Lue keskustelun säännöt.
Kuukauden työttömyys ja mieliala
02.11.2024 |
Olen ollut kuukauden työttömänä enkä saa mitään aikaiseksi. Makaan vaan sängyssä. Olin erässä firmassa 1.5v ja kolmannen määräaikaisen sopimuksen jälkeen ei jatkettu enää. Huokaus, ainoa hyvä puoli, et kerran työkkäri vaan soittanut ja anto sen 4 työpaikkaa kuukaudessa. Sovittiin et sinne pitää mennä juttelee ja aika tulee tekstiviestillä, sitä odotellessa.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on kova paikka.
En tiedä auttaisko jos koettais jonkinlaista rutiinia saada aikaiseksi päivään. Esim. työnhakua, harrastus, järjestön toiminnassa mukana olo tai vapaaehtoistoiminta. Tosin tuo vapaaehtoistoiminta kannattaa tarkistaa työkkäristä, ettei vaikuta tukiin.
Voimia tilanteeseen.
Tässä vaiheessa herää kysymys, että vieläkö työttömänäkin ihmiset ajattelee, että elämä on jotain yhteispeliä. Todellisuudessa elämä on kilpailua, koska kaikki muut hakijat on ollu tavottelemassa samaa avainta onneen. Elämä helpottuu kummasti kun alkaa ymmärtää, että suuri osa ihmisistä ei oo sun kavereita, ja alkaa tavoitella vain omaa onnea muidenkin kustannuksella
Niin no, jos jaksaisi edes kilpailla. Mua ei kiinnosta. En kuitenkaan saa töitä, en osa
Sulta puuttuu sisäinen tuli, palo, innostus, motivaatio ja ennen kaikkea itseäsi suurempi tavoite
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on kova paikka.
En tiedä auttaisko jos koettais jonkinlaista rutiinia saada aikaiseksi päivään. Esim. työnhakua, harrastus, järjestön toiminnassa mukana olo tai vapaaehtoistoiminta. Tosin tuo vapaaehtoistoiminta kannattaa tarkistaa työkkäristä, ettei vaikuta tukiin.
Voimia tilanteeseen.
Tässä vaiheessa herää kysymys, että vieläkö työttömänäkin ihmiset ajattelee, että elämä on jotain yhteispeliä. Todellisuudessa elämä on kilpailua, koska kaikki muut hakijat on ollu tavottelemassa samaa avainta onneen. Elämä helpottuu kummasti kun alkaa ymmärtää, että suuri osa ihmisistä ei oo sun kavereita, ja alkaa tavoitella vain omaa onnea muidenkin kustannuksella
Niin no, jos jaksaisi edes kilpailla.
Joo, voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on kova paikka.
En tiedä auttaisko jos koettais jonkinlaista rutiinia saada aikaiseksi päivään. Esim. työnhakua, harrastus, järjestön toiminnassa mukana olo tai vapaaehtoistoiminta. Tosin tuo vapaaehtoistoiminta kannattaa tarkistaa työkkäristä, ettei vaikuta tukiin.
Voimia tilanteeseen.
Loistava neuvo tämä. Ehdottomasti kantsii mennä työkkäriin kertomaan että tekee vapaaehtoishommia ja on aktiivinen jossain järjestössä XD Sieltähän tulee minuutissa selvityspyyntöä selvityspyynnön perään ja erittäin todennäköisesti katkaisevat tuet kokonaan. Työttömän työnhakijan on oltava työmarkkinoiten käytettävissä. Jos tekee vapaaehtoistyötä innokkaasti ei ole. Siinä tilanteessa katsotaan että työtön onkin töissä. sillä ettei vapaaehtoistöistä mitään makseta ei ole merkitystä. Tästä on vaikka kuinka paljon esimerkkejä netissä.
