Mikä tai mitkä ovat suosikkejanne ei-klassikko Aku Ankka-tarinoista?

Onko noin? Lukuhetkestä on aikaa! Tiedätkö (tai tietääkö joku muu) mikä tuon saaritarinan nimi on tai mistä sen voisi löytää? Varmaan joku 1990- tai 2000-luvun juttu?

Saaritarina on nimeltään Unelmaloma. Se alkaa numerossa 34.1994. On kolmiosainen jatkosarja. 

Onko noin? Lukuhetkestä on aikaa! Tiedätkö (tai tietääkö joku muu) mikä tuon saaritarinan nimi on tai mistä sen voisi löytää? Varmaan joku 1990- tai 2000-luvun juttu?

En osaa tarinan nimeä sanoa, mutta tarinoita löytyy Aku Ankan lataamo-palvelusta vissiin kaikki. Jos ei haittaa digitaalisesti lukea 🙂

Nyt tuli mieleen, että kerran pelkillä tuntomerkeillä ehkä tuon lataamon haulla löysin oikean tarinan ja sain luettua sen. En tiiä osaisko chatgpt tuntomerkeillä löytää myös..

Ai joku jo vastas tuossa yllä, vau nopeaa 😊

Iineshän on ihan vosu. Jos Hannulla on enemmän rahaa viedä ulos ja ostaa lahjoja, niin Aku jää lehdellä soittelemaan.

Mutta aiheeseen- lempparit ovat Aku Taikaviitta ja Akun banaanipotku. Ja oikeasti feministisia ovat : Taikaviitta saa vastustajan, Kultu Sormion Bond- jutut ja mikäs se Roopen nuoruuden ihastus Klondikesta olikaan?

Kiitos molemmille! Täytyypä joku kerta lukea nuo. 

Eräs mieleeni hieman hatarasti jäänyt tarina lapsuudestani on se, josta opin, mistä ilmansuunnasta aurinko nousee ja mihin laskee. Musta Pekka tai joku vastaava kelmi heitti Akun ja seurueen (?) tyrmään. Olikohan tarina joku hieman länkkärihenkinen? Pekka totesi, että vangit ovat tyrmässä niin kauan kuin aurinko nousee idästä ja laskee länteen.

Vanhat akut oli niin hyviä ja kodikkaasti piirrettyjä. Nykyään alkaa taas parantua mutta välillä niin kehnoa sekoilua. Se suomalainen piirtäjä tarinoineen oli kaikkein huonoin, täyttä sontaa lapsille

Kaikki joissa Hannu Hanhi oli hannuhanhi. Tajutonta menoa!

Sami Garam käänsi ei niin kauan sitten yhden albumin stadin slangiksi otsikolla "Rotsi on mut byysat puuttuu". Siinä oli tuo tässäkin ketjussa mainittu höpsismi-tarina, oli huikean hauska. "Stiggailun diggailu".

Enemmän jääneet mieleen vanhojen tarinoiden taustalla olleet yksityiskohdat.

Jossain sarjassa oli laiskottelijoiden kerhon mielenosoitus. Kyltissä luki "vaadimme yksipäiväistä työviikkoa ja lounaaltapaluurahaa".

Taskarissa ollut meksikolainen hotelli Rapacunto.

Elokuvateatterissa meni Sylvesteri Tallosen elokuva Kalliokilluja.

Sisäänkäynnin oviaukon yläpuolella kyltti "tavarat ja rahvas".

Jossain taskarissa Akusta tuli hevilaulaja, veteli lavalla "muista aina liikenteessä reggae ok!".

Toisessa Maisti & Lysti -firma myi naposteita, joiden pakkauksista kerättiin yllätteitä.

Jossain sarjassa tv-visailu "Haluatko, Viljo, pääriksi?"

Vierailija kirjoitti:

Iineshän on ihan vosu. Jos Hannulla on enemmän rahaa viedä ulos ja ostaa lahjoja, niin Aku jää lehdellä soittelemaan.

Mutta aiheeseen- lempparit ovat Aku Taikaviitta ja Akun banaanipotku. Ja oikeasti feministisia ovat : Taikaviitta saa vastustajan, Kultu Sormion Bond- jutut ja mikäs se Roopen nuoruuden ihastus Klondikesta olikaan?

Kultu Kimallus ja karhunsa oli Mesitassu.

