Erimielisyydet lääkärin kanssa

Välillä tuntuu että pää räjähtää 

Määrää myös mulle lääkkeitä, joista oon sanonut, että en haluaisi syödä

Käytkö myös sairaanhoitajan, psykologin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla? Jos, niin puhu siellä ja pyydä yhteisvastaanottoaikaa hänen ja lääkärin kanssa. 

Musta tuntuu että koko psykiatria on paskaa. Tai no koko tää maailma. En jaksa

Kela säästää ja ei myönnä niitä tukia yhtä helposti kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Kela säästää ja ei myönnä niitä tukia yhtä helposti kuin ennen.

Eivät myöntäneet yhdelle tutulleni vaikka hänellä oli psykoottinen masennus

Kyllä toimeentulotukea joutuu myöntää jos muita tuloja ei ole. Voihan ne työkkäriä ehdottaa mutta et sä varmasti sieltä töitä saa, sitä on turha pelätä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toimeentulotukea joutuu myöntää jos muita tuloja ei ole. Voihan ne työkkäriä ehdottaa mutta et sä varmasti sieltä töitä saa, sitä on turha pelätä.

Oon opiskelija

Ei ole pakko käydä siellä. Saat eri kautta varmaan jotain.

Tosi harmi lukea tämä, olen pahoillani. Psykiatrian henkilöt ovat mielestäni itse jotenkin "outoja", sekä psyk.erikoislääkäri ja terapeutit, eivät ole mielestäni aivan kompetenssin kärjessä, mielestäni ovat ikäänkuin "muka" olemassa mutta eivät asian päällä, lisäksi jäi kuva, etteivät ole ehkä 100 % ammattilaisia. Kerran pysk. erikoislääkäri kysyi minulta, "tiedänkö, että on olemassa sellaisiakin ihmisiä jotka voivat tappaa toisen", vaikutti jotenkin itse psykopaatilta koko äijä. Samoin terapeutti oli kuin päätön kana, ryntäisi ja säntäili sinne tänne, välillä istunto keskeytyi puhelinsoittoon tai hän juoksi käytävälle hakemaan jotain, toi outoja papereita ja selitti jotain käyriä ja kysyi, näenkö mihin tämä käyrä menee. Tuli sellainen fiilis, että kumpikohan tässä on se avun tarpeessa oleva. En ihmettele lainkaan, että se Helsingin psykologimies tappoi perheensä, ovat kyllä jotenkin pelottavaa porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että koko psykiatria on paskaa. Tai no koko tää maailma. En jaksa

Olet niin oikeassa, se on ihan täyttä skeidaa ja porukka vaikuttaa ihan pimeältä, valitettavasti.

Vaihda lääkäriä, siihen sulla on oikeus. Jos lääkärin ja potilaan yhteistyö ei suju niin ei hoitokaan edisty.

Tsemppiä.

Pyydä sairaanhoitaja mukaan vastaanotolle. Jos sinulla on puoliso tai joku muu luotettava henkilö/ystävä, joka tuntee tilanteesi, niin pyydä mukaan vastaanotolle. Minulla on nykyisin aina myös sairaanhoitaja mukana psykiatrin vastaanotolla ja tilanteen mukaan välillä myös oma puoliso. Helpottaa asioiden ymmärretyksi tulemista kummasti.

Tee hoitotahto lääkkeettömästä hoidosta.

Älä käytä muita päihteitä kuin alkoholia ja sitäkin maltilla. Älä koskaan juo suuria määriä kerralla.

Minun elämässäni meni 21 vuotta pilalle turhassa lääkityksessä. Täytän huomenna 44 vuotta. Saan nyt luopua lääkkeistä lopullisesti. Olen ollut pari kertaa lääkkeittä matkan varrella. Olin aivan huikeassa kunnossa lääkkeettä ja täysin toinen ihminen. Nyt lihoin 62 kilosta lopulta sataan kiloon lääkkeillä. Aloin treenaamaan itseäni taas ensi synttäreille huippukuntoon. 

Valitettava totuus on se, ettei ole olemassa varsinaisia mielisairauksia, vaan oireilua liian hankaliin elämäntilanteisiin. 

