Gynekologi laukoo suorat sanat nelikymppisten naisten tilanteesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Ne vaihtarit on jokaisella erilaiset.

Ei se meinaa et jos sulla lievät et muilla ei olisi yhtä jos toista oiretta.

Nykyään medikalisoidaan ihan kaikki. Jos lapsi tykkää liikkua, siihen pitää saada pillerit, jos ihmistä surettaa läheisen kuolema, siihenkin pitää saada pillerit, jos vanhuus vaivaa, niin siihenkin vaan pillerit kouraan. Toki jos hormooneilla saadaan vaikkapa nivelkivut hoidettua, oikein hyvä, mutta periaatteessa suhtaudun aika kyseenalaistaen siihen, että normaali vanhentuminen katsotaan sairaudeksi.

Monet naiset on syöneet koko aikuisikänsä jotain hormonia joko pillereinä tai hormonikierukan kautta, joten oma hormonitoiminta jo lähtökohtaisesti täysin sekaisin. Sitten kun vanhuus ja vaihdevuodet tulee, niin tietenkin menee aikansa että elimistö tottuu. Joku voi toki vetää hormoneja hautaansa asti, vaikka sekään ei tutkitusti kovin terveellistä ole.

Nuoruuden haikailu on vähän säälittävääkin vanhoilla eukoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvi enää kortsuja, jee!

Kortsuja tarvitsee kyllä jopa sinne 50 vuotiaaksi asti ellei ylikin, jos ei lapsia halua. Hedelmällisyys kestää yllättävän pitkään. On kamalaa olla nainen tässä suhteessa, mutta onneksi on sterilisaatio keksitty. 

Siitä huolimatta kortsua kannattaa käyttää jos harrastaa irtosuhteita.

Mitä ihmettä vaihdevuosiin loppuu se lasten saanti. Miten joku voi olla noin pihalla.

Ei se lopu. Valitettavasti. Instassa on yksi pari mikä odotti lasta yli 60 vuotiaana kun rouva luuli, että ei voi tulla enää raskaaksi kun viimeiset kuukautiset oli ollut 20 vuotta sitten ja miehellekin oli tehty vasektomia, mutta selvisi että se olikin purkautunut itsekseen. Joten vahinko sattui.

Gynet käyttää kaikki itse korvaushoitoa, se pitää nuorekkaana.

Niin, no entäs sitten? Kyllä mullakin selvästi on esimenopaussi meneillään, vaikka kuukautiset on ihan normaalit. Täytän 40. Eikö tämä kuulu normaaliin naisen elämään?

Tämä on tosi kiperä aihe. Oon aina ajatellut, että luomuna mennään, tietenkin, mutta tosiaan syödäänhän sitä hormonikorvauslääkkeitä muihinkin vaivoihin, ja jos luonnollisuutta miettii, niin ennen muinoin ei juuri edes eletty vaihdevuosiin asti. En todella tiedä mitä tehdä, toki ei ihan vielä ajankohtaistakaan. Mutta pian on.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Onko käynyt mielessä, että oireiden määrä ja vahvuus on yksilöllistä, varmasti sun oireet on sellaiset että aikalailla kaikki ne kestäisi, mutta jollain toisella on sellaiset että sinäkään et kestäisi jos kerran lääkitystä on saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Niin, no entäs sitten? Kyllä mullakin selvästi on esimenopaussi meneillään, vaikka kuukautiset on ihan normaalit. Täytän 40. Eikö tämä kuulu normaaliin naisen elämään?

Kuuluu. Se vain heikentää luustoa ja aiheuttaa osteoporoosin myöhemmällä iällä jos ei asiallisesti hoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Miksi pitäisi sietää, jos oireisiin on olemassa toimiva hoito? Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat, niinkö?

Kaikki ei halua tarttua lyhyimpään tikkuun eikä myöskään usko siihen, että lääkkeet on aina se paras tapa selättää ongelmat. Voi ajatella myös niin, että se on vihoviimeinen keino.

