Ärsyttää ihmiset, jotka tulevat antanaan neuvoja tilanteeseen, jossa eivät ole koskaan olleet.

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä jotka väittää että äiti tietää paremmin kuin esimerkiksi kasvatustieteiden ammattilaiset.

Huomaahan se miten hyvin osaavat kun lapset voi koulussa pahoin, kun ei ole oikeaa aikuista ottamassa vastuuta. Lapsia kohdellaan kuin pieniä aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä pätee moniin ammateihinkin. Maailma on mitä ilmeisemmin menettänyt esimerkiksi mitä loistavimpia opettajia, jotka valitettavasti eivät kuitenkaan ole koskaan luokkahuoneessa olleet omien kouluvuosien jälkeen. 

Oppilasvuosista voi kertyä monenlaista kokemusta. Valitettavasti monella kympin oppilaalla on opettajana suuria vaikeuksia huonosti koulussa selviytyvien oppilaiden kanssa.

LOL. 

Olen ollut opettaja 24 vuotta. Voin vakuuttaa, että oma urani peruskoululaisena ei antanut minulle tasan yhtään mitään relevanttia kokemusta siihen.

Nämä kommentit ovat yhtä järkeviä kuin se, että joku kerrostalon asukki menisi työmaalle neuvomaan rakennusmestaria. Onhan hänelle asukkaana kertynyt paljon kokemusta. 

Kerro kuule, mistä noita ylimielisyys- ja omnipotenssipillereitä saa? Mahtaa olla kivaa olla noin upea asiantuntija, jolta koulupito ja satojen oppilaiden hallinnointi onnistuisi noin vain, kun on joskus itse pentuna istunut luokassa. 

Kylläpä avaajan kriteereillä on harvassa ne henkilöt, jotka hänen mielestään pystyvät toista auttamaan, valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teet ap samaa itsekin, kun oletat toisen toimintaa. 

En oleta. Esimerkkinä omasta elämästä se miten lasten kanssa tulisi toimia. Minulla on kaksi lasta, mutta silti eniten neuvoja kuulen heiltä, joilla ei ole lapsia. Lasten kanssa oleminen on välillä melkeinpä kokopäivätyötä, jonka olen itse valinnut. Vaikka olen välillä ns. helisemässä, niin en silti kaipaa muiden näkemyksiä, jos ei ole käytännön kokemusta. Moni aliarvioi lapset. Jos heihin ei panosta, niin ei tule tasapainoisia aikuisia. Silloin joutuu pakostakin luopumaan monesta muusta jo pelkästään jaksamisen ja rahan vuoksi. Täällä Suomessa on liian monta varoittavaa esimerkkiä.

Minulla ei ole omia lapsia, mutta tajuan sen ettei lapsille kannata antaa rusinoita juuri ennen ruokaa, kuten sisko

Noilla kahdella asialla ei ole mitään yhteyttä. Olen antanut lapsille jopa jäätelöä ennen ruokaa. Lapset on muutenkin valikoivia ruoan suhteen, ja saattavat aivan syyttä kieltäytyä ruoasta, vaikka olisi nälkä. En silloin pakota syömään. Jos lapsella on nälkä keskellä yötä, niin hän saa syödä. En edes yritä selittää lapsettomille. Itsekseen voi hokea sitä "pöydästä ei nousta ennen kuin on syöty" -mantraa hsotoriasta.

Höpöhöpö. Rusinat on kuin pieniä sokeripusseja ja lapsille oiva tapa päästä sokerihumalaan kun verensokerit pomppaa äkkiä ylös. Energiaa purkaakseen lapsen on tietty lisättävä vauhtiaan. Rusinat myös täyttää sen verran ettei kunnon ruoka enää maita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä jotka väittää että äiti tietää paremmin kuin esimerkiksi kasvatustieteiden ammattilaiset.

Huomaahan se miten hyvin osaavat kun lapset voi koulussa pahoin, kun ei ole oikeaa aikuista ottamassa vastuuta. Lapsia kohdellaan kuin pieniä aikuisia.

Koulustako se lasten vointi riippuu? Eikä esimerkiksi kodilla ole mitään osuutta asiaan? Koulun vastuu on ensisijaisesti opetusvastuu, vaikka yhteistyötahoja nykyään onkin moneen suuntaan.