Joten ikinä ei kannata kertoa mistään oma-aloitteisesta aktiivisuudesta,
Kyllä siihen tottuu. Pari vuotta työttömänä ja sen jälkeen et edes osaa ajatella meneväsi töihin. Päivätkin menevät mukavasti lepäillessä ja jotain pientä touhutessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on kova paikka.
En tiedä auttaisko jos koettais jonkinlaista rutiinia saada aikaiseksi päivään. Esim. työnhakua, harrastus, järjestön toiminnassa mukana olo tai vapaaehtoistoiminta. Tosin tuo vapaaehtoistoiminta kannattaa tarkistaa työkkäristä, ettei vaikuta tukiin.
Voimia tilanteeseen.
Tässä vaiheessa herää kysymys, että vieläkö työttömänäkin ihmiset ajattelee, että elämä on jotain yhteispeliä. Todellisuudessa elämä on kilpailua, koska kaikki muut hakijat on ollu tavottelemassa samaa avainta onneen. Elämä helpottuu kummasti kun alkaa ymmärtää, että suuri osa ihmisistä ei oo sun kavereita, ja alkaa tavoitella vain omaa onnea muidenkin kustannuksella
Niin no, jos jaksaisi edes kilpailla.
Tavoitteet on resursoitujen ihmisten hommia. Syrjäytetty ihminen odottaa paitsiossa, että joku tulee hakemaan hänet takaisin pelikentille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloittaja ollut ikinä kesälomalla? Onko sun lomat olleet aina tuollaisia?
Elämä on valintoja.
Nyt sinulla on valinnan paikka, haluatko töihin ja pysyä normaalina yhteiskunnan jäsenenä elättää itsesi? Vai haluatko syrjäytyä sosiaalipummiksi yhteiskunnan almujen varaan?
Jos sinulla on yhtään kunnianhimoa ja itsekunnioitusta valinta lienee selvä.
Huomenna aloitat työnhaun ja käytät siihen vaikka 4 tuntia päivässä niin pitkään kunnes jotain töitä löytyy. Et ole ollut vielä kovin työttömänä, joten töitä yleensä löytyy kun ottaa sen tavoitteeksi.
Jos etsit töitä 4 tuntia päivässä 3 kuukautta eikä niitä löydy sitten ala etsiä uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja paikkakunnan vaihdoskin voi auttaa jos asut alueella, jossa töitä ei ole.
Kukaan muu kuin sinä itse ei tule sinua nostamaan niskasta työnhakuun. Jos et halua olla loppuelämääsi syrjäytynyt yhteiskunnan almuilla eläjä, lopeta sängyssä itsesäälissä rypeminen, ota omasta tulevaisuudestasi kiinni heti ja ala tosissasi etsimään töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi. Miehen omaa syytä jos on työttömänä. Miehet ovat siis liian laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Naiset ovat paljon enemmän ahkerampia ja työorientoituneita! Nykyajan miehet ovat ihan liian velliprseitä.
Paljonko pitää olla lähiopetusta että saa opintotukea? Kiinnostaisi luontoalan koulutukset mutta en tiedä työllistääkö ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miltä alalta olet jäänyt työttömäksi? Ja missä asut?
"Tavoitteet on resursoitujen ihmisten hommia. Syrjäytetty ihminen odottaa paitsiossa, että joku tulee hakemaan hänet takaisin pelikentille."
Heikon luuserin puhetta. Jos ei ole hommia, niin ensimmäinen tavoite on miettiä kuinka niihik hommiin pääsee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on kova paikka.
En tiedä auttaisko jos koettais jonkinlaista rutiinia saada aikaiseksi päivään. Esim. työnhakua, harrastus, järjestön toiminnassa mukana olo tai vapaaehtoistoiminta. Tosin tuo vapaaehtoistoiminta kannattaa tarkistaa työkkäristä, ettei vaikuta tukiin.
Voimia tilanteeseen.