Tässä aika ehkä kultaa muistot mutta lapsuudessani kasarilla/ysärillä luin jo silloin iäkkäitä Roope-Setä -lehtiä. Sellaisia taskukirjan ja akkarin välimuotoja. Niissä oli tarina kun Roope kilpailee arkkivihollisensa kanssa jättipullojen hankinnassa. Jossakin tarinassa Roope harrasti alkemiaa ja löysi kullan ohjeen. Paljastui, että kyseessä oli lihaliemihyytelö!

Taskukirjoissa taisi olla tarina, jossa Hullu-Riitta teki kangasbisnestä ottamalla kuvionnit trooppisista perhosista. 

Parhaita tarinoita on ne missä Aku on jossain ammatissa aivan suvereeni kunnes aina kuitenkin kusee homman ns. huolella :D 1980-luvulta tulee mieleen kun A. Ankka oli puutarhurimuotoilija joka saksi pensaista ja puista taideteoksia. Sitten kävi suosionsa huipulla saksimassa kasvitieteellisen uniikit kasvit uuteen uskoon ja sai koko kaupungin vihat päälleen. 

Muistan tarinan missä Aku halusi viettää karavaani loman Tupun, Hupun ja Lupun vastustuksesta huolimatta. Sitten kaikki neljä lähtivät matkaan rämällä puisella vankkurilla jota veti sekopää hevonenn joka innostui välillä varoittamatta laukkaamaan holtittomasti. Lopulta vankkuri kiersi Ankkalinnan ravirataa kylväen tuhoa joka puolelle. 

Tarina päättyi kun pojat lekottelivat vuoristomökillä, minne olisivat alunperinkin tahtoneet, ja Aku piileskeli puun rungossa. Jotenkin juuri se että Akun ja ankkapoikien roolit olivat niin vinksinvoksin, Aku usein se ketä piti kaitsea, hykerrytti lapsena. 

Mikki Hiiressä ikävystytti juuri se että Mikki oli tavallinen vastuullinen vanhempi. Mikki-tarinoiden huumori ei ollut yhtä anarkistista kuin Aku-tarnoissa ja juontui usein siitä että Mikki kömmähteli pätemisen tarpeessaan. 

Kerran Mikki käski television orjia Morttia ja Verttiä, jotka toljottivat "Pöllöti-tv:n ihanaa ylikansallista hömppää", osallistumaan lasten majanrakennuskilpailuun. Lopuksi Mikki päätyy itse rakentamaan koko majan lasi-ikkunoineen päivineen ja se voittaa ykköspalkinnon. Palkinto on uudenuutukainen televisio, jota hiiripojat sitten ahmivat majassaan. 

Ikinä ei ole ollut tietoa kuka sen Aku Ankan  tarinan takana on. Mahdotonta vastata.

Se suomalainen piirtäjä tarinoineen oli kaikkein huonoin, täyttä sontaa lapsille

Kari Korhonen onnistui kyllä siinä että osasi luoda uusia hahmoja Ankkalinnaan, lähinnä ankkapoikien irtolaisystävä Lauri Lokin. Esim. Daniel Vicarin prinsessa Una oli ihan paska. 

Itsellä on ihme mielihalua lukea usein "tikkana paikalla" tai "riisikeisari" kun syön jotain hyvää ruokaa. Noista tarinoista tulee vain niin nälkä :) Taskareissa tykkään lukea Flemming Andresenin kuvittamia tarinoita, ovat usei outoja tai vähän synkkiä, erikoismaininta "kevyesti paras" tarinalle. Siinä maata uhkaa planeetta-x ja tarinassa aku ja kumppanit pikku hiljaa kokevat lähestyvän planeetan seurauksia. Lopussa Aku tietää että maailma tulee loppumaan, kaikki kuolevat ja käy läpi asioita. Mutta onneksi loppu on erilainen. Tarina oli aika synkkä akkaritarinaksi. 

Tuli ketjun innoittamana otettua pino Aku Ankkoja mitä meille kulkeutui lapsen ollessa pieni ja luin niitä.

Ensimmäistä osaa tarinasta ei ollut noissa lehdissä, mutta huvitti Mikki Hiiri ja Robin Hood -tarina. Siinä Mikki on hyvin erilainen kuin yleensä. Käsikirjoitus on Ted Osbornen ja Piirrokset Floyd Gottfredsonin. Viimeisessä eli kolmannessa osassa Mikki hermostuneena toteaa "Viis perinteistä! Minähän en lemmensairaita typyköitä niskoilleni huoli." Ei yhtään Mikkimäistä =D

Muuten mieleeni on jäänyt tarina, missä Aku huomaa pinetkin yksityiskohdat ja tulee hetkeksi superammattilaiseki siinä. Sitä en muista mitä kaikkea kävi, mutta lopussa Roope testaa Akua donitseilla (?) ja Aku valitsee se mistä pitää vähemmän, joten Roope uskoo Akun menettäneen kykynsä. Aku kuitenkin miettii ettei halunnut ottaa sitä herkullisempaa koska siinä oli jotain kärpäsen jalan jälkiä.

