Mistä löytää mielekkyyttä elämään tammi, helmi, maalis ja huhtikuussa?
Tai no huhtikuun puolivälin jälkeen alkaa taas elämä tuntua mielekkäältä ja elämisen arvoiselta. Edes tämä loppuvuoden pimeys ei ahdista tai haittaa, onhan tässä tietynlaista tunnelmointia ja joulun odotusta. Mutta sitten 1.1. se iskee, jäätävä ahdistus ja masennus. Ei mitään odotettavaa, ei mitään iloa mistään. Tai no siitä että saa olla terveenä ja läheiset on terveitä mutta silti. Meinaan tulla hulluksi noina aikoina, pelkkää sisällä kököttämistä, tylsää lenkkeilyä ja tylsiä ryhmäliikuntatunteja vapaa-ajalla. Harmi kun työni ei mahdollista sitä että voisi viettää vaikka Espanjassa tuon ajan. Eli vinkkejä?
Kommentit (42)
Paras hiihtokausi silloin. Niin ne monet suomalaiset selviävät talvesta.
Jos olet päättänyt, että ahdistut ja masennut niin kyllähän siinä niin käy.
Pystyisitkö ottamaan lomaa ja matkustamaan etelään? Vaikka joskus helmikuussa tai maaliskuussa edes viikko, ni alkutalvi ois ihanaa loman ja auringon odottamista ja sit loma saaden nauttia kesäfiiliksestä, ja sit tuut suomeen ja alkaa jo kevät lähestyä ja päivät pidentyä kivasti. Itselleni tämä toimii.
Aurinko tulee taas esille ja siitähän saa taas uutta virtaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet päättänyt, että ahdistut ja masennut niin kyllähän siinä niin käy.
Ei kukaan sellaista päätä, älä syyllistä masentuneita.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet päättänyt, että ahdistut ja masennut niin kyllähän siinä niin käy.
En ole päättänyt, totesin tämän vain vahvalla kokemuksen rintaäänellä! Kumpa voisinkin vain päättää että tänä vuonna talvi on ihana ja nautin joka hetkestä! (Ja tuolle toiselle, hiihto ihan yhtä tylsää kuin lenkkeily, tai no saattaa siinä hermot kiristyä jos suksi ei pidä tai lipsuu) Ap
Vierailija kirjoitti:
Paras hiihtokausi silloin. Niin ne monet suomalaiset selviävät talvesta.
Tervetuloa vuoteen 2024, suomalaiset harrastavat hiihtoa erittäin vähän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet päättänyt, että ahdistut ja masennut niin kyllähän siinä niin käy.
En ole päättänyt, totesin tämän vain vahvalla kokemuksen rintaäänellä! Kumpa voisinkin vain päättää että tänä vuonna talvi on ihana ja nautin joka hetkestä! (Ja tuolle toiselle, hiihto ihan yhtä tylsää kuin lenkkeily, tai no saattaa siinä hermot kiristyä jos suksi ei pidä tai lipsuu) Ap
Oho, siis ei pidä tai tökkii.. Ap
Vierailija kirjoitti:
Aurinko tulee taas esille ja siitähän saa taas uutta virtaa.
Ei se tammikuussa vielä kovin vahvasti esille tule. Ymmärrän ap: ta itsellä sama juttu. Kanarian matkat auttaa aina niinä talvina kun on varaa mennä, joka vuosi ei ole, on niin pieni palkka. Täytyy vaan yrittää jotain muuta kivaa kehitellä, kylpyläreissu, ystävien kanssa iltoja tms.
Tammikuu on pitkä kuin nälkävuosi. Pahin kuukausi vuodesta. Edes yksi loppiaisvapaa ei sitä pelasta. On vielä pimeää ja usein tosi kylmä. Arki alkaa joulun jälkeen eikä ole mitään odotettavaa. Kevät tuntuu olevan vielä kaukana. Tammikuusta kun päästään helmikuun puoleen väliin, niin helpottaa. Alkaa olla valoisampaa. Ja silloin alkaa ne kevättalven hiihtokelit, jolloin jopa minä tykkään hiihtää.
