Pelkään saavani paniikkikohtauksen lentokoneessa

Minua ahdistaa ett pitää mennä sellaseen ahtaaseen putkeen, siis koneen runko on ahdas, ja istuinpaikka on tosi ahdas, tuntuu että joka sentti on täynnä tavaraa tai ihmisiä, ilma loppuu, et pääse pois. Siks en o lentäny ku viimeks v.2011.

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten koin ylösvedon. Lähestyttiin Treen lentokenttää ja ihan lähellä kiitorataa kone nousikin jyrkästi takaisin ylös. Kai rutiinijuttu mutta hiukan pelästyin. 

😂😂😂 on ihan sairaan dramaattista 🤦🏻

Vierailija kirjoitti:

Jännin vaihe koneessa on kun kone täristää kiitorataa pitkin. Tämä kestää 1-3.minuuttia. Sitten kone onkin jo ilmassa. Nousuvaiheessa asento voi tuntua hiukan erikoiselta, mutta kyllä se siitä äkkiä tasaantuu. Ihmiset alkavat heti nousun jälkeen puuhailemaan kaikenlaista, joten voit keskittyä seurailemaan muiden puuhailua. Itseäni auttaa se, kun seuraan tarkasti, mitä kaikkea nousun aikana tapahtuu. Itse lento ei yleensä ole mitenkään erityinen kokemus. Lähinnä pitkästyttävä. Laskussa taas koneen asennot voivat tuntua kropassa tottumattomalle metkalta, mutta niistä selviää. 

Aloittaja ei sanonut lentopelosta yhtään mitään 🤦🏻

Vierailija kirjoitti:

Ainoa syy miksi minä voisin saada paniikkikohtauksen lentokoneessa on se suljettu tila. Kun sieltä ei vain paineta nappia ja jäädä seuraavalla pois. Suljetut tilat ovat aina olleet minulle pahoja. Lentämistä en pelkää yhtään, toki tiedostan että aina joskus koneita tulee alas, mutta ei se aiheuta minussa mitään kaaosta. Suljettu tila on paha.

Mulla tämä sama, ahdistun jos en pääse pois esim. lentokone, auto jossa ovet lapsilukossa, autopesula, isot ihmismassat vaikka konserteissa tms aina pahempi mitä ahtaampi paikka.

Vierailija kirjoitti:

Ei se alkokaan aina auta. Kerran koneessa oli tuhannen seipäässä oleva pari, joka laskeutuessa hoki "Me kuollaan kaikki". Jatkoi myös lomansa tuhannen seipäässä. 

Aina ihmetellyt tuota. Tulisi paljon halvemmaksi kiskoa lärvejä kotonaan viikko tai pari kun ei siitä mitään jälkeenpäin muista. Mutta kukin tyylillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten koin ylösvedon. Lähestyttiin Treen lentokenttää ja ihan lähellä kiitorataa kone nousikin jyrkästi takaisin ylös. Kai rutiinijuttu mutta hiukan pelästyin. 

😂😂😂 on ihan sairaan dramaattista 🤦🏻

Oh, mä tykkään tuosta ja koneen nousukiidosta. Mikähän kumma siinäkin, se on melkein kiihottavaa.

Suojakänniä kannatan.

Vierailija kirjoitti:

Jännin vaihe koneessa on kun kone täristää kiitorataa pitkin. Tämä kestää 1-3.minuuttia. Sitten kone onkin jo ilmassa. Nousuvaiheessa asento voi tuntua hiukan erikoiselta, mutta kyllä se siitä äkkiä tasaantuu. Ihmiset alkavat heti nousun jälkeen puuhailemaan kaikenlaista, joten voit keskittyä seurailemaan muiden puuhailua. Itseäni auttaa se, kun seuraan tarkasti, mitä kaikkea nousun aikana tapahtuu. Itse lento ei yleensä ole mitenkään erityinen kokemus. Lähinnä pitkästyttävä. Laskussa taas koneen asennot voivat tuntua kropassa tottumattomalle metkalta, mutta niistä selviää. 

Nousut ja laskut on lentokoneessa parasta. Toinen hyvä on kun lentokone suhteellisen matalalla kallistaa voimakkaasti kaartaessaan, niin että ikkunasta näkee suoraan alas, jos on sisäkaarteen puolella.

Vierailija kirjoitti:

Tuon selittäminen lääkärille niin varmaan saa reseptin pieneen annokseen Diapamia tai vastaavaa lääkettä.

Veljeni on lääkäri ja puhunut tuosta kuinka lääkärit ovat todella kahtiajakautuneita bentsojen suhteen. Toinen puoli ei määrää edes pientä määrää vaikka mikä olisi tilanne, toinen puoli kykenee vielä käyttämään tervettä harkintaa. Työterveydestä on kaikista parhaat mahkut saada rauhoittavia.

Vierailija kirjoitti:

Ei se alkokaan aina auta. Kerran koneessa oli tuhannen seipäässä oleva pari, joka laskeutuessa hoki "Me kuollaan kaikki". Jatkoi myös lomansa tuhannen seipäässä. 

Olivat muuten oikeassa. Me todellakin kuollaan kaikki.

