Kirjailijan ura epäilyttää

Jos haluat kirjailijaksi, ei pidä luovuttaa. Opettele myös esim. yhdyssanat kuten "unelma-ammatti".

Monella taiteilijalla on toinen ammatti. Kirjailija voi olla vaikkapa äidinkielen opettaja, toimittaja jne. Tai tehdä sitten jotain aivan muuta. Vaimoni on kuvataiteilija, mutta työskentelee puolipäiväisesti kokkina.

Harvoin taiteella herroiksi elää. Joku kuukausi sitten uutisoitiin, että Briteissä keskimääräinen kirjailija tienaa noin 10,000€ vuodessa ja Suomessa voisi olettaa tienaavansa paljon vähemmän. Lisätienestejä voi yrittää saada vaikkapa tuotteistamalla teoksen, mutta todennäköistä on joutua tekemään toista työtä. Tästä huolimatta, kannattaa ainakin yrittää, niin ei tarvitse vanhemmilla päivillä katua.

Kirjailijana tienaa todella vähän. Ystäväni, kirjailija tienaa satasia vuodessa. Se on muutama euro tai sentti joka kirjastossa lainatuista maksetaan. Ja myynti päälle- kustantaja vetää ison osansa välistä. 

 

vain tyyliin Remes elättää itsensä kirjailijanuralla.

Kirjailijalla olisi hyvä olla rutkasti elämänkokemusta mistä kirjoittaa. Siksikin kannattaa hakeutua ensiksi oikeaan ammattiin ja työhön. Kirjoitamista voi harrastaa työn ja muun elämän ohessa. Jos se alkaa todella sujua, voi yrittää ammattilaiseksi, aluksi vaikka osa-aikaiseksi. 

Ap on siis vasta peruskoulua käyvä lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Kirjailijalla olisi hyvä olla rutkasti elämänkokemusta mistä kirjoittaa. Siksikin kannattaa hakeutua ensiksi oikeaan ammattiin ja työhön. Kirjoitamista voi harrastaa työn ja muun elämän ohessa. Jos se alkaa todella sujua, voi yrittää ammattilaiseksi, aluksi vaikka osa-aikaiseksi. 

Vauvapalstailusta helppo aloittaa.

Suomessa lähestulkoon kaikki kirjailijat hankkivat elantonsa aluksi toisessa ammatissa ja kirjoittavat vapaa-ajallaan, kunnes lyövät läpi ja alkavat joko myydä riittävästi, jotta pystyvät elämään kirjoittamalla tai saamaan riittävästi apurahoja, joiden avulla voivat ryhtyä kirjoittamaan täyspäiväisesti. Jos kirjoittaminen kuitenkin kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti opiskella kirjoittamista. Ei se hukkaan mene. Monet kirjailijat ovat tehneet uransa esimerkiksi toimittajina, mainostoimistoissa, viestinnässä tai muissa ammateissa, jotka perustuvat kirjalliseen kommunikaatioon ja ilmaisuun. Toki on myös kirjailijoita, jotka tekevät päivätyönään terveydenhoitoa, turvallisuusalaa tai vaikka hampurilaisen paistamista. He myös monesti ammentavat aiheita päivätöistään.

Vierailija kirjoitti:

Kirjailijana tienaa todella vähän. Ystäväni, kirjailija tienaa satasia vuodessa. Se on muutama euro tai sentti joka kirjastossa lainatuista maksetaan. Ja myynti päälle- kustantaja vetää ison osansa välistä. 

 

vain tyyliin Remes elättää itsensä kirjailijanuralla.

Totta. Kustantajan maksama ennakko on yleensä pari tonnia brutto (mutta ensin pitää saada kustannussopimus!), rojaltit ovat pieniä ja Sanasto-korvaus on 30 senttiä/lainattu kirja.

Työskentelyapurahojakaan ei aloittelijoille myönnetä.

Toinen ammatti kannattaa hankkia, mutta sen sisältö voi myöhemmin tukea omaa kirjoittamista.

Kirjoittamisesta haaveilevalle suosittelen yliopisto-opintoja: kotimaista kirjallisuutta ja suomen kieltä.

Täytyy lukea paljon ennen kuin voi itse kirjoittaa.