Vierailija kirjoitti:
Tammikuu on pitkä kuin nälkävuosi. Pahin kuukausi vuodesta. Edes yksi loppiaisvapaa ei sitä pelasta. On vielä pimeää ja usein tosi kylmä. Arki alkaa joulun jälkeen eikä ole mitään odotettavaa. Kevät tuntuu olevan vielä kaukana. Tammikuusta kun päästään helmikuun puoleen väliin, niin helpottaa. Alkaa olla valoisampaa. Ja silloin alkaa ne kevättalven hiihtokelit, jolloin jopa minä tykkään hiihtää.
Joo mikä siinä onkin että joulukuu tuntuu kahdelta viikolta ja tammikuu kahdeksalta viikolta. Ja näin vuorotyöläisenä mitään loppiaisvapaata ei edes huomaa tai no jos hyvä tuuri käy niin rahallisesti. Ap
Itellä tämä pimein aika vähän ikävää ollut. Tykkään päivän valosta ja auringosta. Joulukuussa kuitenkin paljon kohokohtia kuten itsenäisyyspäivä, joulu ja uusvuos. Tässä joulukuussa vielä mittaillaan päivän lyhenemistä, mutta sitten taas tammikuusta alkaen voi alkaa mittailemaan päivän pitenemistä. Siitä tykkään. Myös pääsiäinen kevään korvilla ja auringon lisääntyminen. Aurinkoisia päiviä myös mukava bongailla.
Minä olen keksinyt omaksi ilokseni pitkittää joulunaikaa koko tammikuun ajaksi.
Pidän kuusen ja muutkin joulukoristeet ja kuuntelen joulumusiikkia sekä katson jouluelokuvia.
Sittenpä niistä saakin jo tarpeekseen ja luopuu jo ilolla kun helmikuu koittaa.
Helmikuussa aurinko paistaa jo enemmän ,joten silloin on mukava käydä kävelyillä,retkillä eväiden kanssa ja lämmintä juotavaa termospulloon.
Maaliskuu onkin sitten jo kevään merkkien bongailua.
No jo on surkea elämä kun se on kuukausista kiinni.
Voi jösses sentään!
Piereskele itsesi iloiseksi niin ei tarvi joutavia murehtia.
Olen vähän huono antamaan neuvoja, koska olen itsekin tylsistynyt koko puolivuotisen talvikauden (lokakuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin).
Ehdotuksia:
- kylpyläreissu + saunominen
- ulkoilu lämpimästi pukeutuneena, vaikka uudessa kaupungissa tai asuinalueella uusia reittejä kulkien
- erilaiset ilmaiset kurssit, uusien taitojen opettelu, uuden kielen opiskelu
- käsityöt, kirppiksillä kiertely
+ hiihtokisat ja lätkäpelit, Euroviisuhuuma, näytökset, konsertit, museot ja taidenäyttelyt.
Tiedän tunteen. Mä olen piristänyt itseäni uusilla viherkasveilla, niitä nykyisin hyvin saatavilla ympäri vuoden. Viherkasvit tuo myös vähän trooppista fiilistä jos ei ole mahdollisuutta matkustaa lämpimään. Talvella myös kylvän kesäkukkien siemeniä. Ne on aika konkreettinen merkki keväästä kun alkavat kasvaa valon lisääntyessä.
Aika köyhä on elämä, jos neljä kuukautta kököttää vain sisällä muutaman jumppatunnin ohella. Itse teen talvella aikalailla samoja asioita kuin kesälläkin. Elämässä on tasan niin paljon sisältöä kuin siihen itse haluaa laittaa.
Suosittelen töihin menemistä niin ei tarvitse kököttää kotona jatkuvasti.
"Ei ole mitään mitä odottaa" No, miksi et järjestä itsellesi jotain odotettavaa? Mahdollisuuksia on vaikka millä mitalla.
Tammikuussa on loppiaisvapaa.
Helmikuussa alkaa olla valoista.
Maaliskuussa tuoksuu ehkä jo kevät.
Huhtikuussa mun synttärit!