Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ongelmia isovanhemman kanssa
09.12.2024 |
Moikka kaikki!
Kinkkinen tilanne esikoisemme toisen isovanhemman kanssa. Laitoimme omalle äidilleni eteenpäin pyynnön, että hän kutsuisi itseään joksikin muuksi kuin mummiksi, koska puolison äiti on ollut mummi jo yli 20v. Hän pettyi ja suutahtikin tästä, koska oli toivonut juuri tätä nimikettä itselleen. Annoimme kuitenkin muuten päättää hänen itse asiasta, ja alkuun sovimme - hänen ehdotuksestaan - että hän on mummo (mistä ilmeisesti ei kuitenkaan pitänyt, vaikka sanoi että on ok olla mummo) ja nyt lähiaikoina muutettiin se mammaksi - taas hänen toiveestaan - mikä myöskään ei tainnut olla hänelle ok.
Useita kertoja hänen tullessa kylään hän sanoi itseään mummiksi ja toitotti mummia vaikka oltiin sovittu toisin. Korjasimme useita kertoja sanan käyttöä, jotta hän itse myös alkaisi aktiivisesti kutsumaan itseään mummoksi tai mammaksi.
Silti mummi-sanaa viljeltiin ja kysyttäessä hän sanoi, ettei tarkoituksella sitä sanaa viljele, vaan tulee se häneltä automaattisena.
Voiko aikuiselta ihmiseltä nyt puoli vuotta myöhemmin odottaa, että hän olisi jo korjannut kutsuvansa itseään mummoksi tai esimerkiksi mammaksi, kun mummia käytetään edelleen?
Kommentit (29)
Meillä the mummi on anoppi, minä en saa kuulemma olla mummi vaan pitää valita joku muu nimitys kun tyttären lapsi syntyy. "Mummi" on varattu vain hänelle kuolemaansa saakka. :D Katinkontit, olen mummi, omaan suuhun mukavin nimitys. Tästäkin saadaan taistelu, mutta tulkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaista se on, kun on äitiyslomalla vauvan kanssa. Alkaa pähkäillä kaikenlaisia asioita.
Olen mummo kahden lapseni lapsille. Kolmannen lapsen puoliso kutsuu minua Liisa-mummiksi ja tietysti lapset myös. En enää viitsi ehdottaa heillekin mummoa, koska se ei tunnu heidän suuhunsa sopivan, olen sitten heille Liisa-mummi .
Minulta 10v mummina olleelta kysyttiin mitä mieltä olen kun toinenkin isoäiti haluaisi olla mummi, tietenkin se sopi minulle.
Vähän olisin kyllä harmistunut, jos olisi alettu kutsua niinkuin lapsuusystäväni isoäitejä, iso mamma ja pikku mamma ja ihan oli nimitykset koon mukaan. Arvaatte varmaan kumpi mummi olisin ollut.
Mulla oli lapsena kaksi mummoa ja kaksi mummolaa! Ei ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä piti isoisän valita jokin muu nimi itselleen kuin pappa, koska lapsi on kaksikielinen ja pappa on hänelle isä. Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut pappa hänellekin, mutta valitsi nimensä sitten itse ukista ja vaarista. Onko tämäkin nyt niin kamalaa?
Meillä isoisä on pappa, vaikka kaksikielisellä lapsella on ennestään pappa omassa perheessä. Veikko-pappa on eri asia kuin pappa, se on lapsellekin itsestäänselvää eikä ole tullut ongelmia. Veikko-pappa kun on Veikko-pappa muillekin lapsenlapsille, olisi ollut outoa, jos yhden lapsen perheellä olisikin ollut grosspapa.
Jos toinen kieli on näköjään Saksa, niin silloinhan se perheessä oleva isä ei ole pappa kahdella p:llä kirjoitettuna kuitenkaan... On siinä eroa onko papa vai pappa. Ruotsiksi se on pappa ja siitä se ongelma syntyy. Tätä ongelmaa ei minun katsoakseni ole esim. Ranskassa ja Saksassa, missä se on papa tms.
Voihan lapsilla olla monta mummoa ja heitä voi kasvotusten puhutella kaikkia mummoiksi, mutta muuten heitä voi erotella vaikka etunimellä kuten Sylvi-mummo, Tuula-mummo tai jos asuvat eri paikkakunnilla niin sitten vaikka Kuopion mummo, Joensuun mummo jne. On onni jos lapsella on monta elossa olevaa mummoa, meidän suvun nuorimmaisella on niitä 5 kpl , kun isomummot lasketaan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Meillä on Heljä-mummi, Tapani-ukki, Mirja-mummi ja Pekka-ukki eikä mitään ongelmia.