Kerro millainen oli koulussasi se suosittu tyttö/poika

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa tuo suosittu? Eri ihmisillä oli eri kaverit.

Semmoinen, jota kaikki arvostaa. Vastakohta se, jonka ryhmään kukaan ei ryhmätöissä halua, huudetaan viimeisenä joukkueisiin, vaikea saada kavereita ym. 

Eli siis, sosiaaliset vs epäsosiaaliset?

Kysytäänköhän tässä siis oikeasti, että minkälainen oli se sosiaalisin tyyppi koulussa. Minun luokallani ei ollut ketään semmoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa tuo suosittu? Eri ihmisillä oli eri kaverit.

Semmoinen, jota kaikki arvostaa. Vastakohta se, jonka ryhmään kukaan ei ryhmätöissä halua, huudetaan viimeisenä joukkueisiin, vaikea saada kavereita ym. 

Eli siis, sosiaaliset vs epäsosiaaliset?

Voi olla sosiaalinen tyyppi josta juuri kukaan ei kuitenkaan pidä. Tosi moni haluaisi oman  ystäväpiirin, muttei ikinä onnistu saamaan sellaista. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tää suosittu tyttö/poika jokin vanhusten juttu? Yhdessäkään koulussani ei ollut ketään ns suosittua, oli vain tyyppejä joilla oli paljon kavereita ja niitä joilla oli vähemmän

Vaikuttaa siltä, että sulla on vaikeuksia tunnistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen nyansseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka olivat varakkaista vanhemmista

Itse en muista yhtään, että varakkuudella olisi ollut merkitystä lapsuudessani

Pikemminkin mitä köyhempi oli ja mitä enemmän oli 'rappiolla' ja elämää vaikeaa moninaisten ongelmien kanssa, sen coolimpi. Mutta olenkin ghetosta.

En tiedä miksi vaivaudun vastaamaan tälle jankkaajalle (keskustelu on jo ilmiannettu), mutta minä olen itse sellainen. Tosin hieman piilevästi, koska yleensä suosituilla on suuri kaveriporukka. Minä vain en viihdy, enkä ole koskaan viihtynyt missään valtavissa porukoissa. Joten se, ettei minulla ole ollut suurta määrää kavereita on ollut lähinnä minusta itsestäni kiinni. Aina on ollut tunkua seuraani ja se on joskus vähän ahdistavaakin. Minuun on aina ihastuttu helposti ja ajaudun helposti tilanteisiin, joissa kuvittelen olevani vaikkapa kaveri jonkun kanssa tai juttelevani muuten vain, kunnes sitten möläytän jotain ja mies suuttuu siitä (koska on kuvitellut jotain muuta.) Ja minä en ole ymmärtänyt, että meillä on hänen (kuka ikinä onkaan) mielestään jotain meneillään. Viimeisin eksäni sanoi minua rivien välistä tyhmäksi, kun en mukamas tajua miksi miehet haluavat olla tekemisissä kanssani. Sitten hän oli ihan ihmeissään, että miten et ymmärrä tuollaista. No kun minun mielestäni ihmiset voivat keskustella ilman, että mies on jatkuvasti elin kädessään ruudun toisella puolella. Jos jutellaan siis netissä. 

Vierailija kirjoitti:

Kilttiä poikaa kukaan ei kutsunut bileisiin 🥺

Mikä oli tietenkin aivan oikein.

Ei tule mieleen ketään yhtä suosittua. Oli ns. suosittujen basic girlien ja basic poikien porukat, suositut kovikset, sitten oli hevarit jotka oli omissa oloissaan kaukana muista, emot, hissukat. 

Basic Girls & Boys oli sellaisia yleensä urheilijoita jotka olivat laumoissa niissä koulun näkyvimmissä ja suurimmissa auloissa joiden läpi kaikki kulkivat, ja heidän kanssaan samoissa porukoissa oli myös kovikset. Kovikset ei harrastaneet yleensä joukkueurheilua kuten nuo basicit, vaan tytöt enempi ratsastusta ja pojat esim. nyrkkeilyä ja motocrossia. Koviksilla oli esim. fritsuja ja lävistyksiä, ja nämä kaikki (niin basic girlit ja boyt kuin koviksetkin) kävivät samoissa kotibileissä. Fruittarit kuului myös näihin. Iso osa kuului jollain tavalla näihin porukoihin, nämä oli ne näkyvimmät ja äänekkäimmät. 

