Päiväkodissa epäillään meidän vanhempien eronneen, koska nukumme eri huoneissa

Kertoo päiväkodista, jos tuollaista lähdetään kommentoimaan vanhemmille.

Ihme kysymys päiväkodin puolelta! Saa kai sitä nukkua eri huoneissa jos haluaa. Ei kuulu päiväkodille millään tavalla. 

Päiväkodin tädeille vois todeta että pysyköön suutari lestissään. 

Meillä ei olisi lapset edes osanneet ajatella erillään nukkumisen viittaavaan eroon, kun ollaan aina nukuttu omissa huoneissa. Lapset sitten taas keskenään.

Yhteenmuuttamisen jälkeen jo aika nopeesti huomattiin, että tarvitaan enemmän nukkumistilaa. Joten puolessa vuodessa muutettiin isompaan, että saatiin omat huoneet. Mä narskuttelen ja hän kuorsas.

Ihmieset ovat k-päitä, mutta siihen en välttämättä usko, että päiväkoti tommosta kommentoisi. Kyllä sielläkin tiedetään kaiken maailman nukkumisjärjestelyt JA erot.

Päiväkodin tädit vain projisoi omia kokemuksiaan ja mielikuvia teihin. Päiväkodin tädille varmaan selllainen eri huoneessa nukkuminen on tarkoittanut joskus eroa ja kuvittelee, että se koskee kaikkia .

Lapsemme päiväkodissa on samanlainen meno. Kyseenalaistetaan hirveän vahvasti meitä vanhempia ja kommentoidaan vaikka mistä. On esimerkiksi kysytty, että suututaanko lapselle koskaan, kun ollaan vienti/hakutilanteissa niin rauhallisia. Todellakin on suututtu, jos uhmaikäinen on tehnyt tyhmyyksiä. Kukapa ei suuttuisi. :D

Vierailija kirjoitti:

No voi voi. Mitä sitten jos kysyi? Mielummin kai niin kuin että supattelisi kuukausia selän takana

HAHAHHHHHAAAAA

HAHHAHAHA

Ottaen huomioon, että lapset yleensäkin hölöttävät päiväkodissa mitä sattuu, on outoa että tartutaan tuollaiseen pikkujuttuun.

Sama meno lapseni päiväkodissa. Kuvitellaan, että ollaan eroamassa ja meillä täytyy olla jotain ongelmaa, kun mies hoitaa lähinnä kuskaukset ja minä en (koska olen kauempana töissä). En malta odottaa, että päästään muuton myötä vaihtamaan päiväkotia. 

Aika erikoista, että tuollaista kysytään. Luulisi että jonkinlaiseen yksityisyyteen olisi kuitenkin oikeus. Eihän työnantajakaan saa tuollaisia ottaa puheeksi. 

Minulle on tullut yllätyksenä, miten päiväkodin työntekijät keskenään puhuvat jotain, mutta eivät kysy vanhemmilta, pitävätkö nämä asiat ollenkaan paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsemme päiväkodissa on samanlainen meno. Kyseenalaistetaan hirveän vahvasti meitä vanhempia ja kommentoidaan vaikka mistä. On esimerkiksi kysytty, että suututaanko lapselle koskaan, kun ollaan vienti/hakutilanteissa niin rauhallisia. Todellakin on suututtu, jos uhmaikäinen on tehnyt tyhmyyksiä. Kukapa ei suuttuisi. :D

Miksi pienelle lapselle pitää suuttua? Turhautua ja väsyä toki, mutta suuttua?

Vierailija kirjoitti:

Lasu kohta paukkuu

Siellä tädit kahvipöydässä juoruaa teistä ja erosta surkutellaan lapselle

Kuule eipä meitä voisi vähempää kiinnostaa. Valitan.

päikyn täti.

Heh olen onnellinen, että omat lapset eivät ole enää päiävkodissa tai ala-asteella. Molemmissa ihan karmea kyttäysmeininki ja paapatus. Jotenkin ihmeellisesti tuo loppuun yläasteella, jossa kylläkin lapsille näköjään aletaan lykätä jos minkäkinlaista epäilyttävää opasta näköjään vanhemmilta kysymättä :D Mutta joo vanhempia ei enää syynätä niin karmeasti.

Vierailija kirjoitti:

Sama meno lapseni päiväkodissa. Kuvitellaan, että ollaan eroamassa ja meillä täytyy olla jotain ongelmaa, kun mies hoitaa lähinnä kuskaukset ja minä en (koska olen kauempana töissä). En malta odottaa, että päästään muuton myötä vaihtamaan päiväkotia. 

Mekin oltiin kuulemma eroamassa, kun jouduin muutaman kuukauden asumaan arkipäivät toisella paikkakunnalla työn takia ja mies hoiti sen aikaa kaikki kuskaukset. Lapsikin oireili niin kovasti vanhempien eroa. Totuus: suri tätinsä muuttoa ulkomaille.

Meillä päiväkodissa syyllistetään minua äitinä siitä, kun minulla puhkesi lapsen ollessa 1 v vaikea fyysinen sairaus. Kuulemma on niin rankka asia 4 v lapselle, kun äiti ei ole terve.

En yleensä kiroile, mutta v ttu kun en voi tälle sairaudelleni mitään ja sen kanssa on vain elettävä. En voi muuttua terveeksi ajatuksen voimalla. Ja päiväkodissa tyystin unohtuu, että lapsella on terve isä, joka voi tehdä ne asiat, joita minä en voi.

Ja ihan monella tavalla osallistuva äiti olen sairaudestani huolimatta. Kaikkea en pysty tekemään, mutta mitä sitten? Ei lapsi siihen kuole, jos juuri äiti ei vie laskettelemaan tai uimahalliin. Päiväkodin mielestä taas se on ongelma, kun minä en kaikkeen pysty.

Olisin sanonut että Entä sitten vaikka olimmekin.

Vierailija kirjoitti:

Heh olen onnellinen, että omat lapset eivät ole enää päiävkodissa tai ala-asteella. Molemmissa ihan karmea kyttäysmeininki ja paapatus. Jotenkin ihmeellisesti tuo loppuun yläasteella, jossa kylläkin lapsille näköjään aletaan lykätä jos minkäkinlaista epäilyttävää opasta näköjään vanhemmilta kysymättä :D Mutta joo vanhempia ei enää syynätä niin karmeasti.

Niin, tunne on varmasti molemminpuolinen. Onneksi kersasi ovat nykyään jonkun muun ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasu kohta paukkuu

Siellä tädit kahvipöydässä juoruaa teistä ja erosta surkutellaan lapselle

Kuule eipä meitä voisi vähempää kiinnostaa. Valitan.

päikyn täti.

kuule?