Katsot mitä toiset tekee ja käyttäydyt sen mukaan. Eiu ne muutkaan ala meuhaamaan.

Aina tehdä se mitä toiset tekee.

Tarjolla on jo 18 tunnun yhtäjaksoisia lentoja. Australiasta Eurooppaan.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa syy miksi minä voisin saada paniikkikohtauksen lentokoneessa on se suljettu tila. Kun sieltä ei vain paineta nappia ja jäädä seuraavalla pois. Suljetut tilat ovat aina olleet minulle pahoja. Lentämistä en pelkää yhtään, toki tiedostan että aina joskus koneita tulee alas, mutta ei se aiheuta minussa mitään kaaosta. Suljettu tila on paha.

Jep, ehkä se tosiaan on se suljettu tila joka aiheuttaa ahdistukseni, eikä niinkään se lentäminen. Hisseihin meneminenkin on vähän niin ja näin. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten koin ylösvedon. Lähestyttiin Treen lentokenttää ja ihan lähellä kiitorataa kone nousikin jyrkästi takaisin ylös. Kai rutiinijuttu mutta hiukan pelästyin. 

😂😂😂 on ihan sairaan dramaattista 🤦🏻

No on juu. En ole yleisesti mitään poikkeavaa kokenut eli siinä mielessä oli uutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten koin ylösvedon. Lähestyttiin Treen lentokenttää ja ihan lähellä kiitorataa kone nousikin jyrkästi takaisin ylös. Kai rutiinijuttu mutta hiukan pelästyin. 

😂😂😂 on ihan sairaan dramaattista 🤦🏻

Oh, mä tykkään tuosta ja koneen nousukiidosta. Mikähän kumma siinäkin, se on melkein kiihottavaa.

Noita ylösvetoja nyt ei kai kovin usein tapahdu eli kuinka monta kertaa olet kokenut? 

Mulla aivan sama juttu. Tarvittaessa käytössä rauhoittava ja beetasalpaaja tällaisiin tilanteisiin. Tosin kaikki rauhoittavat eivät toimi paniikkihäiriöön. Kannattaa neuvotella lääkärin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon selittäminen lääkärille niin varmaan saa reseptin pieneen annokseen Diapamia tai vastaavaa lääkettä.

Veljeni on lääkäri ja puhunut tuosta kuinka lääkärit ovat todella kahtiajakautuneita bentsojen suhteen. Toinen puoli ei määrää edes pientä määrää vaikka mikä olisi tilanne, toinen puoli kykenee vielä käyttämään tervettä harkintaa. Työterveydestä on kaikista parhaat mahkut saada rauhoittavia.

Juuri ahdistuskohtauksiin pyysin yksityiseltä jotain lääkettä. Kirjoitti Propralia ja kehotti lähtemään luontoon. Joskus 2000-luvun alussa YTHS:n psykiatri kirjoitti reilusti Xanoreita  en jäänyt koukkuun  

Mä olen viime aikoina matkustellut usein ja kerran krapulassa sain paniikkikohtauksen kun lentokone lähti yläilmoille. Onneksi oli rauhoittavia käsilaukussa, mutta vettä sain vasta kun turvavyö valon sai avata kun kone oli ilmassa. Tunne oli kamala ja vaan itkin ja ajattelin että kuolen. Rauhoittavalla ja sillä että mies vaihtoi paikkaa mun viereen niin tämä kohtaus meni ohi ihan 5minuutissa.

Mutta muuten kevyt humala ajaa saman asian eikä iske paniikkia, eli kokeile sitä jos et saa rauhoittavia. Ja älä matkusta krapulassa tai sitten ota ainakin rauhoittava tai tasuria.

Toisaalta voisi ajatella, ettei se haittaa, jos tulee paniikkikohtaus. Käyt sitten vaikka vessassa tai jotain vastaavaa, joka laukaisee tilanteen. 

Varustaudu hyvin. Ota mukaan semmoista, mikä rauhoittaa tai vie ajatukset muualle. Esim. lentokoneessa minulla siihen toimii sanaristikot, joku karkki, ja etenkin muumikirjat. Katsele lentoemäntiä. Se rauhoittaa, sillä näet, että he ovat rauhallisia. Venyttele. Silittele käsiäsi, käsivarsiasi, kaulan alapuolta, reisiäsi. Haukottele. Sano itsellesi rauhoittavia ajatuksia, kuten nyt saa kerrankin vaan istua eikä ole pakko tehdä mitään tai mikäs tässä on istuskellessa. Mieti ihailemasi ihmisiä ja miten hekin matkustavat lentokoneella. 



Ennen kaikkea: ei haittaa yhtään, jos paniikkikohtaus tulee. Saa tulla, mutta tuskin tulee. Jos tulee, selviät siitäkin. Menet lentohenkilökunnan luo ja he rauhoittelevat. Se menee ohi lentokoneessakin. Ajattele silloin, kun on paha olo, että kohta voin taas hyvin. Sitten tulet takaisin istumaan ja jatkat puuhastelua. Se paniikkikohtaus ei ole häpeä eikä harvinaisuus, vaikka onkin inhottavan tuntuinen.