Lue keskustelun säännöt.
Miten löydetään Jumalan tahto
Kommentit (99)
Päivi Räsänen kertoo sen, halusit tai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päivi Räsänen kertoo sen, halusit tai et.
Yritän etsiä jotenkin positiivisen kautta. Että mitä tulee tehdä. Sen sijaan mitä ei tehdä. No, rakastaa varmaan. Konkretiaa kaipaisin. Mitä minun tulee elämässäni tehdä jotta teen Jumalan tahdon.
Ap
Opi tuntemaan Jumala.
Totuuden valo on tie.
Nämä, jotka syyttävät uskovaisia mitä kummallisimmista teoista luulen olevan ihmisiä, joilla on kotona ollut tiukka vapaakirkollinen tausta ja heitä on rajoitettu paljon ja epäoikeudenmukaisesti selittämättä miksi. Tai he itse ovat kuuluneet vapaisiin suuntiin, ei luterilaiseen tms. kirkkoon. Niistä minäkin olen kuullut seurakuntalaisten alistamista ja vapaan tahdon häivyttämistä. Niissä muut seurakuntalaiset helposti paheksuvat hyvinkin näkyvästi muista poikkeavia.
Siksi esim. Luterilaiseen kirkkoon kuuluminen antaa seurakuntalaisille vapauden säilyä omana itsenään, jossa Jumala saa rauhassa tehdä työtä ja ihmisen ollessa valmis antaa Pyhän Hengen. Sitä ei mitenkään korosteta seurakunnassa, mutta sen kyllä huomaa selvästi, onko jollain Pyhää Henkeä vai ei.
Iso ero on toimintatavoissa eikä kenellekään luvata lonkalta, että koska nyt olet uskossa, sinussa on Pyhä Henki. Toinen on armolahjat. Niitä kyllä on papeilla ja seurakuntalaisilla, mutta jostain syystä kirkon linja on, ettei niitä kehoteta pyytämään eikä esitellä tai kerrota, jos niitä on. En tiedä todellakaan miksi.
Veroissa ei säästä yhtään kuullessaan vapaisiin suuntiin, päinvastoin. He vaativat kymmenykset kaikista tuloista eli normaalin palkka ym. verotuksen lisäksi pitää antaa 10 % seurakunnalle, joka näin tavallisena luterilaisena tuntuu kohtuuttoman suurelta. Sen periminen tulee Raamatusta, jossa kehotetaan antamaan kymmenykset tuloistaan. (Antakaa keisarille, mitä keisarille kuuluu, sanotaan Raamatussa.)
Kaiken kaikkiaan on hyvä, että seurakuntia riittää ns. joka lähtöön eli jokaiselle jotain, missä tuntee olevansa oikeassa paikassa. En missään nimessä paheksu lahkoja tai vapaita suuntia. Kyse pohjimmiltaan on kerätä mahdollisimman paljon eksyneitä lampaita meidän kaikkien Hyvälle Paimenelle suojaan ja turvaan.
Vierailija kirjoitti:
Jumalan tahto on ilmoitettu sanassa "Uskokaa että minä olen se joka minä olen."
Minä ja Isä olemme yhtä.
Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'? Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."
Minä ja Isä olemme yhtä.
"Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?" Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
Voiko monta jumalaa siis olla yksi Jumala?
Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'
Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vielä sellainen täysin vilpitön rukous hukassa. Tahtoo nousta rukoillessakin syntiä mieleen. Jumala on silti auttanut minua.
Itse asiassa väitän, että jos rukouksesi ovat mielestäsi täysin vilpittömiä, sinulla on aika heikko itsetuntemus tai Pyhän Hengen valoa kovin vähän. Se valo on sellainen lamppu että omasta sisimmästä ei löydy mitään muuta kuin vääryyttä, vilppiä ja syntejä.
Aika kova väite!
