Pilaako lapsi aina parisuhteen?

Varmasti tulee hetkiä ja kausia jolloin parisuhde jää lapsen jalkoihin. Ja varmasti tulee myös kausia että tämä ei haittaa yhtään vaan koette että tämä on juuri sitä miksi olette olemassa.

Elämässä ei yleensä pääse eteenpäin jos ei pysty yhtään luopumaan osasta sitä mitä joskus on ollut.

Kyllä, ja lapset pilaavat muutenkin koko elämän. Ja myös viattomien sivullisten elämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos parisuhde painaa vaakakupissa enemmän, miksi ei voi jäädä lapsettomaksi? 

Voidaan toki jäädäkin, sitä tässä yritetäänkin päättää. Molempia kuitenkin kiinnostaisi kokea myös vanhemmuus, ja voitaisiin antaa lapselle hyvät oltavat.

Ap

Oletteko ajatelleet sitä, että syntyvä lapsi saattaa olla sairas tai erityistarpeinen? Siinä parisuhde joutuu väistämättä koetukselle. Terveenkin lapsen kanssa voi mennä miljoona asiaa pieleen. 

Tottakai olemme sitäkin mahdollisuutta miettineet. Kyllä tätä on pohdittu, mietitty ja jahkattu niin kauan, että alkaa ikäkin kohta tulemaan vastaan molemmilla.

Ap

Jos oikeasti on sitoutunut ja rakastaa toista, niin ei sitä parisuhdetta silloin yhtäkkiä pilaa mikään ulkopuolinen tekijä tai muutos, lapsikaan. Jos taas ei ole oikeasti sitoutunut, voi parisuhteen pilata moni muukin muutos kuin lapsi. Ei teidän elämä nimittäin tule maailman tappiin asti pysymään ennallaan kuitenkaan. Tarvitaan tahtoa priorisoida toisen onnellisuutta, myös silloin, kun olosuhteet muuttuvat. Toisen huomioiminen ei saa loppua lapsen saamiseen.

Itse en halua lapsia, enkä mitenkään vaadi että kaikkien pitäisi sellaisia hankkia. Teitä ajatus tuntuu kuitenkin kiehtovan, joten olisi sääli, jos luopuisitte siitä ilman hyvää syytä. Mun mielestä pelko parisuhteen huononemisesta ei ole hyvä syy.

Meillä on kaksi teini-ikäistä lasta eikä parisuhteemme todellakaan ole pilalla. Itse uskon että elämämme lasten kanssa on ennemminkin vahvistanut ja syventänyt suhdettamme. En tiedä olisimmeko jaksaneet katsella toisiamme nämä yli 20 vuotta jos lapsia ei olisi. Lapset antavat niin paljon sisältöä elämään eikä ehdi tylsistyä.

Lapset vievät suhteen seuraavalle levelille. Meillä ainakin rakkaus on vain lisääntynyt lasten myötä. Rakastan mieheni tapaa olla isä. Itselläni rikkinäinen lapsuudenperhe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se koko parisuhdetta pilaa. Ainoastaan seksielämän.

Minkä nuorena oppii, sen vanhempana taitaa.

Tyttö ja poika katsovat käsi kädessä, kun iskä laittaa peenistä äiteen billuun!

No kun ei laita, sehän se ongelma onkin. Äidin kanssa ei voi enää sekstata, se olisi pervoa. No, oma moka kun tuli valittua vääränlainen mies.

Okei, valitsin miehen väärin. Oma moka.

Ei pilaa, mutta muuttaa kyllä. Enää ei olla vapaita menemään ja tulemaan miten haluaa. Se arki etenkin näin pimeänä vuodenaikana, jossa vanhemmat käy töissä, lapset on päiväkodissa/koulussa, kuskaillaan harrastuksiin ja jossain välissä pitäis käydä kaupassa ja laittaa ruokaakin on aika uuvuttavaa... 

Tehkää sellainen testi että molemmat nukutte kuukauden ajan 3-4h yössä, ei yhtenäkään yönä enempää. Jos kuukauden jälkeen kaikki on hyvin välillänne tehkää se lapsi. Lapsi voi aiheuttaa monenlaista myllerrystä ja pahaakin univelkaa, näkisitte miten pystytte tiiminä toimimaan.

Kunhan lastenhoito on molempien projekti niin molemmille jää myös omaa aikaa. Niissä missä lapsi pilaa parisuhteen menee yleensä niin, että isä elää "lapsetonta" elämää omine rientoineen ja äidille jää kodin- ja lastenhoito kokonaan, vaikka kävisi kokoaikatöissä.

Muuttaa, mutta ei pilaa. Lapset tekevät suhteeseen erilaisia vaiheita ja kerroksia, syvyyttä, pitkällä tähtäimellä.

Tuurista kiinni. Tuleeko pahoja synnytysvaurioita, miten kestää valvomista, miten hyvät unenlahjat vanhemmilla, millainen tapaus lapsi on, onko terve, onko tukiverkkoa, onko jommalla kummalla tai molemmilla ollut traumoja omassa lapsuudessa, jnejne. Parisuhde voi mennä pilalle tai se voi vahvistua, ei sitä kukaan voi ennalta tietää miten käy.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja elämän myös.

