Olen huolissani kumppanin ajattelutavasta

Joissakin olosuhteissa - näitä nimenomaisia tuntematta - kuka tahansa ajattelisi samoin. Jos vaikka ydinsota syttyisi, niin kuinka moni meistä toivoisi lapsensa jäävän tänne kaaokseen itsensä jälkeen?

Noin ajattelee yleensä sellainen suoraviivainen ihminen, joka ei osaa käsitellä tunteita ja haluaa sen takia välttää varsinkin epämukavalta tuntuvia monimutkaisia tunteita. Kuten sellaisia, että joutuisi jollain tavalla kohtaamaan surua tuntevaa ihmistä tai ehkä jopa tukemaan yksin jäänyttä tuttavaperheen lasta. Silloin hänen mielestään on helpompaa (=parempi miehesi kannalta), että kokoko perhe kuoli, niin ei tarvitse  käsitellä sellaista vaikealta tuntuvaa asiaa, joka yhden lapsen eloonjäännistä voisi aiheutua. 

Vierailija kirjoitti:

Pointti on se että kukaan ei jää kaipaamaan sisäperheestä ketään kun kaikki lähtivät. Ootko ap vähän vajaa. Tekisin itsarin tai ainakin koko loppuelämäni kärvistelisin koska olisin aivan yksin. Perhe on se tärkein. 

Et kyllä varmana edes tekis. Huutelet siellä tilanteesta, jota et oo kokenu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo noin moni ajattelee.

Sairastahan se on, mukaempaattista?

Suomalainen empatia on kamalaa. Se sekoitetaan sääliin. Nytkin ap säälii lapsia sen sijaan, että hän oikeasti asettuisi näiden pään sisään. 

Ai miten säälii?

Sääli kun lapset kuoli eivätkä päässeet johonkin perheeseen rakastettavaksi (mahdollisesti vammautuneina)

Isäni kuoli kun olin lapsi ja myöhemmin äitipuoleni kuoli tapaturmaisesti, joten pikkusiskoni jäi orvoksi alle kouluikäisenä. Olisi ollut ihan järkyttävää jos joku olisi sanonut että olisi ollut parempi jos pikkusiskoni olisi luullut samalla kun äitinsäkin.

Ehkä noin sanoo ihminen, joka ei kestä ajatusta siitä että esimerkiksi lapsuudenperhe kuolee. Ajatus jollain tavalla siellä lapsen tasolla, ajattelee että kuolemakin olisi lapselle parempi vaihtoehto kuin se että lapselta kuolee vanhemmat.

Et kyllä varmana edes tekis. Huutelet siellä tilanteesta, jota et oo kokenu.

Miten itse toimisit tilanteessa? On turha sanoa sieltä päästä mitään kun päässä liikkuu vain kaksi lankaa jotka eivät kohtaa. Menen mieluummin perheeni luokse kuin jään tuskiini tänne.

Vierailija kirjoitti:

Et kyllä varmana edes tekis. Huutelet siellä tilanteesta, jota et oo kokenu.

 

Miten itse toimisit tilanteessa? On turha sanoa sieltä päästä mitään kun päässä liikkuu vain kaksi lankaa jotka eivät kohtaa. Menen mieluummin perheeni luokse kuin jään tuskiini tänne.

Kuka käskee jäädä jumiin? Elämä on elämistä varten.

Noin jännämies ajattelee koska ihannoi väkivaltaa muutenkin

Noin ajattelee vain peräkammarinpojat joilla ei ole muita ihmissuhteita kuin omat vanhemmat, eivät ole itsenäistyneet ja eivät osaa nähdä mitään mahdollisuuksia elämässä.

Jotkut perhesurman tekijäthän ajattelee noin, heidän mielestä on parempi että lapset kuolee eikä jää eloon. Itsekästä, ihan kuin lapsi eläisi vain vanhempiensa kautta, mahdollisesti myös jonkinlaisen psykoottisen tilan luoma ajatusharha.

Itse en ole miehesi kanssa samaa mieltä mutta voin ymmärtää että joku ajattelee noin. Jotkut ihmiset eivät pelkää kuolemaa tai pidä sitä niin kammottavana, vaan osana elämää. He varmaan myös kokevat että on kuolemaakin pahempia kohtaloita. Miehesi mielestä lapsen kuolema oli parempi kohtalo kuin kipu vanhempien menettämisestä, hylätyksi joutumisesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. 

