani ja aktiivisuuttani. En todellakaan olisi kehdannut venkuroida tai valittaa työmäärää. Hoisin mitä pyydettiin ja vähän ylikin. En tietystikään osannut kaikkea, enkä odota sitä näiltä meidän assistenteiltakaan. Aina voi kuitenkin kääriä hihat ja opetella.
Onko muilla vastaavaa kokemusta vastavalmistuneista? En haluaisi olla vanha ikävä akka, mutta kun ne työt nyt vain on hoidettava. Sitten se olen minä, jos assareista ei ole muuta kuin miinusresursseiksi.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Just oikea asenne.
Se kate mitä olen saanut siitä, että olen antanut ainutkertaisen elämäni parhaat vuodet ihan liiaksi työnteolle ei ole riittävä. Onneksi nuoret ovat fiksumpia.
Mielestäni siinä ei ole mitään fiksua, että halveksii työpaikkaa. Kun touhustasi tarpeeksi saaneet kollegat hommaavat sinulle potkut tai firma menee konkurssiin, niität ihan sitä, mitä olet kylvänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vain, että koulutettu ammattilainen tuntee oman arvonsa, tietenkin kohtuullisuuden rajoissa. Suomalaisten ongelmana on liian suuri vaatimattomuus ja orjamaisuus.
Suomalaiset ovat maailman laiskimpia kansoja. Eivät saaneet edes matkapuhelinten myyntiä kannattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mielestäni myös työnjohdolliselta ongelmalta. Jos assari on laitettu "auttelemaan" moneen projektiin ilman, että on kunnolla missään projektitiimissä tai perehdytetty tiimin toimintaan ja vastuisiin, niin tietenkin hän on ihan kujalla jokaisesta asiasta.
Juuri korkeakoulusta valmistuneet nuoret saattavat olla ihan pihalla työelämän pelisäännöistä aivan alusta saakka. Hyvä olisi ottaa heidät projektin toimintaan heti alusta saakka, ja heillä pitäisi olla perehdyttäjä tai mentori joka ohjaa heitä kuin kanaemo poikasiaan.
Jos taas nuori on jätetty työpaikalle ihmettelemään itsekseen, ja välillä vaan tulee jotain täysin random nakkihommia, niin ihmekös tuo jos alkaa ahdistaa, työ ei motivoi ja työnjälki on sen mukaista.
Juu ja jos siellä useasta eri projektista monet ihmiset lykkäävät hommia assarille, onko kukaan tietoinen assarin työmäärästä? Ehkä työtä on oikeasti niin paljon, ettei vaan ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just oikea asenne.
Se kate mitä olen saanut siitä, että olen antanut ainutkertaisen elämäni parhaat vuodet ihan liiaksi työnteolle ei ole riittävä. Onneksi nuoret ovat fiksumpia.
Mielestäni siinä ei ole mitään fiksua, että halveksii työpaikkaa. Kun touhustasi tarpeeksi saaneet kollegat hommaavat sinulle potkut tai firma menee konkurssiin, niität ihan sitä, mitä olet kylvänyt.
No onhan se nyt virkistävää vaihtelua, että työntekijät halveksivat työpaikkaa, kun tähän asti työpaikat ovat halveksineet työntekijöitä.
Aika isolla osalla hyvistä ahkerista vastavalmistuneista on jo opiskeluaikana ollut useita oman alan harjoittelu- ja työpaikkoja. Ja niissä on kyllä sitten jo opittu se työnteko ja sujahdettu työelämän käytäntöihin.
AP:n osasto on ilmeisesti jotenkin onnistunut rekrytoimaan vain ihan vailla aikaisempaa työkokemusta olevia assareita jostain. Muuten tuo ei ole selitettävissä.
Ennemminkin nykypäivän työelämä on täynnä nuoria joilla on aivan valtavan laaja ja hyvä työkokemus verrattuna siihen mitä aikanaan minun aikanani saman ikäisillä oli. Kova kilpailu työpaikoista johtaa siihen että kaikki mahdollinen kokemus haalitaan jo heti opiskeluaikana ja valmistuttua ollaan melkoisia moniosaajia.
