Kummat ovat empaattisempia ja eettisempiä, nuoret vai vanhat?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä on ihan ihmis kohtaista, jossa iällä ei ole suurta merkitystä. Suosittelen tutustumaan ihmisiin nykyistä laajemmalla skaalalla. 

Hyvä vastaus, mutta käytätkö paljonkin sanaa "kohtaista" ilman etuliitettä?

ajankohtaista

ihmiskohtaista

päiväkohtaista

Empaattisuus ja eettisyys ovat sisäsyntyistä asioita. Niitä joko on tai ei. Jos ihminen on jo lapsena ollut empaattinen ja eettinen hän tuskin elämänsä aikana muuttuu toiseksi, ellei sitten tapahdu jotain todella ikävää, joka muuttaa psyykeä tai asennetta.

Ihminen voi kuitenkin oppia empaattisuutta ja eettisyyttä elämänsä aikana ja muuttua, mutta tähän tarvitaan sitä omaa halua muuttua.

Iällä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Tunnen kaikenikäisiä empaattisia ihmisiä, kuten myös empatiakyvyttömiä.

Tuntemani nuoret. Vanhat on kivisydämiä.

Aika varmaksi uskallan väittää, että löydät sekä empaattisia, epäempaattisia, eettisiä että epäeettisiä niin vanhoista kuin nuorista. Ihmiset ovat yksilöitä.

Huh, huh, mitä stereotyyppejä. Oikein tarkoituksella kärjistettyjä ihmiskuvia, jotta varmasti saadaan kiivasta keskustelua aikaan, vai kuinka?

Vierailija kirjoitti:

Empaattisuus ja eettisyys ovat sisäsyntyistä asioita. Niitä joko on tai ei. Jos ihminen on jo lapsena ollut empaattinen ja eettinen hän tuskin elämänsä aikana muuttuu toiseksi, ellei sitten tapahdu jotain todella ikävää, joka muuttaa psyykeä tai asennetta.

Ihminen voi kuitenkin oppia empaattisuutta ja eettisyyttä elämänsä aikana ja muuttua, mutta tähän tarvitaan sitä omaa halua muuttua.

Iällä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Tunnen kaikenikäisiä empaattisia ihmisiä, kuten myös empatiakyvyttömiä.

Eka sanot, että sisäsyntyisiä asioita. Sitten sanot, että voi oppia. Kumpi?

Vierailija kirjoitti:

Taas näytä aloituksia, joissa asetetaan kaksi ryhmää vastakkain, ja sitten pitää olla joko puolesta tai vastaan.

Ajattelin samaa. Ihmisiä on niin erilaisia, ettei sama syntymävuosi takaa muuta kuin että ovat suunnilleen samana vuonna käyneet peruskoulua. Nykyään on paljon enemmän fiksuja nuoria ja nuoria aikuisia, joiden elämä ei todellakaan pyöri kännykän ympärillä vaan he opiskelevat, käyvät töissä ja osallistuvat hyväntekeväisyyteen. 

Vastapainoksi on ikäisiäni, jotka vahtaavat koko ajan Facebookia ja laskevat peukutuksiaan. Itse jätin koko Facebookin siksi, että tuntui elämä ja aika menevän hukkaan. Yksi ikäiseni oikein soitti minulle ja kiukutteli kun en ollut peukuttanut hänen kuviaan ja päivityksiään keuhkoputkentulehduksessa ja kuumeessa ollessani. Ei mennyt laisinkaan viesti perille kun yritin sanoa, etten ole hänen peukutusorjansa. 

Nuorilla ja nuorilla aikuisilla on hienoja arvoja esimerkiksi minimalismi ja ymmärrys, ettei se elämän onni ole kiinni tavaroissa. Monet ikäiseni keski-ikäiset ovat pinttyneitä materialisteja ja jatkuvasti tyytymättömiä siksi, että näkevät netistä mitä kaikkea eivät omista. He eivät osaa ilmeisesti ohittaa kaupan ikkunaa tai nettisivua katsomalla, että siinä on tavaraa vaan heillä herää heti kova kiima tavaran perään ja katkeruus kun sitä ei saada heti. Minua säälittää jo nyt kun ajattelen, minkälaisen tavaralastin nykynuoret tulevat perimään. On järjetöntä joutua ostamaan perintötavaroille jokin mausoleumi ja olla pankin kanssa naimisissa sen vuoksi. 

Omilleni olen sanonut, että ottavat romppeista mitä tarvivat ja vievät loput hyväntekeväisyyskirpputorille. Meillä ei ole mitään erikoisastiasarjoja ja lasilintuja, joista voisi kuvitella tienaavan omaisuuksia. Kaikki on tarvekapistuksia elämistä varten. Kirjoja meillä on tuhansia ja niiden kanssa kyllä joutuu jälkikasvu rehkimään. Onneksi ovat vetreitä retkeilijöitä, jotka jaksavat haalata opukset niitä haluaville tai roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhat nyt ei ainakaan. Mielipiteet jyrkkiä ja tuomitsvia. Sanovat mielipiteet ilman suodatinta, vaikka ne loukkaisikin.

Tuo on kiinni siitä, onko ihminen juntti vaiko ei. Kaikilla ei ole sydämen sivistystä. Se ei ole iästä kiinni. Osa ajattelee, että ikä oikeuttaa käyttäytymään moukkamaisesti.