Lue keskustelun säännöt.
-Tyttäreni ihmetteli, miksi kukaan hoitajista ei ilmestynyt katsomaan-
12.12.2024 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010895331.html
Oma äitini kun oli aikoinaan hoitokodissa, niin ei niitä hoitajia näkynyt silloinkaan. Kerran sitten avasin "väärän" oven ja siellähän hoitajat oli rupattelemassa ja viettämässä laatuaikaa.
Nämä "hoitajat" tekee tasan sen välttämättömän, ei yhtään muuta.
Kommentit (231)
Hieman ihmetyttää omaisten kirjoittelut vanhuksiensa hoidosta, sillä oman iäkkään ja monisairaan äitini vuoksi olen joutunut näkemään paljon vaivaa ja toimimaan oma-aloitteisesti saadakseni hänet hoivakotiin sekä elämään viimeiset elinaikansa niin hyvin kuin mahdollista. Virkaihmiset ovat hyvinkin yhteistyöhaluisia, jos jaksaa soitella, kysellä, selvitellä ja kertoa mitä tarvitaan. Se on kokopäiväistä työtä rankimmillaan, mutta sen jälkeen myös tapahtuukin . Viranomaiset saati hoitajat eivät ole meedioita saati selvännäkijöitä, jotka kristallipallosta katsovat mitä jonkun iäkäs sukulainen tarvitsee. Pelkkä valittelu ja vikinä ei todellakaan auta, joten ihan turha pahoittaa mielensä jos ei tee muuta kuin nakuttelee taulua seinälle (onko saanut ylipäätään luvan tehdä niin) niin kuin jutun kirjoittanut tytär?
Yleensä kysytään jo ennakkoon hoivakodin jouluohjelma. Äitini hoivakodissa on koko joulukuun kaikenlaista pientä ohjelmaa, mutta joulu rauhoitetaan omaisten vierailuille ja yhdessä olemiselle. Mitä hemmettiä se henkilökunta äitini ja minun välissä pitäisi silloin hillua? Kaiken lisäksi äitini on niin huonossa kunnossa, että jos häntä ryhdyttäisiin pyhäkolttuun pukemaan hän kärsisi siitä enemmän kuin mukavista, helpoista vaatteista yllään.
Kyllä se vanhuksen joulufiilis pitäisi myös omaistenkin jaksaa miettiä ja myös ottaa huomioon, ettei sairas ja väsynyt vanhus edes jaksa pitkään rakkaita sukulaisiakaan. Meidän äidillä se on noin 15 minuuttia vierailu, joten se että vanhuksen elämää vertailee terveen elämään vaikuttaa epäkunnioittavalta vanhuksen tarpeita kohtaan.
Se viimeinen joulu voi olla kenellä tahansa ja jos haaveilee siihen jotakin blingbling-tnnelmaa on paras nähdä itse vaivaa kuin syytellä hoivakotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen edellinen kirjoittaja, joka mainitsi oman äitinsä olevan hyvässä hoivakodissa. Se on aivan ihmeellistä, miten pienillä asioilla hyvät hoitajat luovat mukavaa ilmapiiriä ja ilmaisevat välittävänsä. Lämmin huumori, ystävällinen kosketus ja sana ohimennen, hetkeen keskittyminen. Osastolla on vaativiakin potilaita, mutta kaikkien kanssa luovivat juuri sille asukkaalle sopivalla tavalla. Vierailen usean kerran viikossa äitini luona, joten en jaksa uskoa, että tällainen käytös olisi vain vieraskoreutta silloin, kun on omaisia näkemässä.
Kuinka kauan oikeasti menee siihen, että laittaa radion päälle ja sieltä joululauluja, tai vaihtaa pariston niihin jouluvaloihin? Kukaan normaali ihminen ei pidä tälaista "ylimääräisenä" työnä!
Vierailija kirjoitti:
Vanhus kuoli, kun oli hoitajilla muita kiireitä.
Jutussa ei kerrota mitään hoitajista, kyse on turvapuhelimeen vastaavasta palvelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhus kuoli, kun oli hoitajilla muita kiireitä.
https://yle.fi/a/74-20130866
NÄMÄ olivat turvapalveluväkeä, ei hoitajia!
Lueppa ajatuksella!
Kadultako otettu töihin vai vaaditaanko heillekin koulutus ? Niimpä.
