Pitäisi määritellä "elämän rakkaus". Helposti sanon et lapseni ovat sitä

Pitäisi määritellä "elämän rakkaus". Helposti sanon et lapseni ovat sitä. Aviomiehenikin siinä mielessä, että olen ollut ihatsunut häneen ja rakastan häntä ja ollaan oltu pitkään yhdessä, ja aiotaan olla loppuun saakka. Ja myös siinä mielessä, että minulla ei ole ollut rakkauksia ennen häntä.

Sellaista saturakkautta tämä kuitenkaan ei ole, tai sielunkumppanuutta. Mutta mielestäni sellaista hehkutus-meininkiä ei tarvitse ollakaan. Tuosta sanaparista vaan tulee vähän sellainen oletus, mutta ehkä se on vain omassa päässä.