Lue keskustelun säännöt.
Voiko aikuinen mies kuunnella tätä?
06.12.2024 |
Iski tässä pieni identiteettikriisi kun Spotify ilmoittaa aina vuoden lopussa, mitä bändiä on kuunnellut eniten, yms tilastoja.
No, minähän olen 33-vuotias perheellinen ja työssäkäyvä mies. Mutta musiikkimakuni häiritsee välillä suoraansanottuna itseänikin, sillä kuuntelen lähes pelkästään j-poppia. Siis sellaista aika lapsellista ja "värikästä", tyttöbändejä pelkästään.
Mistään pienistä määristä ei ole edes kysymys, vaan kuuntelen sitä ihan tunteja viikossa. Fruits zipperin uutta albumia olin spotifyn mukaan kuunnellut 28 tuntia kuluvana vuonna.
En tiedä, mitä aikuiset ihmiset yleensä kuuntelee. Onko muassa mennyt jokin vialle, kun kuuntelen tälläistä.. En tiedä mitä ajatella. Mielipiteitä?
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuosta pitäisi olla jotain mieltä?
Jokainen kuunnelkoon sitä mistä itse tykkää.
Kai sitä saa kuunnella mitä haluaa. Jos taas katsot samalla noita videoita ja kuolaat tyttöjö, niin menee vähän överiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä saa kuunnella mitä haluaa. Jos taas katsot samalla noita videoita ja kuolaat tyttöjö, niin menee vähän överiksi.
Mielestäni noissa on juuri kivaa se, että kun kerran materiaali on selkeästi tosi nuorille suunnattua, niin esiintymisasut ja -tyyli on hyvin epäseksuaalista ja lapsenomaista, eli ei sellaista mihin miehen katse osuisi millään kyseenalaisella tavalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kans yksi tosi hyvä ja menevä biisi. Tuossa on tekstitkin englanniksi, sanoitukset käsittelevät tosiaan ihan lasten juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei?
Itsekin kuuntelen vielä v58 kaikkea omituista, Tik Tak oli paras bändi, yhä katselen niiden videoita Youtubesta.
Muutenkin kuuntelen Blondieta, Paramorea ja Evanescencea.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei?
Itsekin kuuntelen vielä v58 kaikkea omituista, Tik Tak oli paras bändi, yhä katselen niiden videoita Youtubesta.
Muutenkin kuuntelen Blondieta, Paramorea ja Evanescencea.
Perehdytin kerran uutta työntekijää ja se puhui musiikista jonkun aikaa, oli alan harrastajia oikein tosissaan. Sitten lopulta se kysyi mitä minä sitten kuuntelin ja kun vastasin, että vain j-poppia, niin se ei SANALLAKAAN enää jatkanut keskustelua, vaan rupattelu katkesi siihen ja jatkui myöhemmin muista aiheista.
Siksi, ja monesta muustakin syystä / vastaavien kokemusten kautta, mieleeni on iskostunut sellainen ajatus, että aikuistuessa myös musiikkimaun kuuluisi aikuistua mukana. Mutta ilmeisesti täälläkin monen mielipide on, että kuuntelee mitä kuuntelee.
Mutta silti tuo on jotenkin vaivaannuttavaa. Ihmiset pitää hulluna ja se saa miettimään, että mitä jos siinä onkin perää. Mitä jos lastenlauluja kuunteleva aikuinen itse asiassa todella onkin jotenkin pöpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän musiikkivideon ulkoinen olemus on yksi juttu, joka on saanut minut tosiaan johonkin identiteettikriiseilyn syövereihin välillä. Tämä biisi ei ole mikään eeppisin hitti, mutta tuota bändiä kuuntelen muuten paljon, ihan top5 kuunnelluissa mulla.
Mutta miten lapselliselta se näyttää!
Äkkiä mitä mieleen tulee tuttujen miesten musiikkimakuja niin yhtä moni kuuntelee j-poppia kuin mitä kuuntelee raskasta musiikkia.
Minulla, keski-ikäisellä harmaahiirulaisella soi eniten punk. Jossain vaiheessa tajusin ettei kannata kokea vaivaantuneisuutta kun joku yrittää yhdistää minut ja punk-musiikin yhteen, epäonnistuen surkeasti. Jos minua ei tunne yhtään, niin pelkän ulkonäön perusteella varmaan luullaan minun kuuntelevan jotain suomi-iskelmää ja poppia, joita en voi sietää kumpaakaan.
Kaksi henkilöä muistan jotka saivat minut yhdistettyä musiikkimakuuni, muutama sekuntti heilläkin meni asiaa käsitellessä. Muille on tullut lähinnä error404 aivoihin. Ne jotka ovat pidempään tunteneet ennen kuin musiikkimaku tulee puheeksi eivät ylläty.
Minusta se on ihan höpö höpöä että musiikkimaku jotenkin aikuistuisi iän karttuessa. Kyllä ne samat rytmit pysyvät suurimmalla osalla läpi elämän. Yksi taapero alkaa tanssimaan rockin soidessa, toinen iskelmän, kolmas popin. Saman musiikin tahdissa he tanssisivat vanhuksinakin jos keho antaa myöten. Jotkut toki löytää sen oman musiikkinsa vasta varttunemmalla iällä, jos ei vain ole aikaisemmin siihen törmännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei?
Itsekin kuuntelen vielä v58 kaikkea omituista, Tik Tak oli paras bändi, yhä katselen niiden videoita Youtubesta.
Muutenkin kuuntelen Blondieta, Paramorea ja Evanescencea.
Perehdytin kerran uutta työntekijää ja se puhui musiikista jonkun aikaa, oli alan harrastajia oikein tosissaan. Sitten lopulta se kysyi mitä minä sitten kuuntelin ja kun vastasin, että vain j-poppia, niin se ei SANALLAKAAN enää jatkanut keskustelua, vaan rupattelu katkesi siihen ja jatkui myöhemmin muista aiheista.
Siksi, ja monesta muustakin syystä / vastaavien kokemusten kautta, mieleeni on iskostunut sellainen ajatus, että aikuistuessa myös musiikkimaun kuuluisi aikuistua mukana. Mutta ilmeisesti täälläkin monen mielipide on, että kuuntelee mitä kuuntelee.
Mutta silti tuo on jotenkin vaivaannuttavaa. Ihmiset pit
Olen musiikkialan ammattilainen, ja läheisten kollegoiden keskuudessa ainakin kuunnellaan aivan laidasta laitaan kaikkea häpeilemättä, ja myös tuomitsematta muita. Aina on tietysti kaiken maailman tosikkoja liikkeellä, mutta viettäkööt he elämänsä kuten haluavat. Yleensä kumpuaa epävarmuudesta moinen kummastelu.
Ei kai siinä mitään vikaa ole, jos tykkää siitä. Kait sitä saa kuunnella, mistä tykkää. Mä kuuntelen nyt Heilungia:
Ai niin, tässä yksi suosikeistani