Niin. Missä kunnossa iäkkäät ovat. Ja haluaako osa olla rauhassa. Miksi iäkkäillä ei ole omaa siipeä tai kotia, jos ketään ei kuitenkaan näy. Oliko avulle tai seuralle tarvetta. Sukulaisia käymään pitemmäksi aikaa? Entä vapaaehtoinen apu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä töissä asukkailla on ollut joulu jo noin puoli vuotta, välillä montakin kertaa päivässä keskellä kesää, vaikka on joulukuu. Ei muistisairas ole tässä hetkessä. Osa on menossa joka päivä kouluun ja osa etsii äitiään. Liekö huomanneet, kun oli paikat koristeltu itsenäisyyspäivän kunniaksi suomenlipuin ja sini-valkoisin värein tai ymmärsikö miksi.
Ps. Nykyään niin moni omainen on suorastaan ilkeä hoitajia kohtaan, että minustakin ennen ihan herttaisesta hoitajasta on tullut välinpitämätön m*lkku.
Pps. Ei ne asukkaat ole hoitajille tärkeitä ja läheisiä:)))
Vierailija kirjoitti:
Olen edellinen kirjoittaja, joka mainitsi oman äitinsä olevan hyvässä hoivakodissa. Se on aivan ihmeellistä, miten pienillä asioilla hyvät hoitajat luovat mukavaa ilmapiiriä ja ilmaisevat välittävänsä. Lämmin huumori, ystävällinen kosketus ja sana ohimennen, hetkeen keskittyminen. Osastolla on vaativiakin potilaita, mutta kaikkien kanssa luovivat juuri sille asukkaalle sopivalla tavalla. Vierailen usean kerran viikossa äitini luona, joten en jaksa uskoa, että tällainen käytös olisi vain vieraskoreutta silloin, kun on omaisia näkemässä.
Kuinka kauan oikeasti menee siihen, että laittaa radion päälle ja sieltä joululauluja, tai vaihtaa pariston niihin jouluvaloihin? Kukaan normaali ihminen ei pidä tälaista "ylimääräisenä" työnä!
Tai kuinka pitkään menee siinä, kun samalla laittelee pari ruumista lähtökuntoon? Hoivakodin asukkaat kun eivät katso kuolemalleen sopivaa aikaa, sitä lähdetään vaikka aattona ja silloin joku paristo jouluvaloihin (kuka ne muuten hankkii, omaisetko, jotka niitä valoja tuovat?) tai radion päällelaitto sadannen kerran samana päivänä ei ole ensimmäisenä mielessä.
Omaiset - minäkin - näemme vain sen oman isän tai äidin hoidon, ei meille tule mieleen, että osastolla ei ole omaa kokkia loihtimassa jouluruokaa, ateriat tulevat keskuskeittiöstä eikä niihin voi vaikuttaa kuin sisällön ja olomuodon suhteen tyyliin "laktoositon jauhettu". Joulukoristeet ovat usein paloturvallisuusriski puhumattakaan siitä, että dementikoilla on usein halu joko syödä tai repiä niitä. Jouluiset pöytäliinat - mistä ne loihditaan, ei niitä ole samalla tavalla liinavaatekaapissa kuin kotona on.
Hoivakoti on laitos, mutta omaisilla on mahdollisuus tehdä siellä olevan läheisensä joulusta juuri sellainen kuin he itse haluavat, kunhan muistavat siivota jälkensä. Kukaan ei kiellä tuomasta rosollia ja kinkkua hampaattomalle, mutta silloin pitää hyväksyä se, että niitä punajuurenpalasia syljeskellään ympäriinsä. Kukaan ei kiellä koristelemasta asukkaan omaa huonetta (jos sellainen on), kunhan varmistaa, että kukaan ei koristeita pääse syömään ja tulee itse ne siivoamaan pois. Koska jos ei tule, niin osasto ei niitä säilytä, vaan kestokuusi koristeineen lähtee roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhus kuoli, kun oli hoitajilla muita kiireitä.
https://yle.fi/a/74-20130866
NÄMÄ olivat turvapalveluväkeä, ei hoitajia!
Lueppa ajatuksella!
Kadultako otettu töihin vai vaaditaanko heillekin koulutus ? Niimpä.
MIkä sana on niim?
Kyllä turvapuhelinpalvelussa toimivilla on koulutus, aika usein he ovat vartijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat on paatuneita. Kuolema ei heitä hetkauta. Omat juoruilut ajaa edelle.
Naurattaa miten noista hoitajamitoituksista jaksetaan joskus paasata:)
Lisää naurunaihetta saat, kun yksityiset irtisanovat hoitajat ja julkiset hoivalaitokset lakkautetaan. Itse kun hoidat vanhat vanhempasi, niin uskon, että naurusi suorastaan raikaa. Omat lapsesi kun kieltäytyvät hoitamasta sinua, varmaan kieriskelet naurusta. 🤣
Tämä on hyvinvointialueiden päätös. Hoitopaikkoja olisi, hoitajia olisi, mutta vanhuksia ei haluta hoivakoteihin laittaa, vaan joutuvat jonottamaan hyvinvointialueen paikkoja. Aika moni mummo viettää kuukausia päivystyksessä, koska ei pärjää kotona, mutta Attendon hoivakotiin ei pääse, koska säästöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välittävä hoitaja saa pienellä vaivannäöllä ihmeitä aikaan. välinpitämätön vain tekee työnsä mekaanisesti.