Vaihdevuosiin on aina suositeltu (myös) lääkkeetöntä hoitoa, ja kaikki naiset tietää, mitä se hoito on. Terveet elämäntavat. Ne tasoittaa oireet luonnollisesti niin, ettei tarvita muuta.

 

Ei voi tietenkään yleistää. Mutta ei ole mitään syytä olla myöskään noudattamatta terveysohjeita. Ja lakata olemasta prinsessa, joka kitisee kaikesta. Joskus on aika aikuistua.

Vierailija kirjoitti:

Isoäitini ja äitini pärjäsivät oikein hyvin luontaistuotteilla ja näin aion itsekin toimia. En ole ikinä edes hormonaalista ehkäisyä käyttänyt.

Minulla sama. Havaitsin jo parikymppisenä, että hormonaalinen ehkäisy ei ole minun juttuni. Olin koko ajan kauhean pahalla tuulella ja kaikenlaista fyysistäkin vaivaa oli. Lopetin sitten e-pillerit jotain 22-vuotiaana. Sen jälkeen en mitään hormoneja ole käyttänyt, eikä ollut mitään vaihdevuosioireitakaan pientä hikoilua lukuun ottamatta. Nyt ikää jo 51 vuotta ja viimeisistä menkoista yli vuosi. Kavereista pahimmat oireet on ollut ihmisillä, joilla ollut hormonikierukka vuosikymmenet.

Mulla on ihan järkyttävät esivaihdevuosioireet olleet jo ainakin 5 vuotta. Pahimmillaan nuo todellakin on invalidisoivia. Hyvin terveellisillä elämäntavoilla pysyy juuri ja juuri toimintakykyisenä, mutta koville ottaa. Olen 49 v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Ne vaihtarit on jokaisella erilaiset.

Ei se meinaa et jos sulla lievät et muilla ei olisi yhtä jos toista oiretta.

Nykyään medikalisoidaan ihan kaikki. Jos lapsi tykkää liikkua, siihen pitää saada pillerit, jos ihmistä surettaa läheisen kuolema, siihenkin pitää saada pillerit, jos vanhuus vaivaa, niin siihenkin vaan pillerit kouraan. Toki jos hormooneilla saadaan vaikkapa nivelkivut hoidettua, oikein hyvä, mutta periaatteessa suhtaudun aika kyseenalaistaen siihen, että normaali vanhentuminen katsotaan sairaudeksi.

Monet naiset on syöneet k

Tät ei vaan saisi ääneen sanoa. Apteekissa jo oltiin äkeitä kun minusta ei löydy reseptitietoja kun hain kissan korvalääkkeitä. Ei varmaan löydykään, viimeinen antibioottikuuri yli 10 vuotta sitten. Gynekologikäynnit on joka kerta yhtä vääntöä että pitäisikö se nyt kuitenkin koittaa hormonikierukkaa, ihan mielenrauhan vuoksi, raskaudenehkäisyyn. Miksi helkkarissa kun puoliso on steriloitu? Aina on pärjännyt kumien kanssa, ikinä ei ole hormoneita tarvinnut syödä.

Ei nykynainen edes tunnista luonnollista kiertoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Miksi pitäisi sietää, jos oireisiin on olemassa toimiva hoito? Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat, niinkö?

Kaikki ei halua tarttua lyhyimpään tikkuun eikä myöskään usko siihen, että lääkkeet on aina se paras tapa selättää ongelmat. Voi ajatella myös niin, että se on vihoviimeinen keino.

Vaihdevuosiin on aina suositeltu (myös) lääkkeetöntä hoitoa, ja kaikki naiset tietää, mitä se hoito on. Terveet elämäntavat. Ne tasoittaa oireet luonnollisesti niin, ettei tarvita muuta.

 

Haista paska! 

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Sietämisestä ei saa mitään palkintoa. Fiksu ihminen hoitaa oireet pois, jos se on mahdollista.

Minä vannoin nuorempana, etten ikinä ala käyttää hormonihoitoa vaihdevuosiin. No väärässä olin.