Minä rukoilen Pyhä Henki sydämessäni todellakin vilpittömästi, muutenhan rukoilisin vaikka, että naapurin talo palaisi asukkaat mukana. Pyhä Henki estää minkään pahuuden saastuttamasta rukouksiani. Meillähän on valta ajaa pahat henget pois. Minua ei ole koskaan rukoillessa häiritty saastaisilla ajatuksilla.
Toinen juttu on keskittymiskyky. Kun keskittyy vain ja ainoastaan rukoukseen, ei sinne tule mitään halventavia tai häiritseviä ajatuksia. Älä unohda, että Jumala näkee sydämeen, onko rukous vilpitöntä vai ei.
Minä en ainakaan tietoisesti harjoita vääryyttä, vilppejä, mutta tahtomattamme syntiä teemme me kaikki. Lisäksi toisilla on painolastia enemmän kuin toisilla. Jos ei ole koskaan ollut kova valehtelija ja aina tilaisuuden tullen vilpin tekijä omaksi eduksi, ei sitä painolastia vaan ole niinkuin väärintekijöillä.
Pitkään jatkuneen rukouselämän myötä rukoukset ovat rauhallisia ilman huonoa omatuntoa. Mielellään rukoilee onnea ja menestystä sekä Jeesuksen seuraamista läheisilleen ja muillekin ihmisille. Kaikki rukoukset eivät keskity vain omaan itseensä.
Sinulla väitteesi esittäjällä taitaa olla rukouselämä vasta alussa etkä ole oikein täysin sisäistänyt Pyhän Hengen olemusta ja tehtävää ihmisessä. Mutta älä huoli, aikaa myöten opit ymmärtämään nämäkin asiat, kunhan muistat etsiä kysymyksiisi vastauksia.
Tajusitko tehneesi ylpeyden synnin väittämällä, että minulla on heikko itsetuntemus ja vähän Pyhän Hengen valoa?
Loppuhuomautusena, että se, jossa Pyhä Henki on ja saa tehdä työtään, kehittyy vuosien myötä tuntemaan Hänet paremmin ja paremmin, mutta mikään heikko tai voimakas valo Hän ei ole.
Siunausta ja kiitos Herrallemme Jeesukselle Kristukselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OMATUNTO.
Tulee miettineeksi , että onko sitä edes kaikilla...
Omatunto on Jumalan ääni ihmisessä. Omatunto puhuttelee mikä on oikein, tai sitten ei...😦
Uskiksilla ei ainakaan ole. He tarvitsevat ohjekirjan toimiakseen oikein. Ja sekään ei kyllä aina toimi.
Voisitko ystävällisesti perustella väitteesi, koska olen täysin eri mieltä? Omatunto on Jumala lahjoittanut aivan kaikille. Eri asia sitten on, noudattaako sitä vai antaako sen paatua ja on välittämättä vähät siitä.
Omaatuntoakin pitää opettaa sääntöjä opettamalla. Eihän omatunto välttämättä aluksi tiedä mikä on sallittua ja hyvää. Sen huomaa lapsistakin. Mutta kenen omatunto on se täydellisin joka osaa elää hyv
Kiitos vastauksesta! Omatunto opettaa ihmistä, ei toisin päin. Mikäli näin olisi, miksi Jumala olisi sen asettanut kaikkien sydämeen. Annan esimerkkejä: tappaminen, varastaminen, petos, kateus, rahan himo, kaipuu Jumalan yhteyteen. Elikkä omatuntoon on sisällytetty 10 käskyä ihan kaikille,
Lapset ovat kuin tyhjä paperi aluksi. Tottakai vanhemmilla on suuri kasvatusvastuu.
Meillå kaikilla on samanlainen omatunto poikkeuksena sen paaduttaneet ihmiset. Kuulostaa kateelliselta verrata, kenellä on paras omatunto. Hankkiudu tuosta tunteesta ja ajatuksesta äkkiä eroon. Se häiritsee ihmissuhteitasi. Kateus itsessään on kuin syöpä, joka ei parane vaan ulottaa lonkeronsa joka puolelle ja ainoa, joka siitä kärsii, on kadehtija. Kateus on aivan turha tunne, se ei vie ihmistä mihinkään hyvään.