Itse en kuulunut mihinkään näistä, mutta olin ns. kaikkien kaveri eli pystyin viettään aikaa kaikkien kanssa hissukoista koviksiin. En kuulunut kiinteästi mihinkään, joten vaeltelin fiiliksen mukaan porukasta toiseen ja vietin aikaa myös muutamien muiden kanssa jotka eivät näihin porukoihin istuneet. Ystäväni olivat muissa kouluissa, en kokenut oman kouluni porukkaa kovin kiinnostavaksi. 

Meillä oli paikkakunnalla vain yksi yläaste, varmaan jotain 500-550 oppilasta. Tällä suosittuja olivat viinaa juovat, tupakkaa polttavat kiusaavat ja itsestään liikoja luulevat kakarat. Yhteistä heille oli huono sosiaalinen status. Toisin kuin tässä ketjussa, yksikään suosittu ei ollut sellainen, kuka olisi ollut kaikille mukava, hyvä koulussa jne. Tosi vinoutunutta kun nyt aikuisena asiaa ajattelee. Minä tietenkään en kuulunut noihin suosittuihin, vaan olin kiusattu koska olin niin hiljainen. Muutin muualle opiskelemaan ja heti sain poikaystäväkseni ns. suositun tyypin. Hän oli sosiaalisesti taitava ja osasi ottaa muitakin ihmisiä huomioon. Siellä oli muutenkin ihan eri meininki kuin entisellä paikkakunnallani, välimatkaa oli muutama sata km, mutta maailmat oli ihan erilaiset.

Joku apina se oli

Minun koulussani oli vain monia erilaisia kaveriporukoita. Oli urheilulliset, taiteelliset, sateenkaari-ihmiset, weebit, emo/gootit ja energiajuoma-jonnet. Ei ollut ketään, jota kaikki ns arvostaisi. 

N20

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka olivat varakkaista vanhemmista

Itse en muista yhtään, että varakkuudella olisi ollut merkitystä lapsuudessani

Pikemminkin mitä köyhempi oli ja mitä enemmän oli 'rappiolla' ja elämää vaikeaa moninaisten ongelmien kanssa, sen coolimpi. Mutta olenkin ghetosta.

Oliko tämä itä-suomessa? Tosin voihan muuallakin olla samanlaista.

Ne pahat pojat oli suosittuja, he kiusasivat muita, haukkui tyttöjä/naisia ja ne harrasti jääkiekkoa tai urheilua. 

Kiltit pojat ei ollu suosittuja.

Nyt kun katsoo mitä näistä koulun suosituista koviksista on tullut, niin ei yhtikäs mitään. Elivät teininä elämänsä parasta aikaa ja ovat ihan pohjasakkaa näin aikuisvinkkelistä katsottuna. Olenko vahingoniloinen? Olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka olivat varakkaista vanhemmista

Itse en muista yhtään, että varakkuudella olisi ollut merkitystä lapsuudessani

Pikemminkin mitä köyhempi oli ja mitä enemmän oli 'rappiolla' ja elämää vaikeaa moninaisten ongelmien kanssa, sen coolimpi. Mutta olenkin ghetosta.

Oliko tämä itä-suomessa? Tosin voihan muuallakin olla samanlaista.

Pk-seudulla

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun katsoo mitä näistä koulun suosituista koviksista on tullut, niin ei yhtikäs mitään. Elivät teininä elämänsä parasta aikaa ja ovat ihan pohjasakkaa näin aikuisvinkkelistä katsottuna. Olenko vahingoniloinen? Olen.

Näinhän siinä on käynyt. Olen myös vahingoniloinen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät sosiaaliset taidot takaavat suosion.

Kyllä, ei hyväkään ulkonäkö auta jos ei ole sosiaalinen.

Tuli mieleen parikin ,koulussa ääni matala,poikamainen tyttö piirteiltään,ei lyhyt ole hän..Amiskassa tyttö poikamainen ulkonäkö ,tytön nimi,lyhyet hiukset.Silti kaikki kaveeras heidän kanssa tietysti tuon ekan Kaa vielä  tunnetaankin.Ei ole naimisissa,ei lapsia.

Jostain syystä minua on alkanut ärsyttää tämä USA:sta suhteellisen hiljattain tännekin kotiutunut termi "suosittu" puhuttaessa lapsista/nuorista. Se ei yksinään kerro ihmisestä mitään. Suomen kielessä on aina ollut riittävästi sanoja ilmaista asioita paljon paremmin.

Naisen herkkyys sytyttää aina miehen. Ei kovaääninen ja epäkuntoinen traktori ... Sillä ajetaan, siihen ei rakastuta.

Olin ehkä suosittu, koska sivuutin moisen amerikkalaistyylisen keskinkertaisuuden ihailun. En hyväksynyt moista naurettavaa rankkausta ja siksi olin suosittu ...  Paradoksi jos mikä!