Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lue tarinani ja kerro, mitä minun pitäisi tehdä?
ysiluokkalainen
28.11.2024 |
Hei.
Olen 9.-luokkalainen 15-vuotias tyttö. Elämässäni on mennyt tähän asti kiitettävästi. Olen aina ollut koulussa kiitettävä, ja tänä jouluna tavoitteenani on nostaa tämänhetkinen 9,8 keskiarvo 10,0 keskiarvoon. Tiedän hyvin, että olen jo nyt todella hyvä, eikä minun tarvitsisi yrittää yhtään enempää. Jostain kumpuaa tunne, että haluan vielä vähän haastaa itseäni. Ongelmani on, että tänä syksynä elämä on alkanut tuntua raskaammalta mitä se on tähän mennessä ollut. Harrastan tavoitteellisesti joukkueessa liikuntaa n. 6-7 kertaa viikossa, ja tuntuu, että enää ei oikeasti jaksa. Monet teistä varmasti ajattelee nyt, että miksen vain hellitä koulun tai harrastukseni kanssa. Asia kun ei ole niin yksinkertainen. Täydellisyyden tavoittelusta on tullut minulle ikään kuin jonkinlainen pakkomielle, josta en pääse eroon. En pysty yhtäkkiä vain olla lukematta vähän kokeeseen, kun takaraivossani kummittelee ajatus epäonnistumisesta ja siitä, ettei unelmani toteudu. Tänään tein päätöksen jäädä koulusta kotiin, sillä tuntuu, etten kyennyt kantamaan tätä kuormaa enää. Tarvitsen lepoa. Urheilustakaan on hankala tinkiä, sillä joukkueessamme jokainen harjoittelee täysillä ja haluan itsekin kehittyä ja olla täysillä mukana lajissani - se tuo minulle niin paljon iloa, mutta samalla vie minulta viimeisetkin voimani. Kuten varmasti monella, myös minulla on joulukuussa kalenteri täynnä kokeita sun muita. En tiedä kuinka selviän niistä tavoitteideni mukaisesti ilman, että romahdan täysin ja joululomalla olen jälleen niin väsynyt. Minulle oli tärkeää saada kirjoittaa tämä jonnekin. Toivoisin vertaistukea ja neuvoja, kuinka voisin edetä tässä asiassa. Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Hidasta tahtia hyvä lapsi
Just näin selkeästi ja yksiselitteisesti. Mihin näillä nykynuorilla on näin kamala kiire että kaikkea pitää ehtiä nyt heti? Jos ap ei nyt opi ottamaan rennommin, se kostautuu sitten lukiossa, yliopistossa tai työelämässä lääkärinä. Jos yläaste on jo näin rankkaa niin miten käy kaikissa noissa jatkopaikoissa joissa vaatimustaso nousee kymmenkertaisesti joka portaassa, niin että työelämä on kaikkein vaativin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhana ihmisenä ihmettelen, miksi nykyaikana lastenkin kalenterien pitää olla täynnä? Miksi harrastaminen on nykyään niin pakonomaista, kuin työtä?
Älä pelkää et ole ongelmasi kanssa yksin. Miljoona muutkin tytöt ja naiset kärsii samasta kympin tyttö syndroomasta eikä kelpuuta mitään muuta kuin täydellisyyttä ja ahdistuu valtavasti jos kaikki ei ole täydellistä
Kai te nyt ymmärrätte, että tämä on provo. Ysiluokkalaiset eivät pyöri vauvalla vaan ihan eri someissa. Eikä tuo teksti ole yläkoululaisen.
T. Yläkoulun äikänope
Vierailija kirjoitti:
Kai te nyt ymmärrätte, että tämä on provo. Ysiluokkalaiset eivät pyöri vauvalla vaan ihan eri someissa. Eikä tuo teksti ole yläkoululaisen.
T. Yläkoulun äikänope
Lisäksi tämä aloitus on ollut tällä palstalla ekaa kertaa jo monta vuotta sitten. Ihmeen sitkeästi hän pysyy muka 15-vuotiaana. Ihan yhtä epäuskottavaa teksti oli silloinkin ysiluokkalaisen tekstiksi.
Alue: Aihe vapaa
Sinnikkyyttäkin tärkeämpää on hyvä onni!