Miksi ihmiset suhtautuu vihaisesti sos.tilanteiden pelkoiseen?
Minua katsotaan vihaisesti, oudoksuen ja myös epäilevästi, esim silloin kun minulle puhutaan. Vaikka siis yrittäisin puhua takaisin parhaani mukaan, tosin välillä sanat takeltelee, ääni värisee ja lauseet ei ole järkeviä.
Miksi ei saisi jännittää yhtään ja kaiken pitäisi sujua kuin robotilla?
Vai onkohan tuo tuima kohtelu sittenkään edes jännityksen takia vai olenkohan vain niin epämiellyttävän näköinen? Omasta mielestäni olen todella ruma, ja varmasti siis muidenkin.
Mitä mieltä olette, että miksi toisten suhtautuminen minuun on niin negatiivinen?
Kommentit (24)
Sitä ihmettelen myös. Ja myös oikein seulotaan väestöstä että onko joku "pelkoinen" ja sitä aletaan simputtaa. Kummallista.
Sinusta tuntuu siltä että toiset tuomitsevat sinut, koska pelkäät sitä.
Päätä ettet välitä, vaikka katsoisivat miten.
Onko sos.tilanne siis hätätilanne?
Vierailija kirjoitti:
Onko sos.tilanne siis hätätilanne?
Joillekin on.
Joitain ärsyttää heikkous, joitain se että kokevat etteivät jaksaisi tavallaan kannatella sinua tilanteessa, joitain ärsyttää kun puheestasi on vaikea saada selvää (t.näk. myös puhut todella hiljaa.)
Tulkintasi muiden ajatuksista voi olla väärä. Mitä muita tulkintoja löydät tilanteista? Tulkinnat tilanteista usein luovat ahdistusta. Ajatteleeko toinen ihminen välttämättä sinusta mitään? Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta juuri muut ihmiset. Tekstisi perusteella myös omat ajatuksesi kohdistuvat pääasiassa itseesi ja ajatuksesi muista ihmisistä sisältävät tulkintasi siitä mitä he sinusta ajattelet.
Ongelma on vain tyhmissä ihmisissä, joita on suuri enemmistö.
Ujous ja sosiaalisten tilanteiden pelko on vaan söpöä tai pieni sanojen takeltelu. Ihan rauhassa vaan.
T: Antti
Ei ihmisiä oikeasti kiinnosta. Olet harhainen.
Ne toiset ei tiedä, että jännität tai pelkäät. Ne vaan aistii että joku ei ole kunnossa ja kukin reagoi, miten nyt reagoikaan. Jotkut on epäileviä, jotkut harvat ehkä vihaisia, jotkut alkaa vältellä sua, kun luulee ettei sua kiinnosta niiden seura, jotkut on suht neutraaleja.
Mullakin on tuo diagnoosi.
Tulkitsen sitten itse toisten reaktiot mahdollisimman pahoiksi omalta kannaltani. Tulkintani mukaan minusta ei pidetä ja minussa on jotain merkittävää vikaa, etenkin ulkoisesti. Saan tästä lisää syitä vältellä toisia ja jännitys vaan pahenee.
Ihmiset ovat aina tuollaisia, paitsi jotain 10% ihmisistä. Siis tylyjä ventovieraalle. Olen itse sosiaalinen. Pitää olla silmää sille, kenelle kannattaa puhua. Vanhat, yksinäiset mummot ovat ystävällisimpiä. Ei tuo siis sinusta johdu.
No siksi, että jos olet jollakin tavalla erityiskohtelun tarpeessa töissä, se tietää aina lisää töitä tai vähemmän varsinaista työhön käytettävissä olevaa aikaa muille.
Kaikki muut ihmiset kaikissa tilanteissa? Vai mistä tilanteista tässä on kysymys?
Monet kokevat olevansa jotenkin parempia, koska eivät jännitä ja saavat sadistisia kiksejä painaessaan muita alas.
