Voiko olla, että lapsi ei kerro koulukiusaamisesta?

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten lapsi on vaan laiska. Jos on mahdollisuus kyytiin ovelta ovelle niin miksi menisi bussilla?

En usko. Pärjää hyvin koulussa kuitenkin. Voin kumminkin kuvitella, että häntä kiusataan. 

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen voi olla henkistä, siitö ei jää jälkiä. Kiusattu lapsi luulee että vika on hänessä ja häpeää. En minäkään koskaan kertonut. Jos lapsella ei ole kavereita, hän on taatusti kiusattu. Myös syrjintä on kiusaamista

Koska vika on usein hänessä

"vikaisiakin" kiusaavat silti vain ne kiusaajat?

Lapset eivät kerro koulukiusaamisesta, koska he tietävät etteivät aikuiset ota heitä vakavasti. Jo ap:n aloituksen ensimmäisen lause paljasti pohjattoman ymmärtämättömyyden. Miksi tuollaiselle aikuiselle kukaan mitään kertoisi?

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ala-asteella koko luokan toimesta luokan pienintä tyttöä joka oli ihan vìtun ärsyttävä kielikello ja pikkuvanha lässyttäjä saatana. Mitään en kadu. 

Mene hoitoon. Sairas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ala-asteella koko luokan toimesta luokan pienintä tyttöä joka oli ihan vìtun ärsyttävä kielikello ja pikkuvanha lässyttäjä saatana. Mitään en kadu. 

Eipä tähän ole mitään sanottavaa. Aikuinen taidat kumminkin jo olla.

 

Jep, olen menestynyt elämässä hyvin ja inhoan vieläkin tuollaisia saatanan lässyttäjiä.

 

Jos menestykseksi lasketaan työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja tällä palstalla lässyttäminen, jota itsekin näyt harrastavan, niin oikein hyvin olet menestynyt kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen voi olla henkistä, siitö ei jää jälkiä. Kiusattu lapsi luulee että vika on hänessä ja häpeää. En minäkään koskaan kertonut. Jos lapsella ei ole kavereita, hän on taatusti kiusattu. Myös syrjintä on kiusaamista

Koska vika on usein hänessä

Vika on kiusaajissa, eikä kenessäkään muussa. Piss head.

Hyvin huomaa, että täällä kiusaamiselle annetaan ikään kuin oikeutus. Jos täällä naureskelevat ja ala"peukuttajat" ovat äitejä/isejä niin melkein itkettää.

Lapsi usein häpeää kertoa kiusaamisesta. Pelkää leimaantuvansa heikoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ala-asteella koko luokan toimesta luokan pienintä tyttöä joka oli ihan vìtun ärsyttävä kielikello ja pikkuvanha lässyttäjä saatana. Mitään en kadu. 

Eipä tähän ole mitään sanottavaa. Aikuinen taidat kumminkin jo olla.

 

Jep, olen menestynyt elämässä hyvin ja inhoan vieläkin tuollaisia saatanan lässyttäjiä.

 

Jos menestykseksi lasketaan työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja tällä palstalla lässyttäminen, jota itsekin näyt harrastavan, niin oikein hyvin olet menestynyt kyllä.

Entinen koulukiusaaja, nykyinen kiusaajan vanhempi?

 

.

 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta siilmä, kasvojen ruhjeet tai revennet vaatteet ovat usein se viimeinen asia mitä kannattaa hyväksyä koulupäivänä. Itse en kertonut vanhemmilleni koskaan kiusaamisesta mut nyrkkitappelun jäleen ala-asteella kävi heillekkin asia selväksi. tämä siis vuonna 1990. Nykyään en tiedä enää mikä lasketaan kiusaamiseksi kun yleensä jo nimittely ja syrjiminen taitaa olla sellaista.siihen onkin vaikempi puuttua kyllä.

Tämä olisi pahinta. Mutta kyllä henkinenkin kiusaaminen on hirveää. Jätetään kaveriporukan ulkopuolelle ja saatetaan laittaa kamalia tekstiviestejä.

- ap

Kiusaajien äidit (?) eivät tykkää kommentista.

Nu sauttamalla perseeseen kertoo kyllä mitä haluat kuulla

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ala-asteella koko luokan toimesta luokan pienintä tyttöä joka oli ihan vìtun ärsyttävä kielikello ja pikkuvanha lässyttäjä saatana. Mitään en kadu. 

Koulukiusaajat on typeriä. Et ole kovin fiksu vieläkään, jos tuolla kehuskelet.

Sanoisin rumemmin, mutta sensuuri voisi iskeä..

Kerroin äidille ala-asteella (ulos sulkemista, haukkumista, naureskelua jne. ei suoraan fyysistä väkivaltaa). Hän sanoi että opettajalle pitää kertoa, mutta kielsin, pelkäsin menettäväni kasvoni ja leimautuvani vielä pahemmin. Asia jäi siihen. Olin tosi kovassa paineessa koko alakouluajan ja älyttömän yksinäinen.

