Lue keskustelun säännöt.
Keinokuidut vaatteissa ja muissa. Käytätkö vaikka ovat haitaksi ympäristölle?
23.11.2024 |
Luin juuri jutun siitä, kuinka fleece materiaali on todella haitallinen, kun siitä irtoaa pestäessä mikromuovia vesistöihin... Polyesteri, akryyli, polyamidi, ainakin myös nämä kaikki ovat muovia... Aloin tutkimaan vaatteitani ja lapseni vaatteita, ja aivan älyttömän monessahan näitä kyseisiä materiaaleja on, etenkin ulkovaatteissa... Tuskin talvitakkia tai lapsen talvihaalaria edes löytyy luonnonmateriaaleista tehtynä?! Alkoi ihan ahdistaa koko tämä asia.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
No olen vuosikaudit, ehkä jopa 10 vuotta vältellyt muovimateriaaleja, ympäristösyistä ja siksi, että mun iho on allergisoinut niitä. Aina jonkun verran on polyesterivaatteita, kun kaikkea ei edes saa puuvillaisena tai muilla luonnonkuiduilla helposti. Kyllä mun iho sairastuu pahasti monista poly-kuiduista, joten ihoa vasten ei voi olla mitään polyamidia ja kaikki rintsikat on aina puuvillaa.
Mistä hankit puuvillaisia rintaliivejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viskoosi ja modaali ovat selluloosakuituja eli puusta tehtyjä.
Luonnonkuiduillakin on ympäristövaikutuksensa. Puuvilla ei todellakaan ole mikään ekomateriaali.
Tekokuidut ovat paikallaan silloin, kun ne lisäävät tuotteen käyttöikää (esim polyamidi villasukissa) tai tuotteen tarkoituksenmukaisuutta/toimivuutta (esim. Ulkoilu/urheiluvaatteet).
Ympäristöystävällinen vaate on todelliseen tarpeeseen ostettu ja loppuun asti käytetty. Tämä on materiaalia tärkeämpää. Menen sillä.
Vierailija kirjoitti:
En osta muita kuin luonnonkuituja, paitsi silloin kuin ihan pakko. Viskoosi menee vielä, ja joskus modal. Akryylia tai polya ei edes 10%:ia, yäk. Toki rajoittaa ostoksia, ja muistuu mieleen, että vaatteethan maksaa, jos ne ei ole muovista tehty. Mutta esim. viskoosisekoitteitahan saa halvemmallakin. Mutta puuvilla, villa, joskus silkki, ja villatakeissa kashmir, on kingejä. Ja yhtä villatakkia käytetään sitten about joka päivä monta vuotta. Muutenhan tulis kalliiksi. Eli voi olla vain pari eri villatakkia kerrallaan, jottei mene vararikkoon. Ja muutenkin tosi vähän vaatteita. Viime talvena ostin ekaa kertaa elämässä keinokuitutoppiksen, että ei tämä ihan orjallista ole.
Mistä ostat vaatteesi ? Mitä maksoit villlatakista?
Tekokuidut,en ymmärrä talvella kun niissä paleli?!?.Lämpöominaisuus löytyy aito villa,merinovilla,puuvilla 100% Sekotteissa on tekokuituja,lämpöleggarir,sukat.jne.
Turkistarhaukseen liittyy omat epäkohtansa, joita käsitelty mm.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5816398/aidot-turkikset-mita-mielta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olen vuosikaudit, ehkä jopa 10 vuotta vältellyt muovimateriaaleja, ympäristösyistä ja siksi, että mun iho on allergisoinut niitä. Aina jonkun verran on polyesterivaatteita, kun kaikkea ei edes saa puuvillaisena tai muilla luonnonkuiduilla helposti. Kyllä mun iho sairastuu pahasti monista poly-kuiduista, joten ihoa vasten ei voi olla mitään polyamidia ja kaikki rintsikat on aina puuvillaa.
Mistä hankit puuvillaisia rintaliivejä?
Itse tilasin aikoinaan Make My Bra-kaupasta kaavat ja aloin tehdä harjoituskappaleita ensin vanhoista T-paidoista. Sehän on ratkaisu myös jos metallinen kiinnitys aiheuttaa ongelmia. Omia rintsikoita tehdessä voi kiinnityksen laittaa vaikka eteen tai taakse sellainen muovisen soljen kuten bikineissä.
Puuvilla ja pellava kuluvat ja haalistuvat käytössä rumiksi ja muodottomiksi, tuntuvat karheilta iholla (paitsi puuvillasekoitteet, joissa elastaania). Villa on ihan mukavaa, mutta kallista ja mallit tylsiä. Silkki liian kallista. Noiden pesu pesukoneessa harvoin myöskään onnistuu eivätkä ne puhdistu.
Käytän siis mielelläni keinokuituisia vaatteita, esim teknisiä vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turkistarhaukseen liittyy omat epäkohtansa, joita käsitelty mm.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5816398/aidot-turkikset-mita-mielta
"Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ymparistovaikutukset/
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä (its eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993."