T: Antti Lain.e 

Tiedän tunteen. Mulla alkoi ongelmat esim lääkityksen kanssa heti kun lääkäri vaihtui nykyiseen. Esim unettomuuteni on ilmeisesti korjattu sillä, että multa katkaistaan toimiva ja sivuoireeton nukahtamislääke jolla oon pysynyt paremmin toimintakykyisenä.

Paniikkihäiriö ja ahdistuneisuus paranee sillä, kun katkotaan sitä minimi annostuksen miedointa mahdollista bentsoa.

Vuosien ssri lääkkeet on jättänyt pysyviä haittoja mm seksuaalisuuteen. Lisää määrätään, mutta niiden käyttöä sit ei vahdi kukaan. Puhutaan että lääkkeettömät hoitokeinot on ensisijaisia ja samassa lauseessa määrätään lisää mielialalääkkeitä jotka vaan pahentaa tilannetta. Jos ei toimi, niin nostetaan lääkitystä mutta ei missään nimessä anneta niitä toimivia lääkkeitä koska RIIPPUVUUSVAARA.

Oli helpompaa olla terveyskeskuksen armoilla ilman "hoitoa". Helpompi olis mennä kadulle.

Nykyinen hoitajani totesi jo ensi istunnossa, että hän ei osaa mua auttaa, mä tiedän asiat paremmin kuin hän, mutta silti siellä pitää käydä rupattelemassa joutavia ettei ole "hoitovastainen". Mä suorastaan pelkään psykiatriani juuri tuon lääkkeiden katkomisen takia. Ei se ainakaan potilaan etua ja parasta aja.

Tuossa tulee vaan hullummaksi ja epätoivoisemmaksi. En ihmettele kun kansa lääkitsee itseään joko alkolla tai katuhuumeilla. 

Poliisikin on julkisesti noteerannut, että katukauppa ja kuolemat on räjähtäneet käsiin yhteläisessä korrelaatiossa leikkausten ja kiristyneen bentsopolitiikan kanssa.

Koska ne päättäjät saatais tajuamaan???

Ehkä olet vielä nuori,jos et ymmärrä tai tiedä omista lakisääteisistä oikeuksistasi. Tiedän että on rankkaa,mutta aloituksen kuvauksen perusteella psykiatrisi on sinulle täysin väärä. Mene juttelemaan esim.psyk.sair.hoitajan kanssa,mutta vasta sen jälkeen,kun olet kirjoittanut ylös kaikki asiat,joita koet itse kaipaavasi hoitosuhteeltasi, mikä nykyisessä tilanteessa on pielessä, oletko oikeasti saanut apua tapaamisista,lääkityksestä ym. Sinun on oltava tässä todella jämäkkä,joten lue potilaslakia,vertaiskokemuksia,etsi tietoa ihan itsenäisestikin.

Jos sinulla siis on psykiatrian kontakti,mikset ole jo hakenut terapialähetettä? Ymmärräthän,että monet lääkärit ovat työssään vain siksi,että he määräävät lääkkeitä ja nostavat hel..on suurta palkkaa,vaikka eivät auta pitkällä tähtäimellä ketään. Diagnoosilistasi kasvaa,mutta apua et saa. Ainoa,mitä voin neuvoa, on olla oma-aloitteinen ja ottaa elämä omiin käsiisi-älä ole muiden heittopussi,käytä ihan omaa päätäsi. Tee asioita,jotka oikeasti auttavat sinua,äläkä odota kenenkään tietävän,mitä todella tarvitset- sinä olet ainoa,joka vastaa elämästäsi ja hyvinvoinnistasi. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toimeentulotukea joutuu myöntää jos muita tuloja ei ole. Voihan ne työkkäriä ehdottaa mutta et sä varmasti sieltä töitä saa, sitä on turha pelätä.

Oon opiskelija

Niin minäkin olin, kun mun maailma romahti. T: Antti Lain.e 

Minulla olisi kokemusta neuvoa, mitä tulisi tehdä ja mitä ei.

Suomalainen psykiatrinen hoito on täysin epäonnistunut. 

Jos sinulla on lääkitys, se tulee lopettaa 9-12 kuukauden ajalla hyvin pienin annosmuutoksin asteittain. Muutoin sekoat!

Vierailija kirjoitti:

Tee hoitotahto lääkkeettömästä hoidosta.