Ehkä ensikerralla kun juttelette miehen kanssa ja hän on sinun kanssa eri mieltä kannattaa järkyttymisen sijaan kysyä miksi hän on tuota mieltä. Sinunkin mailman kuva saattaa avartua kun huomaat että ihmisillä on eri ajatuksia, näkemyksiä ja hyviä perusteluja mielipiteilleen. Se että joku on sinun kanssa eri mieltä tästä asiasta ei tee hänestä tunnekylmää psykopaattia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo noin moni ajattelee.

Sairastahan se on, mukaempaattista?

Suomalainen empatia on kamalaa. Se sekoitetaan sääliin. Nytkin ap säälii lapsia sen sijaan, että hän oikeasti asettuisi näiden pään sisään. 

Jokainen tietää, että kun ystävä kertoo mummonsa kuolemasta, keskitymme enemmän siihen, että näytämme empaattisilta ja surullisilta kuin todella olemaan empaattisia ja surullisia. Eivät toisten tunteet ole yhtä kiinnostavia kuin omat. Jo ihan siitä syystä, että tunteet eivät ole yhteismitallisia. Ja ennen kaikkea, jo alakoulussa pitäisi opettaa, että tunteet eivät ole totta. Ne ovat kropan hälytysjärjestelmä.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut perhesurman tekijäthän ajattelee noin, heidän mielestä on parempi että lapset kuolee eikä jää eloon. Itsekästä, ihan kuin lapsi eläisi vain vanhempiensa kautta, mahdollisesti myös jonkinlaisen psykoottisen tilan luoma ajatusharha.

Koska heidän mielestään lapsilla ei ole lainkaan omaa ihmisarvoa vaan ovat vanhempansa jatke johon vanhemmalla on kaikki valta ja kontrolli.

Vierailija kirjoitti:

Jos onnettomuus ei koske teitä lähemmin ja kyse on vieraista ihmisistä, uutinen, niin hyvin usein ihmiset ovat ihan mitä mieltä tahansa miettimättä syvällisemmin sanojaan. Ehkä ei kannattaisi jäädä kaivelemaan toisen mielipidettä liian pitkään, koska ihmiset toimivat hyvin eri tavoin todellisissa tilanteissa. Sitten vasta näet millainen hän oikeasti on. Jos asia vaivaa mieltäsi niin raskaasti ota se uudelleen esille ja kysy onko hän yhä samaa mieltä. 

Aihe esille joka riidan yhteydessä kun ap on ns alta vastaava? 

No, en haluaisi jäädä yksin henkiin jos muu perheeni kuolisi. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, ilman muuta kaikille löytyy hyvä ja rakastava koti. Kysy vaikka Anneli Auerin lapsilta. 

Auerin lasten tarina on vain yksi tarina satojen vastaavien tarinoiden joukossa. Lastensuojelu on miljardien business Suomessa. 

Yhteiskunta ei kyllä kovinkaan hyvin huolehdi sijoitetuista lapsista. Monessa sijaisperheessä on välinpitämättömyyttä, pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä ym. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei kyllä kovinkaan hyvin huolehdi sijoitetuista lapsista. Monessa sijaisperheessä on välinpitämättömyyttä, pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä ym. 

Onneksi yhdessäkään biologisessa perheessä ei ole mitään ongelmia.

Kyllä ottaa päähän kun täällä sensuroidaan vastauksia. Jo kaksi kertaa olen lähettänyt. En ketään moittinut vaan oman näkökulmani omasta tilanteesta miksi itse ajattelen myös noin. Olettaen että aina on puolesta ja vastaan kommentteja ja halusin kertoa mitä miehesi mahdollisesti ajatteli. Tuntuu huonolta tämä woke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehdottomasti leipoa tuosta tuntemattoman perheen kohtalosta ja yhdestä kommentista iso kriisi ja erota.

Minkä tuntemattoman? Kyseessä tuttavaperhe. Ei mikään läheinen sukulaisperhe, mutta perhetuttuja. Ap

No voi voi......