Jep. Valitettavasti jatkuva kiire, vaihtuvat työkaverit ja jatkuva perehdyttäminen, säästöpaineet, huono johtaminen jne. Tekee helposti siitä välittävästäkin hoitajasta muutamassa vuodessa mekaanisen suorittajan. Yritä siinä pysyä positiivisena ja aktiivisena jos joka suunnasta tulee vaan p*skaa niskaan, eikä kiitosta mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen edellinen kirjoittaja, joka mainitsi oman äitinsä olevan hyvässä hoivakodissa. Se on aivan ihmeellistä, miten pienillä asioilla hyvät hoitajat luovat mukavaa ilmapiiriä ja ilmaisevat välittävänsä. Lämmin huumori, ystävällinen kosketus ja sana ohimennen, hetkeen keskittyminen. Osastolla on vaativiakin potilaita, mutta kaikkien kanssa luovivat juuri sille asukkaalle sopivalla tavalla. Vierailen usean kerran viikossa äitini luona, joten en jaksa uskoa, että tällainen käytös olisi vain vieraskoreutta silloin, kun on omaisia näkemässä.
Kuinka kauan oikeasti menee siihen, että laittaa radion päälle ja sieltä joululauluja, tai vaihtaa pariston niihin jouluvaloihin? Kukaan normaali ihminen ei pidä tälaista "ylimääräisenä" työnä!
Tai kuinka pitkään menee siinä, kun samalla laittelee pari ruumista lähtökuntoon? Hoivakodin asukkaat kun eivät katso kuolemalleen so
Totta kaikki tuo, mutta ei tarvitse tahallaan ymmärtää väärin. Ei hoivakodeissa joka päivä ketään kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä en ymmärrä että miksi niitä vanhenevia vanhempia ei muuteta lähemmäs vaan märistään ja stressataan jostain 500km päästä. Joo, on omat talot jne. mutta aika vähän tuota muuttoa edes harkitaan kun vanhuus alkaa painamaan.
Miten tämä tehdään ? Se kun ei mene niin, että soitetaan Niemi paikalle. Kuka maksaa sen kämpän min.200 000 pk- seudulla / vuokran joku 900e , jos nyt kukaan edes huolii 80v vuokralaista. Ei se ole helppoa vaikka asuisi samassa kaupungissakin. Mulla meni n.tunti suuntaansa julkisilla, 2 h kaupassa+ mahdollisesti pyykkikone jne. Tämä 3x viikko viiden vuoden ajan. Lisänä omakotitalon talonmiehen työt. Miksi ei myyty, hittoonko olisin yli kasikympiset vanhempani tunkenut vaikka rahaa olisi ollut myynnistä niin ei prosessina olis toiminut mitenkään.
Mulle tämä oli juuri ja juuri mahdollista , koska en ollut enää töissä.
He, jotka kysyvät miksi ette hoida, laittakaa myös tiedoksi puhutteko kokemuksesta vai huuteletteko huviksenne.
Tuossa HS:n kirjoituksessa en ymmärtänyt sitä, että omainen tulee hoitokotiin tms. ja ryhtyy hakkaamaan naulaa/koukkua seinään taulua varten. Siis aikuisten oikeasti ei kysele lupaa eikä käytä järkeviä työvälineitä ja on vielä ihmeissään, kun kukaan ei tule katsomaan, että mitä oikein teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen edellinen kirjoittaja, joka mainitsi oman äitinsä olevan hyvässä hoivakodissa. Se on aivan ihmeellistä, miten pienillä asioilla hyvät hoitajat luovat mukavaa ilmapiiriä ja ilmaisevat välittävänsä. Lämmin huumori, ystävällinen kosketus ja sana ohimennen, hetkeen keskittyminen. Osastolla on vaativiakin potilaita, mutta kaikkien kanssa luovivat juuri sille asukkaalle sopivalla tavalla. Vierailen usean kerran viikossa äitini luona, joten en jaksa uskoa, että tällainen käytös olisi vain vieraskoreutta silloin, kun on omaisia näkemässä.
