Onko maalaisilla "leveämmät" piirteet?
Esim. kasvot/posket, nenä, jalat, kädet, maha. Riippumatta painosta.
Olen itse syntynyt "maaseudulla", ja kun katsoo Instagramista esim. jotain Helsingissä asuvia naisia, niin ne näyttävät eri ihmisrodulta koska on ihan eri muotoiset jalat, kapeammat kasvot jne.
Itselläni on myöskin lättänät muodottomat jalat vaikken ole mitenkään ylipainoinen. Niin on kaikilla sukulaisillakin.
Kommentit (35)
Eugeniikka sopiikin tähän aikaan taas.
Vierailija kirjoitti:
Eugeniikka sopiikin tähän aikaan taas.
Eivät leveät piirteet ole automaattisesti negatiivinen asia. Luonnonvalinta aiheuttaa mitä erilaisimpia sopeutumia.
Asun maalla mutta olen Helsingissä syntynyt pyöreänaamainen.
Helsinkiläisistä 80% on maalta parin viime sukupolven aikana muuttaneita. Joten samaa sakkia ovat kuin maalaiset.
Ei, vaan jämäkämpirakenteiset ovat pärjänneet paremmin pohjolan karuissa olosuhteissa. Hoikilla tovereilla on sitten geenejä etelämmästä. Itä- ja pohjoissuomalaiset ovat jämäkkiä "perisuomalaisia", etelä- ja länsisuomalaiset hoikkia.
Muodikkaammat kuteet ja runsaammat meikit hämäävä.
Suomen kaupunkilaisilla ja maalaisille ei ole mitään geneettistä eroa.
Hissin ja kaupan liukuovien väliin jääminen muokkaa kaupunkilaisten kehoa. Samoin myös ahtaassa bussissa matkustaminen.
Kaupunkilaiset huolehtivat enemmän ulkonäöstään, mukaan lukien painostaan. Eiköhän tämä lähinnä selitä mahdolliset erot.
Samanlainen ilmiö on muissakin maissa, esim. Ranskassa. Maaseudulla ihmiset ovat vankkatekoisempia kuin kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläisistä 80% on maalta parin viime sukupolven aikana muuttaneita. Joten samaa sakkia ovat kuin maalaiset.
Tämä on kyllä totta. Vain 10-20% helsinkiläisistä on asunut siellä usean sukupolven ajan.
Ihan leijonanosa helsinkiläisistä on maalaisia, monella vielä aksenttikin on niin paksu etteivät edes mene helsinkiläisestä koko elämänsä aikana.
Vierailija kirjoitti:
Muodikkaammat kuteet ja runsaammat meikit hämäävä.
Suomen kaupunkilaisilla ja maalaisille ei ole mitään geneettistä eroa.
Millä tavoin "muodikkaat kuteet" vaikuttavat jalkojen muotoon? :D
Ja todellakin on geneettistä eroa. Suomessa on valtavasti geneettisiä isolaatteja/sisäsiitosalueita kuten Baskimaassa ja muissa paikoissa jotka ovat olleet jääkaudella eristyksissä.
Vaasalainen ja itä-savolainen eroavat geneettisesti lähes yhtä paljon kuin virolainen ja portugalilainen.
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan jämäkämpirakenteiset ovat pärjänneet paremmin pohjolan karuissa olosuhteissa. Hoikilla tovereilla on sitten geenejä etelämmästä. Itä- ja pohjoissuomalaiset ovat jämäkkiä "perisuomalaisia", etelä- ja länsisuomalaiset hoikkia.
Mutta tämä jako ei ole kaupunkilaisten ja maalaisten välinen vaan itä länsi jako.
Ne rantaruotsalaiset maalsisetkin kun ovat hoikkia. Ja Itä Suomen kaupunkilaiset tanakoita. Kuten myös Helsingin, jossa suurin osa savolaisista asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muodikkaammat kuteet ja runsaammat meikit hämäävä.
Suomen kaupunkilaisilla ja maalaisille ei ole mitään geneettistä eroa.
Millä tavoin "muodikkaat kuteet" vaikuttavat jalkojen muotoon? :D
Ja todellakin on geneettistä eroa. Suomessa on valtavasti geneettisiä isolaatteja/sisäsiitosalueita kuten Baskimaassa ja muissa paikoissa jotka ovat olleet jääkaudella eristyksissä.Vaasalainen ja itä-savolainen eroavat geneettisesti lähes yhtä paljon kuin virolainen ja portugalilainen.