 

Jälkikäteen olen ajatellut, että tuo kokemus vahvisti, mutta vaati kyllä todella pitkää prosessointia myöhemmin elämässä, että opin arvostamaan itseäni ja jollain tavoin luottamaan muihin. Jos olisi ollut kyse fyysisestä kajoamisesta niin joku raja olisi varmaan rikkoutunut ja itsekin kärsinyt seurauksista ihan eri tavalla. Yritä ottaa asia lapsen kanssa puheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ala-asteella koko luokan toimesta luokan pienintä tyttöä joka oli ihan vìtun ärsyttävä kielikello ja pikkuvanha lässyttäjä saatana. Mitään en kadu. 

Lol. Ihminenhän muuttuu tuollaiseksi jos konfliktit ei ratkea "oman porukan kesken". Ei kukaan hae tuomaria oman porukan ulkopuolelta ellei sitä siihen opeteta :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiusattiin 1960-luvulla, vaikka kiusaaminen ei ollut läheskään niin rajua ja väkivaltaista kuin nykyään.

Tosin oppikoulussa takanani istuva poika tökki minua harpilla selkään. Opettaja ei reagoinut mitenkään, vaikka näki, ja siihen aikaan itse ei paljon uskallettu puhua.

Kun kerroin äidille, niin hän vaan sanoi, että ei siitä kannata välittää. En myöskään tuon kerran jälkeen kertonut kiusaamisesta.

60-luvulla itsekin kävin koulua. Asuin mummon ja papan kanssa. Koulutaksi kuljetti muut kotiin vaan itsellä oli kilometri liian lyhyt matka, joten en kuulunut taksikyytiin. Mummo tuli usein vastaan, mutta jo siinä koulusta lähtiessä minua kerittiin kiusata. Koululaukku, (silloin ei ollut reppuja) hattu ja lapaset heitettiin ojaan. Siksikin olen niin herkillä, että jos lapsenlastani kiusataan.

-

Koulukiusaajat täälläkin itkunauruhymiöiden kanssa vähättelemässä toisten kokemuksia ja jotkut vielä yläpeukuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kerroin äidille ala-asteella (ulos sulkemista, haukkumista, naureskelua jne. ei suoraan fyysistä väkivaltaa). Hän sanoi että opettajalle pitää kertoa, mutta kielsin, pelkäsin menettäväni kasvoni ja leimautuvani vielä pahemmin. Asia jäi siihen. Olin tosi kovassa paineessa koko alakouluajan ja älyttömän yksinäinen.

 

Jälkikäteen olen ajatellut, että tuo kokemus vahvisti, mutta vaati kyllä todella pitkää prosessointia myöhemmin elämässä, että opin arvostamaan itseäni ja jollain tavoin luottamaan muihin. Jos olisi ollut kyse fyysisestä kajoamisesta niin joku raja olisi varmaan rikkoutunut ja itsekin kärsinyt seurauksista ihan eri tavalla. Yritä ottaa asia lapsen kanssa puheeksi.

Ja ennen kuin joku ilmoittaa, että kiusaaminen oli omaa syytäni, niin mainittakoon vielä että tulin ihan tavallisesta perheestä, en ollut kielikello, en ollut hikipinko tai mikään opettajan lellikki, en hakeutunut konflikteihin tai mitään muutakaan. Olin käytännössä ihan samanlainen kuin muutkin sillä erotuksella, että en suostunut luokan suositun tytön järjettömiin pyyntöihin. Hänellä oli tapana valita suosikkeja ja palkita heitä ja vastaavasti ottaa silmätikukseen sellaisia, jotka eivät pomppineet hänen tahtonsa mukaan. Eli jos kiusaaminen oli ns. ansaittua siksi, etten itse suostunut kiusaamaan tai mielistelemään muita, niin siinä tapauksessa mieluummin otin kiusaamisen. Ja tämä päätös oli tietoinen jo ihan silloin lapsena, vaikka tiesin että siitä seuraa ulos sulkeminen.

Tähän(kin) keskusteluun tulee noita ylisläisiä - kuinkas muuten. Joka tapauksessa uskoisin, että täällä suurin osa keskustelijoista on naisia ja ehkä äitejäkin. Miksi he kaikki ovat ilkeitä? Vaikuttaako tämä maailman aika ja pelko, että sota alkaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusattiin ala-asteella koko luokan toimesta luokan pienintä tyttöä joka oli ihan vìtun ärsyttävä kielikello ja pikkuvanha lässyttäjä saatana. Mitään en kadu. 

Eipä tähän ole mitään sanottavaa. Aikuinen taidat kumminkin jo olla.

 

Jep, olen menestynyt elämässä hyvin ja inhoan vieläkin tuollaisia saatanan lässyttäjiä.

 

Jos menestykseksi lasketaan työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja tällä palstalla lässyttäminen, jota itsekin näyt harrastavan, niin oikein hyvin olet menestynyt kyllä.

Menestykseksi koulukiusaamisen jälkeen voi laskea vaikka sen, että on täysipäinen ja kasvattaa lapsensa sellaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Nu sauttamalla perseeseen kertoo kyllä mitä haluat kuulla

No niin. Mene takaisin sinne ylikselle. 

Mikä on  tämä kaava mielestäsi? Jos ratkaiset sen niin olet yl*laudan nyymi.

2r*k/cc=-6-

Saattoi mennä väärinkin...

No tietenkin voi olla! Tyhmä kysymys. Ei noista ole helppo kertoa. En minäkään koskaan kertonut.