" Nauti nyt kun lapset ovat pieniä" .

Vierailija kirjoitti:

Uppp

Miksi uppasit autioaivoisena noin vanhan ketjun?

Minä luulen että pikkulapsiajasta nauttivat eniten ne, jotka tykkäsivät muutenkin olla paljon kotona jo ennen lapsen saamista. Menevämmälle ihmiselle muutos voi olla liian radikaali (ja siinä ei missään nimessä ole mitään pahaa). 

Vierailija kirjoitti:

Minä luulen että pikkulapsiajasta nauttivat eniten ne, jotka tykkäsivät muutenkin olla paljon kotona jo ennen lapsen saamista. Menevämmälle ihmiselle muutos voi olla liian radikaali (ja siinä ei missään nimessä ole mitään pahaa). 

Keskeisintä on, kuinka huonosti lapsi nukkuu ja onko puoliso tasapuolisesti osallistuva vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä luulen että pikkulapsiajasta nauttivat eniten ne, jotka tykkäsivät muutenkin olla paljon kotona jo ennen lapsen saamista. Menevämmälle ihmiselle muutos voi olla liian radikaali (ja siinä ei missään nimessä ole mitään pahaa). 

Keskeisintä on, kuinka huonosti lapsi nukkuu ja onko puoliso tasapuolisesti osallistuva vanhempi.

Sama onko ollut menevä vai ei. Öisin 20-30 kertaa heräävänä raatona se meneminen ei ole edes mahdollisuus.

Mielestäni pikkulapsiaika oli parasta aikaa elämässä. Ja todellakin se lapsuus oli äkkiä ohi. Äkkiä ne lapset olikin jo teinejä omine menoineen ja sitten olimmekin taas kaksin ja aikuiset lapset maailmalla.

Kyllä, nautin jokaisesta hetkestä!

Niin olihan se helppoa kun oli hyvä parisuhde, mies oli osallistuva hyvä isä ja lapset perusterveitä. Molemmat lapset oli rauhallisia ja ihan vauvasta leikkivät mielellään vaikka itsekseen. Kaiken lisäksi tyttö alkoi nukkua täydet yöt 3kk ja poika 8kk. 

Uppp