Kuinka vanha lapsesi oli, kun ensi kerran uskalsit antaa hänet jonkun muu hoitoon yöksi?
Kommentit (30)
Olin kaasona ystäväni häissä, ja mieheni oli bestman. Esikoinen juhli häät isovanhempien seurassa (perhetuttu, jonka häihin myös vanhempani, sisarukseni jne oli kutsuttu) sillä äidillä ja isillä oli kiire, ja meni yöksi vanhempieni luo.
Kuopus oli yökylässä ekan kerran 6 kk iässä, kun menimme miehen kanssa hänen kummitätinsä 60-vuotisjuhliin toiselle puolelle Suomea.
Olisin varmaan " uskaltanut" jättää heidät yöhoitoon jo aikaisemminkin (kuopuksen kohdalla tosin hieman epäröin, koska imetin häntä hänen ollessaan ekan kerran yökylässä, ja imetän itse asiassa vieläkin) mutta ei ollut mitään syytä jättää.
esikoinen oli 1v2kk ekaa kertaa yökylässä vanhemmillani (oltiin miehen siskon häissä) ja kuopus reilun 9kk ikäisenä miehen vanhemmilla (oltiin taasen yksissä häissä). Kuopus kohta 1,5v on tainnut nyt olla nelisen kertaa yökylässä, aina mummolassa. Meillä isovanhemmat asuu lähellä ja lapset näkevät heitä paljon (vähintään kerran viikossa yleensä) ja teemme/tekevät muutenkin paljon yhdessä, joten tuntevat hyvin ja tutuissa paikoissakin siis nuo yökyläilyt.
ei ap puhu mitään vieraasta hoitajasta, vaan muusta kuin itse hoitajana.
t. olikohan se 21
Ja miehesi on siis sinulle ja lapsellesi vieras henkilö. Just.
Yökyläilystä!
Meidän 4-vuotias ei ole vielä ollut yökylässä mutta tulevana kesänä tulemme varmasti sitä ainakin kokeilemaan koska poika on itse ottanut mummulassa yökyläilyn puheeksi ja jos samalta vielä tuntuu kesällä niin mikä ettei. Papan kanssa ovatkin jo kovasti puhuneet tulevasta kesästä ja onki retkistä =o)
Meillä tehdään asioita sen mukaan, mikä on lapsille hyväksi, ei sen mukaan, mitä uskalletaan.
Esikoinen oli kolmen ollessaan ekaa kertaa yökylässä, kuopus on varmaan suunnilleen samanikäinen.
Mahtaa olla muksuilla paniikki päällä, kun vasta eskari- iän kynnyksellä uskalletaan antaa yöhoitoon kodin ulkopuolelle. Onpa kerrassaan ihmeellisiä perheitä, kun isätkin saa osallistua yöhoitoon pakon edessä. Kyllä meillä olisi kummit ja mummit loukkaantuneet jos en olisi uskaltanut antaa lapsiani yötsyyn. Meidän 4 lasta ovat yökyläilleet muutaman kk iästä alkaen, vaikka ei olisi ollut ns. tarvetta ja hyvin ovat pärjänneet ja nauttineet saamastaan kodin ulkopuolisesta huomiosta. Suhde isovanhempiin ja kummeihin on läheinen ja minä voin luottaa siihen, että jos vaikkapa joutuisin yllättäin esim. sairaalaan lapsieni elämä jatkuisi kaikesta huolimatta ja voisin luottaa tukiverkkooni.
vastasin että ei (ikää lapsella 1v3kk)
Neuvolassa sanottiin, että lapselle olisi tärkeää päästä välillä yöhoitoon. En kyllä ole vienyt
aikaisemmin ei olisi annettu. Yökyläpaikkoja ei oikein edes ole, harmi.
olisin varmasti uskaltanut laittaa lapseni yökylään jo vaikka miten monta kertaa, ovathan vanhimmat jo kohta yläasteella. Vaan mihin ihmeeseen olisin heidät laittanut.
Mua harmitti toi sairaalaan joutuminen, kumpa olisin pystynyt valmistamaan pientä siihen. Oisin vienyt enemmän yökylään jos olisin aavistanut, etä noin tulee käymään.
Silloin uskalsin hyvin mielin jättää kun lapsi sitä itse toivoi. Sen jälkeen on halunnut jäädä myös vaarin & mummupuolen luokse pari kertaa. Paras mennä lapsen omaan tahtiin, ei tunne itseään pakotetuksi, vaan rohkeus ja itsetunto kasvavat kun on itse lisää vapautta halunnut ja hänelle on sitä annettu.
puolitoistavuotiaana mummulassa. mummula oli kyllä jo silloin toooosi tuttu paikka, oli siellä paljon oleiltu koko perhekin.
muuta yökyläilypaikkaa en sitten voisikaan kuvitella... muualle ei poika (nyt reilu 2v.) jäisi.
seuraava 1,2v, kolmas 7kk, neljäs 2kk ja viides 3 viikkoa.