Teini on alkanut dissamaan mua ja pitää isäänsä parempana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oman turvallisuudentunteen ja minäkuvan kannalta on olennaista, ettei hän saa kohdella sinua huonosti vaikka jotkut impulssit siihen ohjaisivatkin. Provosoitua ei kannata, vaan ihan vain viileä jämäkkä ilmoitus että se on muuten niin, että tuohon sävyyn ei toiselle puhuta. Meillä saa olla eri mieltä ja suuttuakin saa, mutta halveksuva puhe ei käy. Lapselle voi kertoa että mieluiten hoidat nämä asiat puhumalla niin kuin fiksujen ihmisten kesken, mutta jos ei sanominen riitä vaan tapa yleistyy, niin sitten vaihdetaan johonkin kieleen jota nuori ymmärtää eli tarvittaessa aletaan vähentää etuja.

Ei kannata alkaa vaatimaan sitä lasta puhumaan vastoin omia tunteitansa. Sehän on myös manipulaatiota.

Sitähän kasvattaminen on, manipulointia. Tietoinen, aktiivinen yritys vaikuttaa toisen ihmisen ajatteluun, käytökseen, arvomaailmaan, mielellään sillein että ihmisestä kasvaisi suurin piirtein toimintakykyinen, yhteiskuntakelpoinen ja hyvinvoiva tyyppi. Se on vähän niinku vanhempien duuni. 

Kysy mitä hän tietää sinun tilanteestasi saadessasi valita kouluja. Ei sinun nuoruudessa ollut sama kuin nyt esim tasa arvo ja perheiden kannustus kouluun. Kysy mikä häiritsee valitsemallasi tiellä. Kysy olisiko poika edes olemassa jos olisit lähtenyt muuhun kouluun

Kyllä ns kouluttamatonkin voi olla fiksu ja tietoinen. Kerrohan että ei elämää opita pelkällä koulunpenkillä, onhan niitä yritysjohtajia joilla koulu 4

Onko minkä ikäinen? Omalle hyvin käyttätyvälle teinille tuli ihme vaihe tuossa seika-kasiluokan kieppeillä. En olisi ikinä uskonut, että ihana lapsi alkaa käyttäytyä niin mulkkumaisesti äitiään kohtaan yhtäkkiä ja ilman syytä. Käytös oli nenäkästä, epäkunnioittavaa ja kaikkitietävää, olin ihan ymmälläni, usein pahoilla mielin ja kerran itkinkin. En hyväksynyt tietenkään moista käytöstä, vaan annoin kuulua ja näytin kyllä kaapin paikan. Tuon vaiheen jälkeen hän on onneksi palannut takaisin omaksi aikaisemmaksi itsekseen. Olen ajatellut, että ehkä se oli jonkinlainen murros- tai teini-ikään kuuluva juttu tai itsenäistymisen ensivaihe, yritys kaapata valta kotona eli kapinaa tms. 

Eli tuo ei välttämättä liity sinänsä lainkaan niihin huoltajuusasioihin, koulutukseesi tms., vaan on teinin kapinaa.

Koulussa on voitu puhua tämmöistä. Että koulutus korreloi sivistystä tms

Tai kaverit puhelleet kun äiti on tohtori ja isi lääkäri yms