Sain psyykkisen sokin neljä päivää sitten ja olo on yhä aivan kamala. Miten pääsen eroon ajatuksista ja fyysisistä oireista? Pystyykö kukaan

Tee jotain ihan muuta, joka saa ajatusten kehän lakkaamaan. Jotain mikä vaatii keskittymistä ja jotain,  mistä nautit. 

Kiinnitä myös huomio siihen, että hengität syvään ja rauhallisesti, etkä pinnallisesti. Se rauhoittaa hermostoa. 

Huolehdi fyysisestä hyvinvoinnistasi eli syö ja avaa ikkuna, nuku jos pystyt. Liike on myös ok. Hengitystä säätelemällä saat hermostosi rauhoittumaan

Puhuminen on tosiaan huono idea, jos ei puhu jonkun sellaisen kanssa, joka on käynyt läpi saman ja selvinnyt siitä. Etsi siis ennemminkin vertaistukea ja selviytymiskertomuksia, kuin draamakriisiapua

Vierailija kirjoitti:

Eilen kirjoitin selvityksen tapahtuneesta itselleni, mutta lähetin sen pariin lehteen anonyymisti ja mahdollisesti se päätyy poliisille jotta he näkevät. Mitään rikosilmoja ei tästä voi tehdä. Ajattelin että niiden pohjalta lehdet voisivat alkaa kyselemään naisilta oletteko kokeeneet jotain tämmöstä ja saadaan tietää jotain... Luulin että tämä aktiviteetti olisi jo auttanut mua mutta ei, pyörii vaan päässä ja nyt olen kokonaisuutena kirjoittanut tästä paskasta jo jotain 10 sivua joten aika kamala juttu taitaa olla... tuli mieleen kaikki 'kummallisuudet' joihin olen joutunut ymmärtämättä itse... 

Millainen juttu kyseessä?

Itse jouduin vähän vastaavaan, missä mies eli kaksoiselämää. Tämä toinen nainen halusi mennä lehdistöön, minä menin poliisille. Sairasta porukkaa molemmat, mies ja kakkosnaisensa (sekä sukunsa)

"Onko olemassa mitään neutraalia (lääkkeetöntä) keinoa tuohon parasympaattisen hermoston tilanteeseen?

Nuo hypnoosiasiat on sellaisia, ettei kaikkien rohkeus, vakaumus tms. taivu niitä harjoitteita harjoituttamaan. Tietona, yleissivistyksenä toki voikin olla ok, että hahmottaa tuonkin keino mahdollisuuden olemassa olon."

Voihan nuo ajatukset korvata vaikka rukoilulla, jos se vakaumuksellisista syistä tuntuu paremmalta. Rauhallista hengitystä tuskin mikään uskonto kieltää, joka on se oleellinen osuus. 

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile itsehypnoosia. Asetu mukavasti esim. lepotuoliin ja sulje silmäsi tai katso rennosti yhteen pisteeseen. Hengitä rauhallisesti niin, että uloshengitys on hidas ja sen jälkeen on puolen sekunnin tai sekunnin tauko. Tämä jo tyynnyttää parasympattista hermostoa vähän. Jonkin aikaa hengiteltyäsi visualisoi jokin rauhallinen, miellyttävä paikka tai skenaario. Se voi olla mitä tahansa, pääasia että se on tyyni ja mukavantuntuinen. Eläydy tähän mielikuvaan täysin, tutki sitä joka puolelta. Sitten voit alkaa toistaa hiljaa mielessäsi jotain rauhoittavaa lausetta, samalla kun edelleen visualisoit mainittua turvallista paikkaa/tilannetta. Lause voi olla esim. "Kaikki on juuri nyt hyvin" tai "Olen tyyni". Pääasia on se, että se kuvaa tavoitetilaasi ja on tiivis sekä selkeä. Jatka tätä esimerkiksi 15 minuuttia tai kunnes paha olo väistyy. Toista tarvittaessa, ensimmäinen sessio ei välttämättä vielä l

Pelkästään jo tuo kuvattu hengitystekniikka rauhoittaa jo jonkin verran hermostoa, mm. koska se laskee sykettä. Sekin siis jo voi riittää, etenkin jos sen jälkeen käy vaikka hyvin rauhallisella pikku kävelyllä. Mielikuvaharjoittelun tarkoitus on tehdä vaikutuksesta syvempi ja ennen kaikkea pysyvämpi. Korostan kuitenkin tässä yhteydessä, että tällainen hypnoosiharjoittelu on täysin turvallista, siinä ei mene mihinkään hallusinoivaan tilaan tms. vaan kontrolli on koko ajan itsellä, ja keskittymistilan voi katkaista itse milloin tahansa. Mitä vakaumuksiin tuleen, niin itsekin esim. olen kristitty mutta käytän tätä metodia ajoittain jos on stressin tunnetta. Se nimittäin ei perustu mihinkään itämaisten uskontojen mystiikkaan tms. kuten jotkin meditaation haarat, vaan ihan yleisesti tunnettuun psykologiaan. Vähän kuin pilates verrattuna joogaan, jos meditaatioon verrataan.