No höpöhöpö. Itä- ja länsi-suomalaisten eroa voi verrata vaikka englantilaisten ja saksalaisten väliseen eroon, ei todellakaan portugalilaisen ja virolaisen. Huutista! Kyllä jo ulkonäöstä näkee kumpien populaatioiden välillä on isommat erot.
Vierailija kirjoitti:
Muodikkaammat kuteet ja runsaammat meikit hämäävä.
Suomen kaupunkilaisilla ja maalaisille ei ole mitään geneettistä eroa.
sain hyvät naurut tästä. että vielä meikki ja vaatetus vaikuttaisi synnynnäiseen ruumiinrakenteeseen.
Voi hyvänen aika. Suomen väestö on niin pieni ja kaupungistuminen niin uusi asia, että se, että "kaupunkilaisten" ja "maalaisten" piirteet jotenkin poikkeaisivat toisistaan, on mahdotonta.
Yleistys pitää jossain määrin paikkansa. Tuosta on joskus tehty tutkimusta, että kaupunkeihin muuttaa enemmän pitkäkalloista* rotutyyppiä olevia ihmisiä. Kyse ei ole siitä, mistä ihmiset ovat alunperin kotoisin. Eikä ilmiö koske pelkästään Suomea.
Vuosikausia sitten Hesarin kuukausiliitteessä oli tuosta laaja artikkeli.
*) Stereotyyppinen pohjoismaalainen fenotyyppi eli kapea kallo ja pitkät raajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan jämäkämpirakenteiset ovat pärjänneet paremmin pohjolan karuissa olosuhteissa. Hoikilla tovereilla on sitten geenejä etelämmästä. Itä- ja pohjoissuomalaiset ovat jämäkkiä "perisuomalaisia", etelä- ja länsisuomalaiset hoikkia.
Mutta tämä jako ei ole kaupunkilaisten ja maalaisten välinen vaan itä länsi jako.
Ne rantaruotsalaiset maalsisetkin kun ovat hoikkia. Ja Itä Suomen kaupunkilaiset tanakoita. Kuten myös Helsingin, jossa suurin osa savolaisista asuu.
Tässä tuli oikea vastaus. Geneettistä eroa kyllä on, mutta se ei riipu siitä missä asuu, vaan siitä mistä kaukainen perimä on. Rannikolla on paljon pohjoisgermaanista perimää ja siellä esim. yleisin ruumiinrakenne naisilla on hyvin hoikka ja pitkä. Kasvot muistuttavat enemmän ruotsalaisen tai saksalaisen kasvoja kuin vaikka savolaisen, joka muistuttaa ruumiinrakenteelta enemmän venäläistä naista pituuden ja leveyden osalta.
Aina on poikkeuksia, ja sekoittumista on tapahtunut paljon. Asuinpaikka ei sitä määrittele lainkaan yhtä paljon kuin esi-isien perimä. Kaupungeissa on toki *tilastollisesti* enemmän asukkaita sellaisella perimällä, joka sattuu olemaan pohjoisgermaanista. Tämä taas johtuu puhtaasti sosioekonomisista syistä, kuten siitä että kaupungeissa eläminen on aina ollut kallista. Ensimmäiset kauppiassuvut jotka suomalaisia kaupunkeja asuttivat olivat kaikki ruotsalaisia ja saksalaisia.
Olen nykyään "maalainen" mutta olen syntynyt kaupungissa. Eivät ole piirteet levenneet.
Pääsääntöisesti kyllä, jos vertaillaan sellaisia ihmisryhmiä joissa on asuttu suunnilleen samassa paikassa 5-10+ sukupolven ajan. Maalla on ollut enemmän hyödyksi raskas pönäkkä ruumiinrakenne (miehillä jäntevä) ja kaupungeissa enemmänkin hoikka.
Maalla on myös syöty raskaampia, rasvaisempia ruokia että on jaksanut tehdä kovia maataloustöitä. Kaupungeissa on ollut ravintoloita, soppakeittiöitä jne.
Terveystieteessä tätä rajaa kutsutaan Suomessa edelleen "Pähkinäsaaren rajaksi".
https://yle.fi/a/3-10548203