Vävy oli törkeästi heittänyt pois antamani perintö työkalut!
Oli minun isoisältä saakka suvussa kulkeneita vasaraa, meisseliä, sahaa jne. Ja nyt oli kuulemma vävy vain vienyt ne jätehuoltoon ja ostanut uudet. Olisi edes antanut takaisin, jos ei ole ymmärrystä perintö-tavaroista!
T. Appiukko
Kommentit (27)
Mitä tästä opimme: älä anna sinulle tunnearvoista lahjana, koska lahjan saaja päättää, mitä sille tekee, ellei etukäteen sovi selkeistä ehdoista. On usein parempi antaa lahja, jolla ei ole itselle henkilökohtaista merkitystä, jotta tällaiset pettymykset voidaan välttää.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä kukaan viitsi vanhoilla paskoilla nikkaroida.
No ei niitä ole tarkoituskaan käyttää. Ne säilytetään vitriinissä, ja ehkä sitten joku juhlava viimeinen naula naputetaan perintö-vasaralla.
Ap
Se tavaran (tunne)arvo on sinun päässäsi, ei siinä tavarassa. Jollekin muulle kuin sinulle, täysin turhaa romua.
No, jos sulla ap on mökki, niin tiedät kyllä minkä vävymies keväällä ensitöikseen tyhjentää. Ja tyhjentää nimenomaan sillä rikkinäisellä lapiolla, jonka teräosa ei pysy varressa kiinni. Oppiipahan olemaan.
Meilläkin on tallessa faarivainaan perintökirves, siihen on vaihdettu terä 2 kertaa ja varsi 4 kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on tallessa faarivainaan perintökirves, siihen on vaihdettu terä 2 kertaa ja varsi 4 kertaa.
Sitä ei kannata laittaa kiertoon. Ihan museotavaraa. Toivottavasti seuraavat sukupolvet arvostaa. ;D
Tämä aloitus tuli sinulle mieleen keksiä siitä ketjusta, missä äiti oli antanut poikansa perheelle isomummon perintölautaset.
Minullakin on suvussa vuosisatoja kulkenut perintökirves. Isoisäni vaihtoi siihen terän 1950-luvulla ja varren siihen vaihtoi hänen isänsä joskus 1900-luvun alussa.
Jospa ne perintökalut olivat jo niin huonossa kunnossa, että uudemmat vie voiton.
Olisit antanut ne kotiseutumuseoon, jos kerran ovat noin arvokkaita sinun mielestäsi.
Vaihdoit sitten aamupäivän miniän lautasineen iltapäivän työkaluvävyyn.
Opettele kirjoittamaan ja lakkaa esittämästä appiukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus tuli sinulle mieleen keksiä siitä ketjusta, missä äiti oli antanut poikansa perheelle isomummon perintölautaset.
Nyt pois tältä palstalta, käytät liikaa aikaasi täällä.
Me tehtiin mökille perinnenurkkaus noista. Eihän niillä oikeasti kukaan nykyaikana viitsi mitään tehdä.
Et antanut vävylle ohjetta, että ne täytyy ripustaa seinälle koristeeksi.
Minä annoin vaarin perintökalut ilmaiseksi pois, sinne meni vanhat meisselit ja koko pakki. Minkä ihmeen takia pitäisi säästää jotain vanhoja työkaluja, yhden vasaran ja muutaman ruuvimeisselin säästin, mutta loput pistin kiertoon.
Miksi annoit ne vävyllesi etkä lapsellesi (eli sen vävyn puolisolle)? Tai miksi niitä ylipäätään piti eteenpäin lahjoittaa jos olisit ne kuitenkin halunnut säilyttää.
Ei sitä kukaan viitsi vanhoilla paskoilla nikkaroida.