Siunausta
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vielä sellainen täysin vilpitön rukous hukassa. Tahtoo nousta rukoillessakin syntiä mieleen. Jumala on silti auttanut minua.
Itse asiassa väitän, että jos rukouksesi ovat mielestäsi täysin vilpittömiä, sinulla on aika heikko itsetuntemus tai Pyhän Hengen valoa kovin vähän. Se valo on sellainen lamppu että omasta sisimmästä ei löydy mitään muuta kuin vääryyttä, vilppiä ja syntejä.
Aika kova väite!
Minä rukoilen Pyhä Henki sydämessäni todellakin vilpittömästi, muutenhan rukoilisin vaikka, että naapurin talo palaisi asukkaat mukana. Pyhä Henki estää minkään pahuuden saastuttamasta rukouksiani. Meillähän on valta ajaa pahat henget pois. Minua ei ole koskaan rukoillessa häiritty saastaisilla ajatuksilla.
Toinen juttu on keskittymiskyky. Kun keskittyy vain ja ainoastaan rukoukseen, ei sinne tule mitään halventavia tai häiritseviä ajatuksia. Älä unohda, että Jumala näke
Tajuatko korottavasi itseäsi? Kuvittelet olevasi kaikesta synnistä vapaa, puhdas ja pyhä kuin Jumalan enkeli.
Usko pois, et ole synnitön. Olet kuin fariseus, joka piti itseään parempana ja pyhempänä kuin muut, nöyremmät uskovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se hukannut sen?
Onko tietoa missä se on viimeksi nähty? Siitä voisi aloittaa.
Jumalan tahto löytyy ei niinkään sanoissa vaan rakkaudellisissa teoissa kärsiviä lähimmäisiä kohtaqn. Toki ystävälliset sanat voivat olla rakkaudellisia toisia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä tekoja, rukousta vihamiesten edestä.
Persoonallista kutsumusta kaikki eivät löydä. "Tässä on levähdyspaikka". Herran sana ei ole "käsky käskyn päälle", tällä ärsytettiin tuntemiani uskiksia, sitten he paloivat loppuun.
Ihmisen voimat ovat rajalliset. On itse osattava asettaa rajat, mieluiten heti, jos ei voi tai halua auttaa.
Joskus ennen kävin pyhäkoulua siellä oli muistolauseena sellanen kuin; "omatunto on Jumalan ääni ihmisessä, se hyväksyy hyvän ja tuomitsee pahan." Ja tuota asiaa olen pitkän elämäni varrella usein ajatellut.
Kuuntelemalla oman sisimmän ääntä voi oppia tuntemaan Jumalan tahdon omassa elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on kaiken a ja o. Luota rakkauden kaksois käskyyn rakastaa, niin et eksy.
Voiko käydä niinkin, että jos liikaa kehoitetaan ihmistä tuijottamaan vain peiliin (muuhun kuin siihen, millä ulkonäköä tarkastellaan) niin ne sanat voikin kääntyä ajatuksissa, mielessä pahimmillaan itsetuhoisuuksi, jolloin ei ihminen edes rakasta itseään enää.. Miten niistä tilanteista (eksyksissä oloista) ihmiset pääsisi pois, jos jotain tuollaista on tapahtunut joskus
Rukoilussa on enemmän voimaa kuin edes uskotaan. Erityisesti itsetuhoisuuden välttää säännöllisellä rukouselämällä eli pahan olon ollessa tuloillaan tai tulleen jo, rukoillaan Jumalan apua ja kerrotaan ihan kaikki mieltä painavat asiat. Rukoilla voi ihan mihin aikaan tahansa. Jumalalla ei ole vastaanottoaikoja va
Rukoilu on syntiä sillä se on jumalan tahdon kyseenalaistamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki katekismus, ap. Ota ja lue.