1. Kuinka moni EU-maa on kieltänyt turkistarhauksen tai rajoittanut sitä?
Jo 20 EU-jäsenmaata on kokonaan tai osin kieltänyt turkistarhauksen joko eläinsuojeluun tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Turkistarhauksen ovat kieltäneet Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Ranska, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tiukat rajoitukset ovat lopettaneet tarhauksen Saksassa kaikkien lajien osalta ja Ruotsissa kettujen ja chinchillojen osalta. Ruotsissa valmistellaan turkistarhauksen täyskieltoa. Ranskassa ja Unkarissa on voimassa kiellot, jotka kieltävät muun muassa kettujen, minkkien ja supikoirien tarhaamisen.
Enemmistö EU-jäsenmaista oli Euroopan unionin laajuisen turkistarhauskiellon kannalla vuonna 2023 maatalous- ja metsätalousministerien kokouksessa (AGRIFISH), ja useat Euroopan parlamentin jäsenet ovat julkisesti tukeneet vaatimusta.
Tanskassa on kiellettyä tarhata kettuja ja lisäksi siellä oli kiellettyä minkkien kasvatus koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Väliaikainen kielto johti siihen, että monet tarhaajat vaihtoivat alaa esimerkiksi mansikanviljelyyn ja oluenpanoon. Espanjassa uusia minkkitarhoja ei saa enää perustaa. Jäsenmaita, joissa turkistarhauskielto on parlamentaarisessa käsittelyssä, ovat Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola ja Espanja. Puola on yksi maailman suurimmista turkistuottajamaista, ja silti turkistarhauskielto on siellä hyväksytty jo ala- ja ylähuoneessa. Kielto vaatii vielä presidentin hyväksynnän ja alahuoneen äänestyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7. Minkälaisissa olosuhteissa turkiseläimet elävät turkistarhoilla?
Turkistarhassa naalilla, ketulla tai supikoiralla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,255 m2. Jos tila vaatimuksia verrataan eläintarhoihin, on niissä ketuilla, supikoirilla ja naaleilla oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m2.
Turkiseläimet kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä. Tavallisimmin häkit on sijoitettu rinnakkain niin sanottuihin varjotaloihin, jotka ovat sivuiltaan avoinna olevia katoksia. Viime aikoina myös hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkien kasvatuksessa. Myös halleissa eläimet elävät vastaavissa verkkohäkeissä.
Ketuilla on oltava häkissä verkosta tehty makuuhylly. Pesäkoppi on kettuemojen käytössä ainoastaan pentujen syntymän ja hoidon ajan. Lisäksi kettuhäkissä on oltava esimerkiksi puukapula pureskelua varten. Minkeillä on käytössä pesäkoppi ympäri vuoden. Pesäkopissa on oltava kuivikkeita, yleisimmin olkea. Osa minkeistä kasvatetaan kaksikerroksissa häkeissä, joissa on myös toinen kerros eläinten käytössä.
14. Vaarantaako turkistarhaus luonnon monimuotoisuutta?
Turkistarhaus on vuosien saatossa vaikuttanut tuhoisasti luonnon monimuotoisuuteen. Turkistarhaus on vastuussa joidenkin lajien katoamisesta ja uhanalaistamisesta.
Vieraslajien leviäminen on todettu yhdeksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. 18:sta Euroopan haitallisimmaksi määritellystä vieraslajista kolmasosa on tarkoituksella tai vahingossa levinnyt luontoon turkistarhoilta: esimerkiksi minkki ja supikoira.
EU:ssa supikoira on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä. Suomi on kuitenkin hakenut poikkeusluvan supikoirien tarhaamiselle. Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puuvilla on yksi ympäristölle haitallisimmista kuiduista. Kun taas esim keinotekoinen lyocel on melko ympäristöystävällinen. Ei näitä voi noin niputtaa.
Miten turkiksia, villaa, nahkaa ja untuvaa tuotetaan? Millaisissa oloissa eläimiä pidetään? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastauksen alla olevasta artikkelista Oikeutta eläimille -sivustolta.
https://oikeuttaelaimille.fi/elainperaiset-materiaalit-vaatetuksessa/
Vierailija kirjoitti:
Turkistarhaukseen liittyy omat epäkohtansa, joita käsitelty mm.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5816398/aidot-turkikset-mita-mielta
Tuossa ja useissa muissa ketjuissa tähän liittyviä seikkoja perattu ja laajennettu, hauilla on lisää löydettävissä.
Polyamidi vahvistaa kaikkia kuituja. Sitä ei vain kannata sekoittaa liikaa, koska se jäykistää materiaalin. Akryylilla ei ole muu kuin sen lämmitysarvo sekajätteessä. En tiedä, että kelpaako se edes akustiikkapaneelien tai öljynkeräyskankaiden tekoon.