Tässä vaiheessa herää kysymys, että vieläkö työttömänäkin ihmiset ajattelee, että elämä on jotain yhteispeliä. Todellisuudessa elämä on kilpailua, koska kaikki muut hakijat on ollu tavottelemassa samaa avainta onneen. Elämä helpottuu kummasti kun alkaa ymmärtää, että suuri osa ihmisistä ei oo sun kavereita, ja alkaa tavoitella vain omaa onnea muidenkin kustannuksella
Ei työelämässä ainakaan pärjää loppupeleissä sillä, että jokainen pelaa pelkästää omaan pussiin..
En löydä edes siivoustyötä vuokrayhtiöistä. Niistä tulee vain useita haastatteluita.
Ennen nuorempana niistä tuli useita työtarjouksia. Nyt siivoustyöhönkin halutaan 3 haastattelua, ennen kuin
mitään työtarjousta tehdään. Mitään palautetta ei minulle anneta kuitenkaan (no ei varmaan olisi mieltä
ylentävää lukeakaan).
Koen tilanteeseen sopeutumisen hankalaksi.
En halua tässä tilanteessa olla jatkuvasti muiden arvioitavana ja haastateltavana, joten en mielelläni halua
mitään hoitotapaamisia tilannetta korjaamaan. Koen tämän tilanteen vaikuttavan negatiivisesti mielenterveyteeni.
En todellakaan koe itseäni täysin työkyvyttömäksi, mutta jos tämä jatkuu niin en tiedä tulevasta. No sitten
mahdollisesti verorahoilla hoitoon, jossa korjautetaan työkykyiseksi, jotta joku muu voi olla huonompi.
Sitten vikaleimoilla selityksiä työttömyyteen.
Te-toimisto on myös toistamiseen jättänyt/unohtanut työnhaun raportoinnin pois. Näitä edelsi työvoimakoulus
tai työ. Eli nyt työnhakutilastoista puuttuu dataa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo oon kans huomannut nyt työttömänä, että elämä ilman työtä on hirveän merkityksetöntä ja laiskistavaa. Mieliala on kieltämättä hyvin alakuloinen. Uskon että jos tämä jatkuisi vielä pitkään, niin löytyisi kyllä ajan kanssa mielekästä tekemistä ja siihen kyllä sopeutuisi. Nyt yritän vain pitää kiinni rutiineista ja huolehtia asunnostani. Teen itse ruokaa pitkän kaavan mukaan ja tarjoilen sitä mielelläni kavereillekin kun ei ole oikeasti parempaa tekemistä kuin kokkaus, jaksa katsoa telkkariakaan tuntikausia putkeen.
En kestäisi tätä mitenkään päin jos ei olisi ystäviä, tulisin nopeasti hulluksi. Olen ollut vajaa pari kuukautta työtön. Olen kateellinen niille työttömille, joilla on paljon fiksuja mielenkiinnonkohteita ja harrasteita, heillä on varmaan oikeasti kiva elämä. Mua tarvitsee leikittää ja virikkeellistää sillä työllä, niin perseestä kuin työ välillä onkin. Onneksi pääsee muutamaksi viikoksi sijaiseksi tuossa jonkin ajan päästä.
Tunnen joitain pitkäaikaistyöttömiä, siis sellaisia jotka on olleet niin kauan työttömänä etteivät tule enää koskaan pääsemään töihin. Jotkut hyvin turhautuneita elämäänsä ja toiset kokevat elämänsä mukavana ja ovat tottuneet siihen. Työttömyystuista säästetään isompiin harrastustoiminnan hankintoihin ja sen semmoista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siihen tottuu. Pari vuotta työttömänä ja sen jälkeen et edes osaa ajatella meneväsi töihin. Päivätkin menevät mukavasti lepäillessä ja jotain pientä touhutessa.
No riippuu henkilöstä. Itse en haluaisi sopeutua tälläiseen. Tuetkin ovat pieniä ja tupakoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on kova paikka.