Katekismus muuten jaettiin jokaiseen suomalaiseen kotiin, olikohan 90-luvun alussa muistaakseni, mitähän nyt tapahtuisi, jos se taas jaettaisiin :D
Alettaisiin vaatimaan rahallista korvausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki katekismus, ap. Ota ja lue.
Katekismus muuten jaettiin jokaiseen suomalaiseen kotiin, olikohan 90-luvun alussa muistaakseni, mitähän nyt tapahtuisi, jos se taas jaettaisiin :D
Alettaisiin vaatimaan rahallista korvausta.
Jos lukee postiluukussa, että ei mainoksia, niin pitäisi jättää jakamatta. Ymmärtäisivätkö luulevaiset sen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OMATUNTO.
Tulee miettineeksi , että onko sitä edes kaikilla...
Omatunto on Jumalan ääni ihmisessä. Omatunto puhuttelee mikä on oikein, tai sitten ei...😦
Uskiksilla ei ainakaan ole. He tarvitsevat ohjekirjan toimiakseen oikein. Ja sekään ei kyllä aina toimi.
Niinpä ja vastuun voi kätevästi siirtää jumalalle tai saatanalle. Muuten en välittäisi uskonnoista minkään vertaa mutta niitä käytetään vieläkin liikaa massojen alistamiseen. Pitäisi olla niin piip ankeaa jos nämä uskonto ihmiset saisivat päättää. En ole koskaan ymmärtänyt miksi ovat iloisuutta ja nauttimista vastaan? Enkä sitä mikä hiton hinku niillä on puuttua siihen mitä aikuiset tekee keskenään sängyssä? Niin ja se uskonnon tuputtaminen hyvällä tai pahalla. Jos vain tyytyisivät uskomaan itsekseen niin siitä vain en ole kieltämässä. Se kuuluu just uskovaisten tapoihin kieltää kaikki mistä eivät tykkää ja kaikki ovat huomanneet että ette tykkää oikein mistään.
Sitä ei kannata vasiten etsiä. Yleensä jumalan tahto löytää sinut. Niin päin se menee.
Kun tapahtuu jotain tosi v.ttumaista ja epäoikeudenmukaista, ettet luullut sellaista voivan edes käydä, niin olet törmännyt jumalan tahtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on kaiken a ja o. Luota rakkauden kaksois käskyyn rakastaa, niin et eksy.
Voiko käydä niinkin, että jos liikaa kehoitetaan ihmistä tuijottamaan vain peiliin (muuhun kuin siihen, millä ulkonäköä tarkastellaan) niin ne sanat voikin kääntyä ajatuksissa, mielessä pahimmillaan itsetuhoisuuksi, jolloin ei ihminen edes rakasta itseään enää.. Miten niistä tilanteista (eksyksissä oloista) ihmiset pääsisi pois, jos jotain tuollaista on tapahtunut joskus
Rukoilussa on enemmän voimaa kuin edes uskotaan. Erityisesti itsetuhoisuuden välttää säännöllisellä rukouselämällä eli pahan olon ollessa tuloillaan tai tulleen jo, rukoillaan Jumalan apua ja kerrotaan ihan kaikki mieltä painavat asiat. Rukoilla voi ihan mihin a
Ei itse rukoilu ole syntiä vain se mitä ja miten rukoilee.
Joh. 9:31
Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.
Joh. 4:23
Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
Joh. 16:9
Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,
Matt. 21:21
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', niin se tapahtuisi.
Omaatuntoakin pitää opettaa sääntöjä opettamalla. Eihän omatunto välttämättä aluksi tiedä mikä on sallittua ja hyvää. Sen huomaa lapsistakin. Mutta kenen omatunto on se täydellisin joka osaa elää hyvin?