Jos sinulla on vaikeuksia muodostaa järkeviä lauseita, ei suurin osa ihmisistä ymmärrä, mitä tarkoitat ja mitä haluat sanoa. Sen takia he vaikuttavat vihaisilta ja epäileviltä. Epäjohdonmukaisesti, poukkoilevasti tai epäselvästi puhuva ihminen herättää mielikuvia päihtyneestä tai arvaamattomasta ihmisestä minkä vuoksi moni on varuillaan. On myös raskasta yrittää pysyä kärryillä silloin, kun ei voi olla varma siitä, mitä toinen yrittää sanoa. Minulla on lähipiirissä ihminen, joka ilmaisee itseään välillä hyvin aukkoisesti ja ylimalkaisesti sekä sekoilee jatkuvasti sanoissaan. Hän saattaa esimerkiksi puhua "suodatinpussista" silloin, kun tarkoittaa "lattiakaivosuodatinta". Itse hän ei tätä tiedosta ja menee siksi pois tolaltaan, kun hänet ymmärretään niin usein väärin.
Pelkkä jännittäminen saati ulkonäkö on tuskin saamasi kohtelun taustalla. Totta kai on olemassa häiriintyneitä ihmisiä, jotka saavat mielihyvää esimerkiksi jännittäjien kiusaamisesta. Jos kohtaat varautunutta ja negatiivista suhtautumista useinkin, niin silloin veikkaan syyn olevan siinä, että muut tulkitsevat sinua helposti väärin tai eivät ymmärrä, mitä haluat sanoa. En tiedä, onko sinulla hoitokontaktia mutta jos on, niin ota asia puheeksi hänen kanssaan. Omaa suullista ilmaisukykyä voi aina kehittää paremmaksi. Toisaalta sosiaalisten tilanteiden pelon hellittäessä käy monesti niinkin, että vuorovaikutustaidot ja sitä myöten suullinen ilmaisu lähtevät paranemaan itsestään.
Minullakin tapahtuu tuota, että ääni värisee ja puhe katkeilee. Tosin on muitakin fyysisiä oireita. Dystoniaa epäillään. Toivon saavani lääkkeistä apua, kunhan diagnoosi varmistuu.
Pidä taskumattia ja ota huikkaa, jos alkaa ottamaan koville. Näin olen nähnyt, että monet normaalit ihmiset tekee.
Vierailija kirjoitti:
Tulkintasi muiden ajatuksista voi olla väärä. Mitä muita tulkintoja löydät tilanteista? Tulkinnat tilanteista usein luovat ahdistusta. Ajatteleeko toinen ihminen välttämättä sinusta mitään? Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta juuri muut ihmiset. Tekstisi perusteella myös omat ajatuksesi kohdistuvat pääasiassa itseesi ja ajatuksesi muista ihmisistä sisältävät tulkintasi siitä mitä he sinusta ajattelet.
Tuo on täyttä kakkaa. Meillä on perheitä, sukulaisia ja tuttuja, joiden kanssa ei jännitä ja he käyttäytyvät normaalisti meitä kohtaan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Pidä taskumattia ja ota huikkaa, jos alkaa ottamaan koville. Näin olen nähnyt, että monet normaalit ihmiset tekee.
Alkoholiriippuvaisuudessa ei ole mitään normaalia. Ja liikenteeseen ei tarvita yhtäkään rattijuoppoa lisää.
Useimmat ihmiset tykkäävät puhua vain itsestään/omista asioistaan, eivätkä jaksa kuunnella toisten juttuja. Osoita kiinnostusta toista kohtaan, esim. kysymällä tutulta: "Mitä sulle kuuluu?", ja jättäydy vain aktiivisesti kuuntelemaan. Olet pidetty kaveri ennen kuin huomaatkaan.
Koska se tekee kaikista tilanteista tarpeettoman vaikeita kaikille, vaikkei ne alunperinkään olleet helppoja kenellekään.