Aina voisi mennä huonomminkin

Aikoinaan vähän harmitti, kun onnettomuuden jälkeen oli vasen puoli kehosta halvaantunut.Onneksi aivojen muut osat ottivat tuhoutuneen osan hommia itselleen.

Ei ollut riemulla rajaa, kun vihdoin sain varastettua naapuripedin mummon rollaattorin ja rullasin ulos tupakalle.

Se hoitaja, joka oli silloin vuorostaan istumassa sänkyni vieressä katsomassa pysynkö hengissä, oli silloin ruokalassa syömässä.

Jouduin rullailemaan ruokalan ohi ja mokoma huomasi minut. Kiljui perään, että mihin oikein olet menossa ja hyppi tasajalkaa.

Kun palasin teholle niin lääkäri oli vastassa. Oli yllättävän iloinen ja sain siirron normaali osastolle, missä ei koko ajan ollut joku vahtimassa.