Seksittömässä liitossa olevat / olleet. Mitä teitte? Jäitte? Erositte?

Asuntovelan takia pakko jäädä.

Olemme ulkoistaneet parisuhteemme seksin. Kummallakin on oikeus seksuaaliseen vapauteen, minun olla harrastamatta ja miehen harrastaa. 

Vierailija kirjoitti:

Semmosta se elämä on. Jos tulee joku sopiva vastaan, lähden. Mutta eipä niitä näy.

Joo, sama. Lapset muuttaa kohta ja sitten muutan minäkin.

Vieraissa aloin käymään kahdeksan vuoden selibaatin jälkeen. Jos joku sopiva tulee vastaan, lähden heti kun tiedän, että suhteella on tulevaisuus, mutta viikon jutun takia en lapsiani kiusaa.

En ymmärrä miksi ihmiset tuhlaavat ison osan elämästä huonoon parisuhteeseen josta puuttuu seksi ja intohimo.

Eron jälkeen tunsin taas eläväni. 

Etsin aviomiestä, erosimme.

Miestä ei kiinnostanut seksi, hän oli 24-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi ihmiset tuhlaavat ison osan elämästä huonoon parisuhteeseen josta puuttuu seksi ja intohimo.

Eron jälkeen tunsin taas eläväni. 

Minä en sitten taas ymmärrä miksi joku on valmis heittämään suhteen hukkaan, kun yksi osa suhteesta ei toimi. Matka on määränpäätä tärkeämpi. 

Erosin. Olimme eroa ennen 4 vuotta ilman seksiä, kun ex-miestä ei haluttanut. Kumpikaan ei pettänyt (mutta hilkulla oli itselläni). Vastentahtoinen seksitön liitto on perseestä  ja lopulta vihasin ex-miestä niin paljon, että oli pakko erota. 

Ihmisen arvokkain resurssi on aika. Onnettomassa liitossa ei kannata olla, se vie elämänenergian ja tuhoaa mielenterveyden.

Seksi ei ole tärkein asia parisuhteessa, mutta jos sitä ei ole niin siitä tulee se tärkein asia. 

Elämä on ihan tavallista ja aivan hyvää. 

Jätin muijan itkemään jotain saatanan ahistusta. 

No rakastan miestäni. Se on mun paras kaveri ja mun kallio. Viihdytään ja nauretaan yhdessä ja halaillaan ja pötkötellään vierekkäin. En missään tapauksessa seksittömyyden takia tätä kaikkea hylkäisi vaikka sitä kaipaankin. Ehkä kaikkea ei voi vain saada. 

Vierailija kirjoitti:

Olemme ulkoistaneet parisuhteemme seksin. Kummallakin on oikeus seksuaaliseen vapauteen, minun olla harrastamatta ja miehen harrastaa. 

Noin ne naiset vaan inhoaa omaa rupsahtanutta ruumistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Elämä on ihan tavallista ja aivan hyvää. 

Totta, minulla on työ, harrastuksia, läheisiä, ystäviä ja se tärkein, ihminen joka jakaa sen arjen ja tekee niitä pieniä arjen asioita, joka saa tuntemaan itsensä arvokkaaksi. 

Meillä oli jokunen vuosi niin, että seksiä oli vain muutaman kerran vuodessa, ja sekin varsin kiihkotonta. Syitä oli monia pikkulapsiarjesta alkaen, mutta luulen oleellisimman syyn olleen vaimon vaikea itsetunto-ongelma, jota minä en oikein osannut kohdata sen vaatimalla tavalla. Jossain vaiheessa vaimo sai "päänsä kuntoon" kuin jostakin taikaiskusta, ja nyt on pari vuotta ollut seksiä niin paljon, että minulle riittäisi vähempikin. Mutta en valita. Seksielämän jälleensyntyminen on tehnyt parisuhteesta merkittävästi onnellisemman.

Me kumpikin vaan jossain vaiheessa huomattiin, että seksi on vaan jotain joka piti sovittaa johonkin väliin, koska niin kuuluu tehdä. Se oli helpottavaa tehdä päätös, ettei se ole mikään välttämätön osa elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi ihmiset tuhlaavat ison osan elämästä huonoon parisuhteeseen josta puuttuu seksi ja intohimo.

Eron jälkeen tunsin taas eläväni. 

Minä en sitten taas ymmärrä miksi joku on valmis heittämään suhteen hukkaan, kun yksi osa suhteesta ei toimi. Matka on määränpäätä tärkeämpi. 

Mitä tarkoitat tällä lauseella tässä asiayhteydessä "Matka on määränpäätä tärkeämpi."?

Vierailija kirjoitti:

Asuntovelan takia pakko jäädä.

Siinäpä vasta onnellista elämää.

Mielenkiintoista lukea että osan mielestä suhteessa on kaikki muuta asiat paremmin kuin hyvin mutta toinen elää puutteessa. Oma kokemus kun on se että aina joku siinä suhteessa hiertää tai on ollut vialla kun minua ei enää haluta. Aloin miettimään nyt sitäkin että jos kaikki olisikin suhteessa hyvin ja voisin siinä hyvin niin olisinko siltikään halukas useasti viikossa.. en tiedä kun olen kokenut vain epätyydyttäviä suhteita. Kai minä osaan kuitenkin olla halukas kun suhteen alussa ja tutustuessa olen sitä ollut, ennen sitä kun on oppinut tuntemaan toisen kunnolla  ja (ankea) arki yhdessä on alkanut. 

Kait se ihanne tilanne olisi sellainen että löytäisin miehen, jonka kanssa muuta läheisyyttä riittää ja tunneyhteys toimii eikä kummallakaan olisi mitään ajatusta kuinka usein seksiä "pitäisi" olla vaan sitä on kun on ja kummallekaan ei tulisi mitään ongelmaa jos jokin aika kuluu eikä sitä ole.

Masentaa, harmittaa, itkettää! 20 vuotta suhteessa ja seksi loppunut kuin seinään 10 vuotta sitten. Olen siitä asti ajatellut että kyllä se sieltä vielä tulee, mutta turhaan.

Nostin asian esille ja suhde sen kuin muuttui synkemmäksi. Riitely lisääntynyt, olen aivan loppu.

Kaikki muut asiat kunnossa mutta tuo seksielämä puuttuu. Mitä teen? En ole ajatellut eroavan koskaan mutta nyt yhtäkkiä havahduin tähän, olen liian monta kertaa saanut kieltävän vastauksen. Kun nostin asian esille sanottiin että lisätään läheisyyttä mutta ei sitä ole tapahtunut, kysyin vielä lähdetäänkö pariterapiaan niin vastaus jyrkkä ei! Koska kuulemma siellä vaan syytetään häntä.

T: väsynyt mies

Jäin. Ei lapsia, mutta puhumista, tunneyhteyttä ja muuta kosketusta on. Ap:n kuvailemaan suhteeseen en jäisi, se ei kuulosta enää parisuhteelta. Omaan suhteeseeni olen ihan tyytyväinen. Jos joskus tekee mieli niin hoitelen itseni, mutta aika harvoin. Seksi on poissa "silmistä" ja sitä kautta myös poissa mielestä. 

Jos saan kysyä oletko nainen vai mies? Itsekin jäämässä lapsettomaksi vaikka aina halunnut perheen oma puoliso ei ole koskaan halunnut. En edes tiedä todellista syytä, joskus sanonut että ymmärränkö paljonko se vaatii häneltä olen jättänyt siihen sillä tappelu siitä tulee. Äh kun alkaa väsyttämään. Olen yli 40v ja sinne tais mennä lapset.

T: väsynyt mies