Älä käytä muita päihteitä kuin alkoholia ja sitäkin maltilla. Älä koskaan juo suuria määriä kerralla.

 

Minun elämässäni meni 21 vuotta pilalle turhassa lääkityksessä. Täytän huomenna 44 vuotta. Saan nyt luopua lääkkeistä lopullisesti. Olen ollut pari kertaa lääkkeittä matkan varrella. Olin aivan huikeassa kunnossa lääkkeettä ja täysin toinen ihminen. Nyt lihoin 62 kilosta lopulta sataan kiloon lääkkeillä. Aloin treenaamaan itseäni taas ensi synttäreille huippukuntoon. 

Valitettava totuus on se, ettei ole olemassa varsinaisia mielisairauksia, vaan oireilua liian hankaliin elämäntilanteisiin. 

T: Antti Lain.e 

Voi Antti miten hienosti kirjoitit tuon viimeisen lauseen. Olen niin samaa mieltä, että elämän haasteet ovat niin isoja nykyään ja kun menee pyytämään apua, sinuun lyödäänkin mielisairaan leima. Jos ihminen on "kadoksissa", heikko tai umpikujassa, on hän kaikkien mielestä mt-hoidon tarpeessa, usein pelkkä ymmärtäminen ja auttaminen riittää ilman lääkitystä. Toivon Sinulle kaikkea hyvää ja niin kiva kuulla, että olet saanut elämäsi takaisin tai ainakin niin ymmärrän. Hyvää syntymäpäivää !

Vierailija kirjoitti:

Pyydä sairaanhoitaja mukaan vastaanotolle. Jos sinulla on puoliso tai joku muu luotettava henkilö/ystävä, joka tuntee tilanteesi, niin pyydä mukaan vastaanotolle. Minulla on nykyisin aina myös sairaanhoitaja mukana psykiatrin vastaanotolla ja tilanteen mukaan välillä myös oma puoliso. Helpottaa asioiden ymmärretyksi tulemista kummasti.

Oikeusturvan vuoksi tulisi jokaisen potilaan tallentaa jokainen tapaaminen ja jokainen puhelu. Useimmat eivät tätä valitettavasti ymmärrä. T.juristi,jonka kanssa keskustelin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee hoitotahto lääkkeettömästä hoidosta.

Älä käytä muita päihteitä kuin alkoholia ja sitäkin maltilla. Älä koskaan juo suuria määriä kerralla.

 

Minun elämässäni meni 21 vuotta pilalle turhassa lääkityksessä. Täytän huomenna 44 vuotta. Saan nyt luopua lääkkeistä lopullisesti. Olen ollut pari kertaa lääkkeittä matkan varrella. Olin aivan huikeassa kunnossa lääkkeettä ja täysin toinen ihminen. Nyt lihoin 62 kilosta lopulta sataan kiloon lääkkeillä. Aloin treenaamaan itseäni taas ensi synttäreille huippukuntoon. 

Valitettava totuus on se, ettei ole olemassa varsinaisia mielisairauksia, vaan oireilua liian hankaliin elämäntilanteisiin. 

T: Antti Lain.e 

Voi Antti miten hienosti kirjoitit tuon viimeisen lauseen. Olen niin samaa mieltä, että elämän haasteet ovat niin isoja nykyään ja kun menee pyytämään apua,

Kiitos! Mä meen juhlimaan synttäreitä ihan liikunnan parissa. Meen polkupyörällä uimahalliin ja sitten kävelemään. Vähän painojen nostoa ehkä. 36 kiloa pois vuodessa ja sehän ei lähde ilman työtä. Ihminen jaksaa tuhat kertaa paremmin, kun on näkymä paremmasta elämästä ja lääkkeettä jaksaa miljoona kertaa paremmin.

Mut tunnetaan jo joka paikassa ja osin Saksaa myöten, niin voin kirjoittaa omalla nimelläni ja mä juttelen mielelläni tuntemattomille ja puolitutuille. Opin tavan Saksasta.

Tai Saksasta oisin jopa saanut töitä. Moni pitää mua siellä normaalina. Ensi vuonna vietän synttäreitä Saksassa.

Mä aion motivoida täällä Lahden, Hollolan, Orimattilan alueella muitakin liikkumaan ja hoikistamaan itseään.

T: Antti Lain.e