Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
3-vuorotyö ja todella rankat ajat omassa elämässä. Kauan täytyy vain yrittää pärjätä?
24.11.2024 |
Syön kyllä masennuslääkettä, rauhoittavaakin on olemassa jos välillä tarvitsee unta tukemaan.
Huomaan että keho on todella uupunut. Jokaisen päivän selviän ja yritän hengitellä ja vain mennä eteenpäin.
Koko ajan on jotain. Nyt on suruaika, tiedossa on sitä vielä lisää lähiaikoina ja lisäksi yksi hyvin vaikea asia tässä käsiteltävänä oikeusteitse.
Työssä on raskasta ja kiire. Unohtelen aivan koko ajan ja virheitä on käynytkin, joista olen saanut noottia. Uuden oppiminen ei onnistu oikein ja ylimääräistä vastuutakin on nyt tässä jonkin verran. Työ on suorastaan kamalaa välillä ja koko ajan vaatii ponnisteluja että pysyn perässä. Koen työn liian kuormittavana ja haluaisin vaihtaa alaa.
Nyt olen kuitenkin liian väsynyt suuriin muutoksiin ja päätöksiin. Hengitän ja menen eteenpäin vain. Varuillaan tulevasta.
Onneksi asun yksin mutta silti on kyllä taakkaa samaan aikaan sen verran, että mietin jaksanko ja kuinka kauan.
Yritän pysyä vahvana ja hävettäisi jäädä pois oman väsymyksen vuoksi, ovathan muutkin uupuneita.
Kommentit (37)
Älä kuuntele paskapuheita.Itse tehnyt 3 vuorotöitä ja tiedän mitä se on,vaikuttaa esim.verenpaineeseen.Kohta eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairauslomaa ja äkkiä, eikä mitään kahta päivää. Pitää opetella uutta suhtautumista elämään sekä palautumiskeinoja. Terveisin burnoutin kokenut. Täälläkin palstalla on ollut monta kertaa vertaistukikeskusteluja pahasti uupuneille, niitä voi googletella. Siinä vaiheessa kun terveys on mennyt, on asia voi voi, täysin ei enää iki toivu. Stressissä eläneenä meistä jokainen ajatteli että hetken vielä jaksaa, eikä minulla ole edes mahdollisuutta lopettaa tai muuttaa elämääni. Sitten kun viimein romahdus tulee ja menettää kaiken, ymmärtää, että oli kaikki mahdollisuus. Mieluummin hetken ilman töitä ja rahaa, kuin koko loppuelämä sängynpohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Sairauslomaa ja äkkiä, eikä mitään kahta päivää. Pitää opetella uutta suhtautumista elämään sekä palautumiskeinoja. Terveisin burnoutin kokenut. Täälläkin palstalla on ollut monta kertaa vertaistukikeskusteluja pahasti uupuneille, niitä voi googletella. Siinä vaiheessa kun terveys on mennyt, on asia voi voi, täysin ei enää iki toivu. Stressissä eläneenä meistä jokainen ajatteli että hetken vielä jaksaa, eikä minulla ole edes mahdollisuutta lopettaa tai muuttaa elämääni. Sitten kun viimein romahdus tulee ja menettää kaiken, ymmärtää, että oli kaikki mahdollisuus. Mieluummin hetken ilman töitä ja rahaa, kuin koko loppuelämä sängynpohjalla.
En halua uupua pidempiaikaisesti. Tsemppiä sinulle paljon elämääsi ja rauhallisia aikoja.
Minulla alkoi ensin muistiongelmat, keskittymiskyky ja ylivilkkaus. Olen kuitenkin ollut eläväinen ja nauravainen. Sitten psyyke hiljalleen jotenkin alentanut ja muistiongelmat pahentuneet melkoisesti.
Olen ollut ennen masentunut, sitä tämä ei ole. Olen ajatellut että se on jättänyt minuun jälkiä ja siksi en ole ihan niin 100 -prosenttisesti käyvä vaan joudun vain sopeutumaan siihen ettei aivoni toimi ihan ideaalisti.
Kuitenkin tämä tilanne mikä on nyt päällä niin on nyt sellaista että kai ymmärrän valehdelleeni itselleni pitkään. Onhan minulla ollut tässä monenlaista mutta vain mennyt koska mitä muutakaan.
Uupumus syö nyt kyllä niin että ei tämä normaalia väsymystä enää kai ole. Keho on sekaisin, siltä se tuntuu.
Olet oikeassa että parempi ajoissa vaan himmata kuin että menee päätyyn asti ja toipuminen vaikeutuu huomattavasti.
-ap
Aina voi sanoa "en jaksa", pääministerikin on näyttänyt tästä hienoa esimerkkiä.