Samoin tarina missä Aku alkaa taiteilijaksi ja pyrkii toteuttamaan jotain ennustusta että kaikki tulevat näkemään hänen työtään. Lopulta hän maalaa jonkun merkittävän rakennuksen suuruudenhulluuskuvitelmissaan ja kaikki suuttuvat. Lopussa hän ajaa sitä maalausautoa, jolla maalataan teihin viivat ja ennustus toteutuu.

Aika paljon tuollaiset Akun erityistaidot on jääneet itselleni mieleen. Kolmaskin tuli nyt, siinä Akulla on menestyvä ravintola ja Roope haluaa saada Akun reseptin itselleen. Roope laittaa Iineksen vakoilemaan Akua, mutta Aku näkee kun Iines korjaa peruukkiaan ja tunnistaa Iineksen ja tajuaa Roopen olevan reseptin perässä. Antaa sitten jonkun ihan kauhean reseptin. Sitä en muista miten Akun ravintola päätyi suljetuksi, mutta Roopen ravintola ei menestynyt koska käyttivät sitä kauheaa reseptiä.

Sitten vähän muuta, jos joku muistaa tarinan eikä se ollut joku uni, niin kertokaa mistä löydän! Saattoi olla 90-luvun taskareissa, siinä yksi ankanpojista ottaa ja ihastuu. On toki mahdollista että olen nähnyt unta, eikä tarinaa ole oikeasti olemassa.

En muista muuta kuin sen tarinan missä pyörää ei ollut keksitty ja kananmunatkin oli neliöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmän jääneet mieleen vanhojen tarinoiden taustalla olleet yksityiskohdat.

Jossain sarjassa oli laiskottelijoiden kerhon mielenosoitus. Kyltissä luki "vaadimme yksipäiväistä työviikkoa ja lounaaltapaluurahaa".

Taskarissa ollut meksikolainen hotelli Rapacunto.

Elokuvateatterissa meni Sylvesteri Tallosen elokuva Kalliokilluja.

Sisäänkäynnin oviaukon yläpuolella kyltti "tavarat ja rahvas".

Jossain taskarissa Akusta tuli hevilaulaja, veteli lavalla "muista aina liikenteessä reggae ok!".

Toisessa Maisti & Lysti -firma myi naposteita, joiden pakkauksista kerättiin yllätteitä.

Jossain sarjassa tv-visailu "Haluatko, Viljo, pääriksi?"

Tuo tavarat ja rahvas on hulvaton. Muistaakseni jossain tarinassa oli kerho, jonka nimi oli jokin sentapainen kuin Ankkalinnan vakavamieliset. Kovin olivat hymytöntä sakkia, mutta kiva, kun kaikenlaisille on oma porukka, jossa ymmärretään.

Vierailija kirjoitti:

Tuli ketjun innoittamana otettua pino Aku Ankkoja mitä meille kulkeutui lapsen ollessa pieni ja luin niitä.

Ensimmäistä osaa tarinasta ei ollut noissa lehdissä, mutta huvitti Mikki Hiiri ja Robin Hood -tarina. Siinä Mikki on hyvin erilainen kuin yleensä. Käsikirjoitus on Ted Osbornen ja Piirrokset Floyd Gottfredsonin. Viimeisessä eli kolmannessa osassa Mikki hermostuneena toteaa "Viis perinteistä! Minähän en lemmensairaita typyköitä niskoilleni huoli." Ei yhtään Mikkimäistä =D

Muuten mieleeni on jäänyt tarina, missä Aku huomaa pinetkin yksityiskohdat ja tulee hetkeksi superammattilaiseki siinä. Sitä en muista mitä kaikkea kävi, mutta lopussa Roope testaa Akua donitseilla (?) ja Aku valitsee se mistä pitää vähemmän, joten Roope uskoo Akun menettäneen kykynsä. Aku kuitenkin miettii ettei halunnut ottaa sitä herkullisempaa koska siinä oli jotain kärpäsen jalan jälkiä.

Samoin tarina missä Aku alkaa taiteilijaksi ja pyr

Tuo viimeinen, sehän oli ankanpojat tarina "Kun lempi leimuaa" ysärin alun taskarissa Tarua vai totta? Luin sen taas juuri äsken. Ah ne ihanat AkuxReginella rakkaustarinat. :)