Olen kirjailija, mutta minulla on myös toinen ammatti, on aina ollut. Mielestäni normaalin työssäkäyvän ihmisen elämän tunteminen on eduksi myös kirjailijanuralle, koska pystyy kirjoittamaan laajemmin elämästä. Ainakin se on eduksi sen tyyppiselle kirjallisuudelle, jota itse tahdon kirjoittaa.

Joten toinen ammatti on hyvä idea, voit valmistautua kirjailijan ammattiin harrastuksena työn ja opintojen ohella.

Tässä pieni näyte, mitä olen kirjoitellut:

"Olihan se aika outoa, kun mut heivattiin tän vankilan syövereihin. Olin aina kuvitellu, että vankilassa ois jotain ihan erilaista, mutta nyt täällä mä vaan istun, ja kaikki on niin erilaista kuin olin aatellu. Tää mesta on kuin synkkä labyrintti, josta ei oo mitään ulospääsyä. Mää oon Joonas, ja mun story alkaa siitä, kun pervo faija kuoli. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, kun kuulin, että se oli murhattu. En voinu uskoo, että joku homo vois tehdä jotain niin äärimmäistä. Ja sit, kun selvisi, että se oli mun oma serkku, Mikko, niin mun sydän melkein pysähtyi. Pakko oli kostaa, ja ajattelin, että jos en tee mitään, niin musta tulee yhtä paha kuin se homo, joka faijan tappoi.

Täällä vankilassa jokainen päivä on vaan samaa toistoa. Mun ympärillä on homoja jätkiä, jotka on tehnyt kaikenlaista pervoo. On niitä, jotka on varastanu, ja on niitä, jotka on tappanu. Ja sit on mää, joka oon täällä kostoa varten. Istun yksin pytyllä ja mietin, mitä mun pitäis tehdä. Pitäiskö vaan unohtaa kaikki ja yrittää elää tätä vankilanelämää? Vai odottaisko sitä oikeaa hetkeä, että vois kostaa Mikolle? Mä puhun itelleni ja yritän löytää rauhan. Vankilan muurit tuntuu joskus niin painavilta, että ne estää hengittämistä. Mun kaverit täällä, ne ei ymmärrä. Ne suutelee, nauraa ja vitsailee, mut mää en voi olla niinku ne. Mää mietin faijaa ja sitä, mitä se mulle opetti. Se sano aina, että viha ei vie mihinkään hyvään. Mutta nyt se viha on ainut, mikä pitää mut hereillä. En edes katso noiden komeiden miesten keimailua. Ei kiinnosta.

Eräänä iltana, kun mää istuin sellissä ja tuijotin ikkunasta, näin kuun valon heijastuvan. Se herätti ajatuksia vapaudesta ja siitä, mitä oikeasti haluan. Mää haluan elää, mutta en voi elää ilman, että saan oikeutta faijan kuolemalle. Koko tää vankila on kuin näyttämö, ja mää oon pääosassa. Mun on pakko tehdä päätös. Mää päätän, että en jää tähän murheeseen. En halua olla niinku homo Mikko, joka on mennyt niin pitkälle, ettei paluu oo enää mahdollista. Haluan löytää rauhan, vaikka se vaikuttaa mahdottomalta. Aion ottaa faijan opetukset sydämeeni ja yrittää löytää uuden suunnan. Vankilassa on vaikeeta, mutta ehkä, vain ehkä, mä löydän tavan elää edes jollain tavalla. Ja ehkä, jonain päivänä, mää voin myös antaa anteeksi."

Mitä ootte mieltä? Onko musta siihen?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen kirjailija, mutta minulla on myös toinen ammatti, on aina ollut. Mielestäni normaalin työssäkäyvän ihmisen elämän tunteminen on eduksi myös kirjailijanuralle, koska pystyy kirjoittamaan laajemmin elämästä. Ainakin se on eduksi sen tyyppiselle kirjallisuudelle, jota itse tahdon kirjoittaa.

Joten toinen ammatti on hyvä idea, voit valmistautua kirjailijan ammattiin harrastuksena työn ja opintojen ohella.