Oletkohan ap meillä töissä? Porukkaa tippuu joka puolella juuri uupumuksen vuoksi ja olen itsekin sairaslomalla tämän vuoksi. Kollegat kehottivat voimakkaasti menemään lääkäriin kun työn jälki alkoi olla melko kummallista. Onneksi en tehnyt vakavia virheitä kuitenkaan. Joten ota ap yhteyttä työterveyshuoltoosi mieluiten joko vielä tänään jos mahdollista tai heti huomenaamuna. Ihan oikeasti: ei kannata yrittää jaksaa enää väkisin. Huolehdi itsestäsi nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos ei meinaa jaksaa, niin pitää vain yrittää jaksaa!
Vierailija kirjoitti:
Aina voi sanoa "en jaksa", pääministerikin on näyttänyt tästä hienoa esimerkkiä.
Siinä on vaan se että tavallinen ihminen joutuu nopeasti kortistoon, lapasilla se on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin parisuhdetta on vaikea saada aikaiseksi tai pitää yllä jos on 3 vuorotyössä, että taas yksi syy lisää tähän ei pariuduta - ei synny lapsia osastoon!
Vierailija kirjoitti:
No jos ei meinaa jaksaa, niin pitää vain yrittää jaksaa!
Puree vaan hammasta yhteen niin kyllä se elämä siitä veemäisesti liukuu ohitse...toiset voi sitten juosta vaikka huvipuistossa ja elokuvissa kun on kaikki päivät aikaa, onneksi työn sankarit eivät joudut tuollaisiin lähtemään, voi keskittyä seuraavaan työvuoroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksat tänne kirjoittaa niin jaksat myös hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehottaisin jäämään hetkeksi töistä pois, jottei myöhemmin tule isompaa stoppia. Työterveydessähän tämä arvioidaan, joten sinne siis.
Minulla on tulossa pian aika työterveyteen lääkärille. Mainitsen että olen hieman huolissani.
-ap
Suosittelen kertomaan rehellisesti, mikä on tilanteesi ja työkykysi (uupumus, univaikeudet, virheiden tekeminen jne). Äläkä mieti nyt muita, vaan itseäsi ja omaa parastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutamat jotka tietävät osankin elämästäni niin ovat väläytelleet ajatusta sairaslomasta, että kannattaisiko edes muutama päivä ottaa.
Käyn aika ylikierroksilla ja samaan aikaan olen todella uupunut. Unen laatu on muuttunut ja nukun aivan miten sattuu.
Mutta joillakin on perhettä ja varmasti vaikeampaakin. En haluaisi olla se joka luovuttaa vastoinkäymisten tullessa. En kuitenkaan ole varma silti miten käy.
-ap
Minun mielestäni sairausloma ei olisi tilanteessasi luovuttamista, vaan itsestä huolta pitämistä. Jos jollain muulla on vaikeampaa on hänen vastuullaan mennä tarvittaessa lääkäriin tai vaihtaa työpaikkaa tms, ei sinun.
Tilanteesi kuulostaa todelta kurjalta. Itse ainakin koittaisin hakea burnout lomaa tai ihan vaan lopettaisin työt hetkeksi. Kyllähän se kannattaa omaa terveyttä kunnioittaa. Ihan sama mitä muut ajattelevat, olet selvästi tauon tarpeessa. Aina voit mennä sitten takaisin töihin ja harkita onko jotain vähemmän uuvuttavia vaihtoehtoja. Ei sen elämän kuulu olla pelkkää kärsimystä, ennemmin tai myöhemmin käy vielä huonosti. Kannattaa miettiä onko tossa mitään järkeä, sen takia vaan, että hävettää mitä muut ajattelee. Sun tilanteessa voit helposti ottaa taukoa ja miettiä miten eteenpäin sitten kun olet levännyt. Nauttikaa elämästä, mitä järkeä elää jos jokainen päivä on pahempi kuin tiedottomuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttelin tästä terapeutilleni. Hän kannusti rohkeasti ottamaan sairaslomaa eikä yhtä viikkoa vaan mielellään enemmän jos vain työterveydessäkin niin suositellaan. Ymmärtää että nyt on niin kuormittava tilanne monella tapaa, että tuki minua hakemaan apua.
Sitä on itse niin jäärä välillä että ei tunnista aina kaikkea kuten ehkä muut näkevät. Tarvitsen siksi välillä varmistusta muilta. Ehkä tämä on jotain opittua itsensä väheksymistä ja heikkoa itseluottamusta. Tai kulttuurillistakin.
Kiitän.
Haen sairaslomaa heti huomenna.
-ap
Sulla on vakava burnout todnäk jo pitkällä ja nyt on taittunut se viimeinenkin kamelin selkä. Vuosien palautuminen voi olla edessä.
Kun se palstalle on julkaistu= senhän on pakko olla totta!
Alue: Aihe vapaa
Onko tuo alasi ainoa työpaikka? Mites jos vaihtaisit muualle missä päivävuoro tai edes vain kahta vuoroa?