Niin sinäkin olet pilannut vanhempiesi parisuhteen ja elämän. Mieti sitä jos osaat.

Vierailija kirjoitti:

Tehkää sellainen testi että molemmat nukutte kuukauden ajan 3-4h yössä, ei yhtenäkään yönä enempää. Jos kuukauden jälkeen kaikki on hyvin välillänne tehkää se lapsi. Lapsi voi aiheuttaa monenlaista myllerrystä ja pahaakin univelkaa, näkisitte miten pystytte tiiminä toimimaan.

No tuo on lyhyt vaihe ja vain yksi osa siinä vanhempana olemisessa. Eikä kaikki lapset edes valvota. Mutta kyllähän se muuten sitoo. Riippuu ihan siitä, miten teidän työnjako siinä toimii. Onko se sellainen me yhdessä tästä selvitään -projekti vai että kun et sinäkään koskaan ja miksi minä aina -projekti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, ja lapset pilaavat muutenkin koko elämän. Ja myös viattomien sivullisten elämän.

Kuole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehkää sellainen testi että molemmat nukutte kuukauden ajan 3-4h yössä, ei yhtenäkään yönä enempää. Jos kuukauden jälkeen kaikki on hyvin välillänne tehkää se lapsi. Lapsi voi aiheuttaa monenlaista myllerrystä ja pahaakin univelkaa, näkisitte miten pystytte tiiminä toimimaan.

No tuo on lyhyt vaihe ja vain yksi osa siinä vanhempana olemisessa. Eikä kaikki lapset edes valvota. Mutta kyllähän se muuten sitoo. Riippuu ihan siitä, miten teidän työnjako siinä toimii. Onko se sellainen me yhdessä tästä selvitään -projekti vai että kun et sinäkään koskaan ja miksi minä aina -projekti.

En jaksanut kirjoittaa etten pelkän vauva/pikkulapsiajan takia ehdottanut tuota, vaan ihan siksikin että näkee miten toimii kun on hankalaa, epämukavaa, ei jaksaisi, miten se yhteen hiileen puhaltaminen silloin sujuu kun on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että joku 70% miehistä perustaa joskus 30-35v perheen numero 2 ja näistä vielä ehkä kolmasosa noin 45-55v ikäisenä perheen numero 3.

Eli nämä alusta loppuun yksi ja sama perhe tapaukset alkavat olla aika harvinaisia poikkeuksia.

Mieheni alkaa kohta jo olemaan tuossa kolmannen perheen iässä, mutta aiempi pitkäaikainen kumppani ei halunnut lapsia ja sekin oli hänelle ihan ok. Ei olla toistemme ensirakkauksia, mutta suurimpia sellaisia, ja nyt on viimeiset hetket päättää ollaanko loppuelämä kahdestaan vai kolmistaan.

Ap

Ei pilaannu kun löytyy nuori 20v rakastajatar.

M46

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että joku 70% miehistä perustaa joskus 30-35v perheen numero 2 ja näistä vielä ehkä kolmasosa noin 45-55v ikäisenä perheen numero 3.

Eli nämä alusta loppuun yksi ja sama perhe tapaukset alkavat olla aika harvinaisia poikkeuksia.

Mieheni alkaa kohta jo olemaan tuossa kolmannen perheen iässä, mutta aiempi pitkäaikainen kumppani ei halunnut lapsia ja sekin oli hänelle ihan ok. Ei olla toistemme ensirakkauksia, mutta suurimpia sellaisia, ja nyt on viimeiset hetket päättää ollaanko loppuelämä kahdestaan vai kolmistaan.

Ap

Älä tee lapsia jos et ole 100%, että pystyt yksin niistä myös huolehtimaan! Sillä mies alkaa olemaan aika vanha lapsiperhearkeen. Hän ei välttämättä jaksa sitä pitkään ja tielle tulee ero, sitten jäät yh:ksi. Nähnyt itse tuon kuvion monta kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että joku 70% miehistä perustaa joskus 30-35v perheen numero 2 ja näistä vielä ehkä kolmasosa noin 45-55v ikäisenä perheen numero 3.

Eli nämä alusta loppuun yksi ja sama perhe tapaukset alkavat olla aika harvinaisia poikkeuksia.

Mieheni alkaa kohta jo olemaan tuossa kolmannen perheen iässä, mutta aiempi pitkäaikainen kumppani ei halunnut lapsia ja sekin oli hänelle ihan ok. Ei olla toistemme ensirakkauksia, mutta suurimpia sellaisia, ja nyt on viimeiset hetket päättää ollaanko loppuelämä kahdestaan vai kolmistaan.

Ap

Älä tee lapsia jos et ole 100%, että pystyt yksin niistä myös huolehtimaan! Sillä mies alkaa olemaan aika vanha lapsiperhearkeen. Hän ei välttämättä jaksa sitä pitkään ja tielle tulee ero, sitten jäät yh:ksi. Nähnyt itse tuon kuvion monta kertaa

Mies on vanha isäksi ja jo kerran elämänkriiseissä pistänyt puolison vaihtoon eli ennuste huono. Löytyisikö ap sinulle ikäisesi luotettava kumppani?