Esim. juuri meille rekrytoitiin harjoittelijan tittelille nuori mies jolla opinnot vielä kesken mutta osaaminen sitä tasoa että oikeasti hävettää kutsua tuota paikkaa harjoittelijan paikaksi. Ihan oikeassa vastuupaikassa hänen kuuluisi olla. Aikaisempikin paikka oli hänellä jo ihan täydellä vastuulla vaikka oli sielläkin harjoittelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Työskentelin ensin 1,5v harjoittelijana uudella alallani, eli käytännössä tällaisia avustavia tehtäviä,"
Kun katsoo omia nuoria niin aivan liian usein nykyään harjoittelijan tittelillä olevilla teetetään käytännössä ihan samaa hommaa kuin vakituisilla ja vuosia sitten valmistuneilla mutta murto-osalla palkasta.
Vierailija kirjoitti:
Näitä tilanteita on moneen junaan. Itse olen melko vastavalmistunut, olen alanvaihtaja joten en ole ihan tuore työelämässä yleensä, mutta en varsinaisesti tuo esille ikääni ja työhistoriaani, joten monet varmaan olettavat minun olevan nuorempi ja "vihreämpi".
Työskentelin ensin 1,5v harjoittelijana uudella alallani, eli käytännössä tällaisia avustavia tehtäviä, ja olen huomannut, että ne kokeneemmat tuppaavat pistämään siis ihan kaiken silpun jota eivät halua itse tehdä harjoittelijoille. Ei siinä mitään, mutta kun sitä tulee monelta ihmiseltä monesta suunnasta, ja usein siten, että huomiseksi valmista kiitos, niin joskus se työkuorma on ihan älytön. Tämä on erityisen harmittavaa silloin, jos on jo pari isompaa projektia joita työstät tiukalla aikataululla ja sitten 5 eri ihmistä laittaa näitä 10-30 min juttuja, jotka varmasti itse tekisivät asiaan jo perehtyneinä puolessa ajassa. Harjoittelijoilta harvoin kysytään, mikä heidä
Tämä on muuten hyvin totta monessa paikassa. Itse olen pyytänyt omia harkkareitani infoamaan minua säännöllisesti mitä kaikkea töitä heillä on työn alla ja tarvittaessa priorisoin, koska tiedän, että vähän jokainen käy kaatamassa harkkareille "pikkuhommia". Ja tarvittaessa käyn palauttamassa hommat nakittajalleen.
Ehkä juuri tämän vuoksi minulla on ollut ahkeria ja aikaansaavia harkkareita.
Näitä tilanteita on moneen junaan. Itse olen melko vastavalmistunut, olen alanvaihtaja joten en ole ihan tuore työelämässä yleensä, mutta en varsinaisesti tuo esille ikääni ja työhistoriaani, joten monet varmaan olettavat minun olevan nuorempi ja "vihreämpi".
Työskentelin ensin 1,5v harjoittelijana uudella alallani, eli käytännössä tällaisia avustavia tehtäviä, ja olen huomannut, että ne kokeneemmat tuppaavat pistämään siis ihan kaiken silpun jota eivät halua itse tehdä harjoittelijoille. Ei siinä mitään, mutta kun sitä tulee monelta ihmiseltä monesta suunnasta, ja usein siten, että huomiseksi valmista kiitos, niin joskus se työkuorma on ihan älytön. Tämä on erityisen harmittavaa silloin, jos on jo pari isompaa projektia joita työstät tiukalla aikataululla ja sitten 5 eri ihmistä laittaa näitä 10-30 min juttuja, jotka varmasti itse tekisivät asiaan jo perehtyneinä puolessa ajassa. Harjoittelijoilta harvoin kysytään, mikä heidän työkuormansa on, vaan oletetaan, että sinne voi kaiken dumbata.
Valmistumisen jälkeen olen työskennelkyt vakkarina ihan samoissa tehtävissä kuin muutkin, joilta niitä harkkaritehtäviä aikoinaan sain, ja meininki on ihan eri. Siellä keskustellaan, paljonko kenelläkin on töitä ja järjestellään niitä sen mukaisesti. Yrityksessä on uudet harjoittelijat, eikä kukaan edelleenkään sitä mieti, paljonko heillä on töitä, vaan jokainen nakkelee sinne mitä sitten nakkeleekaan, ja oletetaan, että ne on heti tehty sen enempää kyselemättä, mahtuuko lisää töitä.
Toki myöhästelyihin, vastaamattomuuteen jne. ei ole mitään tekosyitä...