Kuinka kauan oikeasti menee siihen, että laittaa radion päälle ja sieltä joululauluja, tai vaihtaa pariston niihin jouluvaloihin? Kukaan normaali ihminen ei pidä tälaista "ylimääräisenä" työnä!
Tai kuinka pitkään menee siinä, kun samalla laittelee pari ruumista lähtökuntoon?
Mutta kun kuolee, niin ei ole aikaa vaihtaa paristoja, joita muuten ei kaapissa automaattisesti ole, jonkun tulee ne hankkia vai oletetaanko oikeasti, että koska hoitajat saavat jouluvaloista töissä nauttia, niin toki he hankkivat niihin paristot?
Hoivakodissa ei kuolla joka päivä, mutta joka päivä joku yllättää perinteisillä selkäpaskoilla ja etenkin joulun aikaan sotkeutumalla koristeisiin tavalla tai toisella. Olisi ihanaa, jos vanhukset olisivat suloisia ja herttaisia, tekisivät vain sallittuja asioita ja ymmärtäisivät koristeiden ja ruuan eron.
Vierailija kirjoitti:
Olen edellinen kirjoittaja, joka mainitsi oman äitinsä olevan hyvässä hoivakodissa. Se on aivan ihmeellistä, miten pienillä asioilla hyvät hoitajat luovat mukavaa ilmapiiriä ja ilmaisevat välittävänsä. Lämmin huumori, ystävällinen kosketus ja sana ohimennen, hetkeen keskittyminen. Osastolla on vaativiakin potilaita, mutta kaikkien kanssa luovivat juuri sille asukkaalle sopivalla tavalla. Vierailen usean kerran viikossa äitini luona, joten en jaksa uskoa, että tällainen käytös olisi vain vieraskoreutta silloin, kun on omaisia näkemässä.
Kuinka kauan oikeasti menee siihen, että laittaa radion päälle ja sieltä joululauluja, tai vaihtaa pariston niihin jouluvaloihin? Kukaan normaali ihminen ei pidä tälaista "ylimääräisenä" työnä!
Mistä niitä paristoja hommataan. Ei meillä ainakaan ole varastossa.
Omilla rahoillako hoitajat niitä kipaisee vapaa aikana
Äitini hoivakodissa niin jouluvalot kuin paristotkin niihin hankitaan kaikille osastoille keskitetysti. En tiedä, missä paristot fyysisesti sijaitsevat, mutta voin toki tänään käydessäni kysyä!
Vierailija kirjoitti:
Olen edellinen kirjoittaja, joka mainitsi oman äitinsä olevan hyvässä hoivakodissa. Se on aivan ihmeellistä, miten pienillä asioilla hyvät hoitajat luovat mukavaa ilmapiiriä ja ilmaisevat välittävänsä. Lämmin huumori, ystävällinen kosketus ja sana ohimennen, hetkeen keskittyminen. Osastolla on vaativiakin potilaita, mutta kaikkien kanssa luovivat juuri sille asukkaalle sopivalla tavalla. Vierailen usean kerran viikossa äitini luona, joten en jaksa uskoa, että tällainen käytös olisi vain vieraskoreutta silloin, kun on omaisia näkemässä.
Kuinka kauan oikeasti menee siihen, että laittaa radion päälle ja sieltä joululauluja, tai vaihtaa pariston niihin jouluvaloihin? Kukaan normaali ihminen ei pidä tälaista "ylimääräisenä" työnä!
Käytännössähän tilanne menee niin, että hoitaja voi valita vaihtaako siihen radioon paristot ja antaa jonkun maata p*skat vaipassa vähän pidempään, vai priorisoiko ne välttämättömät hommat ja jättää tuommoiset ihan kivat tekemättä. Ja olisi varmaan hoitajankin kiva jossain kohtaa työvuoroa esim. syödä ja käydä vessassa.
Joo, sellasia lihavia tätejä noissa on monesti töissä syömässä komerossa pullaa keskenään ja istuvat perse penkissä koko ajan. Ei ihme, että ollaan pyylevää. No tyylinsä kullakin, mutta itse olisin mieluummin vankilassa kun jsosakin tuollaisessa laitoksessa lihavien tynnyrien armolla.
Joku on nyt selvästi päättänyt, että koska hänen työpaikallaan on liian kiire ja kurjaa eikä mitään ylimääräistä ehdi tehdä (eikä kyllä haluaisikaan), niin missään muuallakaan ei voi olla asiat paremmin. Onneksi voi, ja on. Enkä siis väitä etteikö resurssipula olisi ihan oikea ongelma, mutta johdon ja henkilökunnan asenteella on myös valtava merkitys.
Ehkä edellisen joulun vaivannäöstä eivät omaiset ole olleet kiitollisia ja enää ei jaksa