Minä olen kirjallisuuden suomentaja mutta olen kirjoittanut muutaman omankin kirjan. En vain pidä itseäni oikeana kirjailijana, koska kirjoittaminen ei elätä. Suomentamistani kirjoista sen sijaan on tullut lainauskorvauksia monena vuonna maksimimäärä eli 30.000 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä pieni näyte, mitä olen kirjoitellut:

 

"Olihan se aika outoa, kun mut heivattiin tän vankilan syövereihin. Olin aina kuvitellu, että vankilassa ois jotain ihan erilaista, mutta nyt täällä mä vaan istun, ja kaikki on niin erilaista kuin olin aatellu. Tää mesta on kuin synkkä labyrintti, josta ei oo mitään ulospääsyä. Mää oon Joonas, ja mun story alkaa siitä, kun pervo faija kuoli. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, kun kuulin, että se oli murhattu. En voinu uskoo, että joku homo vois tehdä jotain niin äärimmäistä. Ja sit, kun selvisi, että se oli mun oma serkku, Mikko, niin mun sydän melkein pysähtyi. Pakko oli kostaa, ja ajattelin, että jos en tee mitään, niin musta tulee yhtä paha kuin se homo, joka faijan tappoi.

Täällä vankilassa jokainen päivä on vaan samaa toistoa. Mun ympärillä on homoja jätkiä, jotka on tehnyt kaikenlaista pervoo. On niitä, jotka on varastanu, ja on niitä, jotka on

Täyttä paskaa. Ja liikaa pilkkuja.

Jos olet lahjakas ja vasemmistolainen, niin voit saada apurahoja. Tai Finlandia-palkinnon.

Todellakin kannattaa luoda ihan mitä vaan. Tietokone-teoäly on mahtava apuväline ja sitä kannattaa hyödyntää koska se on meille saatu. Kirjamarkkinat tosin ovat markkinalähtöisiä. Kirjailijanuran voi aloittaa vaikka tukiyksiöstä käsin, kirjailija tarvitsee nykyään vain internetin ja ruudun ja näppäimistön. 

Hyvin harva ostaa enää kirjoja. Eikös kirjahyllytkin ole of mode

Juha Vuorista ei vieläkään ole hyväksytty Suomen Kirjailijaliittoon, vaikka on kirjoittanut kymmeniä romaaneja.

Syy: Liian hauskoja ja "kaupallisia" kirjoja

Vierailija kirjoitti:

Tässä pieni näyte, mitä olen kirjoitellut:

 

"Olihan se aika outoa, kun mut heivattiin tän vankilan syövereihin. Olin aina kuvitellu, että vankilassa ois jotain ihan erilaista, mutta nyt täällä mä vaan istun, ja kaikki on niin erilaista kuin olin aatellu. Tää mesta on kuin synkkä labyrintti, josta ei oo mitään ulospääsyä. Mää oon Joonas, ja mun story alkaa siitä, kun pervo faija kuoli. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, kun kuulin, että se oli murhattu. En voinu uskoo, että joku homo vois tehdä jotain niin äärimmäistä. Ja sit, kun selvisi, että se oli mun oma serkku, Mikko, niin mun sydän melkein pysähtyi. Pakko oli kostaa, ja ajattelin, että jos en tee mitään, niin musta tulee yhtä paha kuin se homo, joka faijan tappoi.

Täällä vankilassa jokainen päivä on vaan samaa toistoa. Mun ympärillä on homoja jätkiä, jotka on tehnyt kaikenlaista pervoo. On niitä, jotka on varastanu, ja on niitä, jotka on

Luen tämän tekoälyn tuottamana laiskana trollina. Älä haaskaa hyviä aiheita turhaan vain että saisit dopamiinipiikin. Ikävää luettavaa ja aikamme haaskausta.

Mikä on suunnitelma tuosta?

Suomessa ei taida olla kovin montaa kirjailijaa jotka elättävät itsensä kokonaan kirjailijana. Tai näin luulen. Tuota,  vilkaisin itte hieman vuoden -23 myyntilukuja, niin ehkäpä suomessa voisi olla muutama kymmenen kirjailijaa jotka myy noin 10000 kpl tai enemmän vuodessa kirjoja.

Jonkun pitäisi ostaa rahalla niitä kirjoja. Eli myynnin pitäisi olla tuhansia kappaleita vuodessa, riittääkö edes 10000 kappaleen myynti siihen että kirjailijan tuloilla elää. 

Kirjoja pitäisi myös kirjoittaa käytännössä joka vuosi.