Vaihdevuosioireet olivat jo 43-vuotiaana niin pahat, että olisin kuollut lyhyessä ajassa ilman estrogeenihoitoa. En pystynyt nukkumaan enää lainkaan ja oli nivelkivut sellaiset, että käveleminenkin vaikeutui, lisäksi tuli pelottavia rytmihäiriöitä sydämeen.

Hormonihoito paransi sen kaiken viikossa. En aio koskaan lopettaa hormoneita, nimittäin vaihdevuosioireet ovat monella pysyvät koko loppuiän, eivät ohimeneviä. Miksi ihmeessä kärsiä ja elää käytännössä invalidina, kun voi lääkityksen avulla elää yhtä laadukasta ja tervettä elämää kuin aiemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Miksi pitäisi sietää, jos oireisiin on olemassa toimiva hoito? Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat, niinkö?

Kaikki ei halua tarttua lyhyimpään tikkuun eikä myöskään usko siihen, että lääkkeet on aina se paras tapa selättää ongelmat. Voi ajatella myös niin, että se on vihoviimeinen keino.

Vaihdevuosiin on aina suositeltu (myös) lääkkeetöntä hoitoa, ja kaikki naiset tietää, mitä se hoito on. Terveet elämäntavat. Ne tasoittaa oireet luonnollisesti niin, ettei tarvita muuta.

 

Ei voi tietenkään yleistää. Mutta ei ole mitään syytä olla myöskään noudattamatta terveysohjeita. Ja lakata olemasta prinsessa, joka kitisee kaikesta. Joskus on aika aikuistua.

Jospa sinä aikuistuisit ja lakkaisit trollaamasta tällä palstalla asioista, joista et mitään ymmärrä. 

Ohi aiheen, mutta loppuuko vaihdevuosiin ovulaatiopanetus? 😬 Jaiks jos sekin kiva menee sitten ohi 🤔 N

Tuskinpa se kovin terveellistä  on käyttää hormonaalista ehkäisyä 14-vuotiaasta saakka. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole tarvinnut mitään lääkityksiä hankkia. Ensimmäiset oireet tuli muutama vuosi sitten ja ikää nyt 60. Nykyään ei siedetä yhtään mitään. Hikoiluun auttoi alasti nukkuminen sekä liikunta. Myös oikeanlainen ruokavalio auttoi oireisiin. 

Minkä kruunun siitä sietämisestä saa?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monia joilla vaihdevuodet alkaneet jo ennen 40-v. Minä mukaan lukien. Miksi tästä ei puhuta, olisi tosi tärkeää että myös ne naiset jotka lähestyvät neljääkymppiä osaisivat yhdistää oireitaan tähän. 

Jep. Samaan aikaan palstalla huudetaan innoissaan että ei muuta kuin yrittämään lasta, kun täällä joku 45-vuotias nainen pohtii pitäisikö alkaa yrittämään _ensimmäistä_ lasta... Luoja auta näiden kanssa. Ei mitään käsitystä siitä miten julma biologia on lisääntymiskyvyn suhteen naisille.

Vierailija kirjoitti:

Minä vannoin nuorempana, etten ikinä ala käyttää hormonihoitoa vaihdevuosiin. No väärässä olin.

Vaihdevuosioireet olivat jo 43-vuotiaana niin pahat, että olisin kuollut lyhyessä ajassa ilman estrogeenihoitoa. En pystynyt nukkumaan enää lainkaan ja oli nivelkivut sellaiset, että käveleminenkin vaikeutui, lisäksi tuli pelottavia rytmihäiriöitä sydämeen.

Hormonihoito paransi sen kaiken viikossa. En aio koskaan lopettaa hormoneita, nimittäin vaihdevuosioireet ovat monella pysyvät koko loppuiän, eivät ohimeneviä. Miksi ihmeessä kärsiä ja elää käytännössä invalidina, kun voi lääkityksen avulla elää yhtä laadukasta ja tervettä elämää kuin aiemminkin.

Oikeasti paransi? Mä olen varmaan vähän tyhmä, kun olen kärvistellyt vuosikausia. Pitäisi mennä sinne lääkärille.