En tiedä auttaisko jos koettais jonkinlaista rutiinia saada aikaiseksi päivään. Esim. työnhakua, harrastus, järjestön toiminnassa mukana olo tai vapaaehtoistoiminta. Tosin tuo vapaaehtoistoiminta kannattaa tarkistaa työkkäristä, ettei vaikuta tukiin.
Voimia tilanteeseen.
Tässä vaiheessa herää kysymys, että vieläkö työttömänäkin ihmiset ajattelee, että elämä on jotain yhteispeliä. Todellisuudessa elämä on kilpailua, koska kaikki muut hakijat on ollu tavottelemassa samaa avainta onneen. Elämä helpottuu kummasti kun alkaa ymmärtää, että suuri osa ihmisistä ei oo sun kavereita, ja alkaa tavoitella vain omaa onnea muidenkin kustannuksella
Ei työelämässä ainakaan pärjää loppupeleissä sillä, että jokainen pelaa pelkästää omaan pussiin..
Liika kilpailukin voi aiheuttaa haittaa lopputulokselle ja ihmisten mielenterveys kärsii. Hyvässä työpaikassa puututaan siihen, ettei kilpailla epärehellisesti. Huonoissa tätä ei välttämättä huomata.
Olen ollut useassa erilaisessa työympäristössä. Eroja on/oli paljon. Silloin keikkatöistä sai useita töitä kun kokemusta ja ikää ei vielä ollut paljoa. Nykyään tilanteeni on toinen.
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa opiskelupaikkaa, jos pääsette niin sitten harkitsette otatteko sen vastaan. Opiskelu kannattaa aina !
Ei noin kannata sanoa! Noin sanottiin 90 -luvulla. Silloin olikin paljon ikuisia opiskelijoita. Juuri tästä yhteiskunta halusi eroon. Nyt on opiskeltava täsmäiskuna työllistävä ala ensimmäisellä yrittämällä. Turha opiskelu ei tosiaankaan kannata.
Tai sitten siivoustöihin hakeminen pääkaupunkiseudulla on virhe jos/kun täällä on muitakin, jotka pettymysten kautta hakevat johonkin ns. helppoon, jossa oletetaan olevan tarvetta. Työperäiset maahanmuuttajat sitten vielä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja.
Nyt sinulla on valinnan paikka, haluatko töihin ja pysyä normaalina yhteiskunnan jäsenenä elättää itsesi? Vai haluatko syrjäytyä sosiaalipummiksi yhteiskunnan almujen varaan?
Jos sinulla on yhtään kunnianhimoa ja itsekunnioitusta valinta lienee selvä.
Huomenna aloitat työnhaun ja käytät siihen vaikka 4 tuntia päivässä niin pitkään kunnes jotain töitä löytyy. Et ole ollut vielä kovin työttömänä, joten töitä yleensä löytyy kun ottaa sen tavoitteeksi.
Jos etsit töitä 4 tuntia päivässä 3 kuukautta eikä niitä löydy sitten ala etsiä uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja paikkakunnan vaihdoskin voi auttaa jos asut alueella, jossa töitä ei ole.
Kukaan muu kuin sinä itse ei tule sinua nostamaan niskasta työnhakuun. Jos et halua olla loppuelämääsi syrjäytynyt yhteiskunnan almuilla eläjä, lopeta sängyssä itsesäälissä rypeminen, ota omasta tulevaisuudest
Onko sinulla konkreettisempia neuvoja tuohon miten käytetään 4 tuntia päivässä vain etsimiseen? Sinun mielestäsikö on ok että siivoustyötäkin etsitään näin?
Tykkäisivätköhän edes työnantajat jos kaikki menisivät paikanpäälle piilotyöpaikkoja etsimään. Monetkin työpaikat näyttävät nykyään olevan vuokrafirmojen takana piilossa.
Nyt kannattaa ottaa työ vastaan, työn vastaanottaminen kannattaa nyt.